Mitä dokumentteja jää, jos Trump ja Putin tapaavat Helsingissä ilman avustajia? Suurlähettiläs Himanen: ”Äänitallenne ei kuulu korrektiin diplomatiaan” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Mitä dokumentteja jää, jos Trump ja Putin tapaavat Helsingissä ilman avustajia? Suurlähettiläs Himanen: ”Äänitallenne ei kuulu korrektiin diplomatiaan”

Diplomatian vanhoihin pelisääntöihin kuuluu, että edes presidenttien välisiä neuvotteluja ei nauhoiteta, vaan paikalla olevat avustajat tekevät yhä muistiinpanot käsin, Suomen Moskovan ex-suulähettiläs Hannu Himanen kertoo.

Vladimir Putin ja Donald Trump tapasivat vuosi sitten heinäkuussa Hampurissa. G20-kokouksen illallisella presidentit keskustelivat yksinomaan Putinin tulkin välityksellä.

5.7.2018 6:45 | Päivitetty 5.7.2018 8:22

Tv-kanava CNN:n mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aikoo tavata Venäjän presidentin Vladimir Putinin Helsingissä 16. heinäkuuta ensin one-to-one, eli siis käytännössä ilman presidenttien virallisia avustajia.

Tämä on nostanut Yhdysvalloissa jo etukäteen huolen, että Trump ja Putin saattaisivat tehdä keskenään vaikka minkälaisia diilejä ilman, että siitä jäisi todisteeksi mitään virallista dokumenttia.

Avustajien puuttuminen tarkoittaisi nimittäin sitä, että paikalla ei olisi myöskään muistiinpanojen tekijöitä, joiden tehtävänä on yhä nykyäänkin kirjata huipputason neuvottelujen sisältö ylös.

Mutta miksi ihmeessä ongelmaa ei ratkaista sillä, että kaikki presidenttien keskustelut taltioitaisiin digitaalisen äänitallenteen muotoon? Näinhän kumpikin osapuoli voisi tarvittaessa todistaa helposti, mitä tuli puhutuksi ja sovituksi mistäkin asiasta?

IS kysyi asiaa pitkän linjan diplomaatilta, Suomen entiseltä Moskovan-suurlähettiläältä Hannu Himaselta.

– Äänitallenteiden teko ei kuulu korrektiin diplomatiaan. Vanhan perinteen mukaan muistiinpanot tehdään yhä käsin, sillä se mahdollistaa vapaammat keskustelut, Himanen selitti.

Himasen mukaan nauhoittamattomuusperiaate ei silti välttämättä nykyaikana tarkoita sitä, etteivätkö esimerkiksi suurvallat tekisi omia tallenteitaan. Hänen mukaansa ajatuskuvio perustuu tietoon nykyteknologian suomista helpoista tallennusmahdollisuuksista, vaikka mitään todisteita tällaisten nauhojen olemassaolosta ei ole.

Diplomatian pelisääntöjen oveluus piilee Himasen mukaan kuitenkin juuri siinä, että mikäli nauhoittamisesta ei ole yhdessä sovittu molempien osapuolten kesken, mahdollisesti salaa syntyvän äänitallenteen arvo olisi aika vähäinen. Kumpikaan osapuoli ei voisi siihen myöskään virallisesti vedota.

– Valtioiden välisessä diplomatiassa voidaan vedota virallisesti vain sellaiseen kovaan paperiin, jonka molemmat osapuolet ovat allekirjoittaneet. Sopimuksia edeltävissä valmistelevissa keskusteluissa sanotulla on vain rajallinen painoarvo, Himanen kuvaili.

Tästä seuraa Himasen logiikan mukaan myös se, että Trumpin ja Putinin kahdenkeskisten keskustelujen mahdollisista lopputuloksista ei tarvitse olla erityisen huolissaan. Vaikka johtajat sopisivat kahden kesken mitä tahansa, ne eivät ole kuitenkaan valtioita sitovia sopimuksia ennen kuin niistä tehdään mahdollisesti virallisesti allekirjoitettavia papereita kummankin presidentin avustajien myötävaikutuksella.

Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen.

Suomen ulkoministeriön viestintäosaston mukaan diplomaattisten keskustelujen nauhoittamattomuus on sääntö, jota Suomi noudattaa sekä omissa neuvotteluissaan että tarjotessaan neuvottelutiloja esimerkiksi Trumpin ja Putinin käyttöön.

– Neuvotteluita ei nauhoiteta, sillä niin ei yksinkertaisesti diplomatiassa tehdä. Kaikki perustuu korkean tason luottamukseen, jota ei kenelläkään ole varaa rikkoa, ulkoministeriöstä kerrottiin IS:lle.

Jos Trump ja Putin tapaavat Helsingissä ilman avustajiaan, heillä on todennäköisesti silti apunaan ainakin yksi tai mahdollisesti kaksi tulkkia. Vaikka Putinin tiedetään puhuvan erinomaisen saksan lisäksi myös varsin sujuvaa englantia, hän tuskin haluaisi ottaa riskiä joutumisesta kielen suhteen alakynteen äidinkielenään englantia puhuvalle Trumpille.

Toisaalta viime vuoden heinäkuulta muistetaan tilanne, jossa Trump ja Putin puhuivat Hampurin G20-kokouksen illallisilla pitkään kahden kesken ja heitä tulkkasi tuolloin ainoastaan Putinin oma tulkki. Kun Putinin tulkille suotu yksinoikeusrooli paljastui Yhdysvalloissa, sitä pidettiin turvallisuusriskinä. Normaalin käytännön mukaan kumpikin osapuoli käyttää omaa tulkkiaan, jotta käännösten oikeellisuudesta voidaan varmistua.

Presidenttien keskustelujen nauhoittamisesta on olemassa yksi kuuluisa ennakkotapaus, joka liittyy Yhdysvaltain presidentin Richard Nixonin eroon johtaneeseen Watergate-skandaaliin 1972–74. Paljastui, että Nixon oli nauhoittanut Valkoisessa talossa käymiään keskusteluja salaa omaksi turvakseen, mutta lopulta kävikin niin, että nauhoitteiden paljastuminen ja kaiken lisäksi niiden peukaloinnin paljastuminen sinetöivät Nixonin pakotetun eron.

Watergate-skandaali johti presidentti Richard Nixonin eroon.

Washington Postin mukaan Yhdysvalloissa on nyt pohdittu, saattaisiko presidentti Trump nauhoittaa Nixonin tapaan omia keskustelujaan Valkoisessa talossa. Mikäli näin olisi, niistä voisi lehden mukaan tulla jossain vaiheessa kiusallinen taakka Trumpille.

– Nixonin huoli nauhojen salaamisesta liittyi mahdollisesti siihen, että hän aavisti tiedon niiden olemassa olosta voivan tarkoittaa sitä, että niitä käytettäisiin aseena häntä vastaan. Jos Trumpilla on nauhoja, häntä saattaisi kohdata samanlainen ikävyys, lehti kirjoitti.

Ainoastaan käsinkirjoitettujen muistioiden olemassaolo tarkoittaa diplomatiassa myös sitä, että se antaa vapaamman mahdollisuuden kiistää myöhemmin toisen osapuolen tulkinnat julkisuudessa. Joskus tällaisellekin kiistämiselle voi olla tarkoin harkittu perustelu valtioiden välisessä kanssakäymisessä.

Esimerkiksi 1986, kun Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatshov tapasivat Reykjavikissa, Gorbatshov syytti myöhemmin Yhdysvaltojen vääristelleen kokouksen lopputulosta. Epäselvyyttä oli siitä, mitä Reagan ja Gorbatshov olivat sopineet tai olleet sopimatta ydinaseiden rajoittamisesta. Yhdysvaltain ulkoministeriö kertoi tuolloin, että tapaamisesta ei ollut olemassa nauhoitetta.

Ronald Reagan ja Mihail Gorbatshov tapasivat Reykjavikissa lokakuussa 1986.

– Syy siihen, miksi toinen osapuoli voi syyttää toista vääristelystä on se, että ei ole olemassa mitään sovittua nauhoitetta tapaamisista. Mitään tarkkaa transkriptiota (keskustelujen purkua tekstiksi) ei tehdä, vain suuntaa antava. Yhdysvaltain ulkoministeriön edustajan mukaan olisi sopimatonta nauhoittaa keskustelut tai sallia pikakirjoittajien olla läsnä, New York Times kirjoitti 1986.

Yhdysvaltain ulkoministeriön vuonna 1986 antaman lausunnon mukaan keskustelujen nauhoittamattomuutta on noudatettu entistäkin tarkemmin Watergate-skandaalin jälkeen. IS:n tietojen mukaan suurvalloilla on kuitenkin nykyisin olemassa joitakin neuvotteluja, joissa sovitaan etukäteen yhteisesti tiettyjen keskustelujen nauhoittamisesta, mutta kyseessä on aina poikkeustapaus.

Donald Trump tapasi kesäkuussa Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin myös kahdenvälisesti. Jälkikäteen Trumpille vaikutti olevan epäselvää jopa se, oliko joku tehnyt muistiinpanoja ja kuinka tarkkaan.

Kun Trump tapasi Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin vastikään Singaporessa, julkisuuteen paljastui, että Trump ei tuntunut aluksi edes tietävän, millaisia muistiinpanoja oli tehty tai oliko niitä edes tehty.

Trumpin mukaan amerikkalaisille jäi joitakin muistiinpanoja, kun taas pohjoiskorealaisilla olisi tarkemmat merkinnät johtajien kahdenvälisestä keskustelusta. Hänen mielestään se ei ollut kuitenkaan mikään ongelma:

– Minulla on yksi kaikkien aikojen parhaimmista muisteista, Trump kuittasi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?