Kotimaa

IS-reportaasi: Joukko lääkäreitä pitää THL:n rokotetutkimusta haitallisena

Julkaistu: , Päivitetty:

IS-reportaasi
Taustalla on miljoonarahoitteinen tutkimus, jossa GSK:n rokotetta on annettu suomalaisväestölle. Lääkärien arvion mukaan tuhannet ikäihmiset ja lapset ovat sairastuneet turhaan, kun heille ei ole annettu eikä anneta kattavampaa rokotetta. THL pitää lääkärien väitteitä perusteettomina.
Useat korkeassa asemassa työskentelevät ja alallaan arvostetut lääkärit arvostelevat kovin sanoin rokotustutkimusta, jota Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tekee lääkejätti GlaxoSmithKlinen (GSK) rokotteella. He kyseenalaistavat tutkimuksen eettisyyden. He arvioivat, että tutkimuksen seurauksena ihmishenkiä vaarantuu, kun lapsia rokotetaan vähemmän kattavalla rokotteella ja ikäihmisille ei suositella rokotetta.

Osa IS:lle puhuneista lääkäreistä ei halua esiintyä jutussa nimillään.

Lääkärit pitävät todennäköisenä, että THL suojelee lähes kymmenen vuotta sitten aloitettua, GSK:n rokotteella tehtävää tutkimusta, minkä vuoksi Suomessa ei ole käytössä laajempaa pneumokokkirokotusta. Koska GSK:n rokote ei enää tehoa yleisimpiin taudinaiheuttajiin ja rokotusta ei anneta ikäihmisille, lääkärien mukaan Suomessa kuolee vuosittain turhaan ihmisiä.

Lääkärit viittaavat pikkulasten pneumokokkirokotetutkimukseen ja rokotteen kansallisen rokotusohjelman seurantatutkimukseen. Pneumokokkirokotteella ehkäistään muun muassa keuhkokuumetta ja vakavia verenmyrkytyksiä. GSK on antanut THL:lle tutkimusrahoitusta noin 13,2 miljoonaa euroa. Tutkimus päättyy vuoden 2018 lopussa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

IS tutki lääkärien esittämiä väitteitä, joiden mukaan THL on antanut julkisuuteen toistuvasti ristiriitaista tietoa pneumokokkirokotteiden tehosta ja vaikuttavuudesta. IS katsoi aiheelliseksi tuoda asian julkisuuteen.


Lääkärien mukaan THL pyrkii voimakkaasti ja vastoin perusteellista tieteellistä näyttöä vaikuttamaan siihen, ettei ikäihmisiä rokoteta pneumokokkirokotteella. THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön yksikönpäällikkö Taneli Puumalainen on arvioinut hyvin kriittisesti ikäihmisten rokottamista siirryttyään lääkeyhtiöltä valtiolle. Puumalainen on GSK:n entinen lääketieteellisten asioiden johtaja (Head of Medical Affairs).

Puumalainen työskenteli GSK:ssa 2007–2012, kunnes hän siirtyi STM:ään ylilääkäriksi ja kansallisen rokotusasiantuntijatyöryhmän KRAR:n jäseneksi ja 2014 THL:n rokoteyksikköön – eli käytännössä myyjän puolelta ostajan puolelle.

IS on saanut nähtäville kriittisiä sähköpostiviestejä, joita Puumalainen on lähettänyt maakuntiin lääkäreille ja terveydenhuollon ammattilaisille jo työskennellessään Sosiaali- ja terveysministeriöllä (STM) ylilääkärinä. Viesteissä Puumalainen on arvioinut terveiden iäkkäiden rokottamista hyvin kriittiseen sävyyn.

Lääkärit hämmentyivät tekstistä

Puumalainen kiistää lähestyneensä maakuntien terveydenhuollon asiantuntijoita oma-aloitteisesti. Hän kertoo vastanneensa usein kysymyksiin, joita Pfizerin kampanjointi maakunnissa herätti. IS:lle välitetystä sähköpostiviestistä syntyy kuva, että Puumalainen olisi kuitenkin oma-aloitteisesti lähestynyt kuntien terveydenhuollon ammattilaisia iäkkäiden rokottamiseen liittyvän tapaamisen jälkeen.

Lisäksi Puumalainen kirjoitti tammikuussa 2016 kriittisen blogikirjoituksen ikäihmisten pneumokokkirokottamisesta THL:n sivuille. Hämmentäväksi kirjoituksen sisällön teki lääkärien mukaan se, että se oli ristiriidassa THL:n virallisen pneumokokkirokotesuosituksen kanssa.

Kesäkuussa 2017 THL:n verkkosivuille, pneumokokkirokotussuositusten yhteyteen, ilmestyi Puumalaisen blogikirjoituksen kaltainen teksti, jossa kritisoitiin jälleen ikäihmisten pneumokokkirokottamista. Teksti lisättiin sivuille ilman, että siitä pyydettiin KRAR:n nimeämän pneumokokkirokotussuositustyöryhmän päätöstä tai kannanottoa.

IS kertoi jo 8. tammikuuta julkaistussa jutussa, että 14 sairaanhoitopiirin infektiolääkärit olivat hämmästyneitä Puumalaisen ja THL:n linjasta sekä kriittisestä tekstistä ja vaativat sen poistamista.

Lääkärien mukaan ikäihmiset nimenomaan pitäisi rokottaa keuhkokuumetta ja muita vakavia pneumokokkitauteja vastaan. THL:n mielestä terveille ikäihmisille rokotteesta ei ole merkittävää hyötyä kustannuksiin nähden.

Lääkärit myös sanovat, että kaikille pikkulapsille annetaan Suomessa GSK:n rokotetta, joka ei enää suojaa yleisimmiltä taudinaiheuttajilta, vaikka markkinoilla olisi kattavampi toisen valmistajan rokote.

Lääkärien mukaan näyttää siltä, että THL pitää väkisin kiinni GSK:n vähemmän kattavasta rokotteesta, jotta GSK:n rokotteella tehtävä miljoonien eurojen tutkimus saadaan viimeisteltyä. Tutkimusta tehdään pikkulapsille nyt annettavalla rokotteella.

Lääkärit painottavat, etteivät he kritisoi lääkeyhtiön rokotetta, sillä siitä on ollut vuosien aikana paljon hyötyä kansanterveydellisesti.

– Aikoja sitten olisi vain pitänyt siirtyä laajempaan rokotteeseen, yksi lääkärilähteistä sanoo.

”THL tekee parhaillaan ihmiskoetta”

Infektiosairauksien dosentti ja Oulun sairaanhoitopiirin osastonylilääkäri Hannu Syrjälä on yksi lääkäreistä, joka on valmis kommentoimaan tapausta nimellään.

Syrjälä pohtii, miksi Puumalainen ja THL vastustavat terveiden ikäihmisten rokottamista pneumokokkia vastaan ja miksi THL haluaa jatkuvasti jatkaa pikkulasten rokottamista vähemmän kattavalla GSK:n rokotteella. Jäljelle jää hänen mukaansa yksi looginen selitys, joka kuulostaa hyvin rajulta.


– THL tekee parhaillaan ihmiskoetta Suomen väestöllä. Kun THL voimakkaasti pyrkii vaikuttamaan siihen, ettei ikäihmisiä rokoteta pneumokokkirokotteella, se mahdollistaa laumaimmuniteettitutkimuksen jatkamisen lasten pneumokokkirokotteella Suomessa.

Toisin sanoen: Mitä vähemmän aikuisia rokotetaan, sen paremmin voidaan tutkia lasten rokottamisen vaikutusta laumaimmuniteettiin koko väestön tasolla. Jos ikäihmiset rokotettaisiin, se lääkärien mukaan tarkoittaisi sitä, että GSK:n rokotteella tehtävän tutkimuksen näyttöarvo heikkenisi.

– Jos 65 vuotta täyttäneille olisi annettu laajempi pneumokokkirokote, tuhansia ihmisiä olisi voitu säästää hyvin vakavilta taudeilta tai jopa kuolemilta, Syrjälä lataa.



Jos yllä oleva grafiikka ei näy, voit katsoa sen täältä.

Syrjälän mukaan näyttää siltä, että THL pyrkii varmistamaan tutkimuksen onnistumisen GSK:n rokotteella.

Useat korkeassa asemassa olevat lääkärilähteet pitävät väitettä THL:n toiminnasta GSK:n eduksi järkeenkäyvänä ja tukevat sitä. Lääkärien kritiikki kohdistuu nimenomaan THL:n toimintaan, jota he luonnehtivat hyvin epäeettiseksi.

Juristi: poliisille tutkintapyyntö

IS pyysi kauppa- ja siviilioikeuden dosenttia Ari Huhtamäkeä arvioimaan GSK:n ja THL:n yhteistyötä artikkelissa esitettyjen tietojen valossa.

Huhtamäki on aiemmin perehtynyt laajasti valtion rokotehankintoihin, sillä hän muun muassa edusti Pandemrix-rokotekohun aikaan, 2010-luvun taitteessa, narkolepsiaan sairastuneita potilaita.

Pandemrix-sikainfluenssarokotteet hankittiin vuonna 2009 kilpailuttamatta, vain kaksi viikkoa GSK:n ja THL:n yhteistyösopimuksen allekirjoituksen jälkeen. Tuolloin THL:n rokoteosaston silloinen johtaja Terhi Kilpi suositteli rokotteen hankintaa juuri GSK:lta. Kilpi oli myös GSK:n kanssa sovitun rokotetutkimuksen päätutkija.

Lisäksi valtio joutui GSK:n asettaman sopimusehdon mukaan itse vastaamaan kaikista niistä haitoista, joita Pandemrix aiheuttaisi. Valtio sai GSK:lta yhden päivän aikaa harkita tarjousta.


– Kauppaehdot vaikuttavat jälkikäteen katsottuina valtion kannalta ääliömäisiltä, Huhtamäki sanoo.

Huhtamäki katsoo, että poliisille tulisi tehdä tutkintapyyntö THL:n toiminnasta rokotehankinnoissa ja kilpailuviranomaisen tulisi selvittää THL:n ja GSK:n välinen järjestely.

THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen ja Taneli Puumalainen pitävät lääkärien väitteitä pöyristyttävinä ja täysin virheellisinä.

– Tällainen ei missään nimessä pidä paikkaansa. THL:n ainoa tavoite on edistää väestön terveyttä. Emme koskaan toimi lääkeyhtiön intressin kautta tai pyri estämään kansanterveyden toteutumista, Salminen sanoo.


Puumalainen tyrmää syytökset, joiden mukaan THL yrittäisi suojella GSK:n rokotteella tehtävää tutkimusta yrittämällä estää ikäihmisten pneumokokkirokotukset.

– Tällaiselle väitteelle ei voi olla mitään näyttöä, Puumalainen sanoo.

GSK:n ja THL:n tutkimus­yhteistyö alkoi 2009

Lääkeyhtiö GSK:n ja THL:n välinen yhteistyö alkoi virallisesti huhtikuussa 2009, kun THL solmi GSK:n kanssa tutkimusyhteistyösopimuksen. FinIP-nimellä kulkevassa tutkimuksessa selvitetään, miten lasten rokottaminen pneumokokkia vastaan GSK:n Synflorix-rokotteella vähentää sairastavuutta lapsilla ja aikuisilla laumaimmuniteetin suojaamana. Pneumokokki on bakteeri, joka aiheuttaa muun muassa keuhkokuumetta, aivokalvontulehduksia ja verenmyrkytyksiä.

10-vuotisessa seurantatutkimuksessa on muun muassa selvitetty, vähenevätkö aikuisten saamat keuhkokuumeet ja muut pneumokokkitaudit, kun lapset rokotetaan ja he eivät enää tartuttaisi vanhempia ja ikäihmisiä.

Tutkimusyhteistyötä GSK:n kanssa valmisteli THL:n silloinen rokoteosaston johtaja Terhi Kilpi. GSK:n lääketieteellisten asioiden johtajana tuolloin työskennellyt Taneli Puumalainen osallistui FinIP-tutkimukseen GSK:n puolella.

GSK lupasi rahoittaa THL:n tutkimusta noin 6,3 miljoonalla eurolla. Tutkimuksessa noin 40 000 lasta rokotettaisiin Synflorixilla, ja tuloksia seurattaisiin kymmenen vuoden ajan.

IS:n lääkärilähteiden arvion mukaan rokotusyhteistyö oli GSK:n kannalta erittäin hyvä sopimus. Lääkeyhtiö pääsi tekemään yhteistyötä valtiollisen laitoksen kanssa, joka myös käytännössä päätti rokotushankinnoista. Lisäksi Suomen väestö oli neitseellinen tutkimukselle. Vain harvat ihmiset oli vuonna 2009 rokotettu pneumokokkia vastaan.

Muutaman kuukauden päästä GSK:n ja THL:n yhteistyösopimuksesta, loppuvuodesta 2009, THL:n silloinen terveyden suojelun toimialan ylijohtaja Juhani Eskola joutui mediassa voimakkaan kohun kohteeksi. Tanskalainen päivälehti Dagbladet Information uutisoi, ettei Eskola ollut ilmoittanut Maailman terveysjärjestö WHO:lle THL:n GSK:lta saamasta miljoonarahoituksesta.

Eskola istui syksystä 2009 vuoteen 2015 asti WHO:n strategisessa rokoteasiantuntijaryhmässä. Ryhmä valmistelee rokotteiden tutkimusta ja kehittämistä sekä globaaleja rokotusohjelmia koskevat päätökset. Eskola teki raportin sitoumuksistaan WHO:lle, joka hyväksyi selvityksen. WHO:n mukaan myöskään THL:n GSK-sopimus ei tehnyt Eskolasta jääviä asiantuntijaryhmässä.

HS:ssa toukokuussa 2010 julkaistussa jutussa kerrotaan, että Eskola myönsi jälkikäteen tehneensä virheen, kun hän kertoi WHO:lle vain henkilökohtaisista yhteyksistään.

– Olisin päässyt vähemmällä julkisella repostelulla, jos olisin raportoinut myös laitoksen sitoumukset, vaikka näitä ei edellytettykään, Eskola sanoo IS:lle.

Eskola sanoo, ettei hän ollut tuolloin suoraan itse tekemisissä pneumokokkitutkimuksen kanssa, vaikka tutkimus kuului hänen johtamalleen toimialalle.

Rokotukset kaikille lapsille

THL:n esityksestä pneumokokkirokotukset tilattiin GSK:lta vielä vuoden 2009 aikana kaikille suomalaislapsille kansalliseen rokotusohjelmaan 2,6 miljoonalla eurolla, vaikka rokotustutkimus oli kesken.

Vuodesta 2010 alkaen lähes kaikki lapset on rokotettu samalla GSK:n rokotteella, jolla THL alkoi vuotta aiemmin tehdä tutkimusta. Näin myös ikäihmisiin kohdistuvaa laumaimmuniteettia voitiin selvittää poikkeuksellisen kattavasti koko väestössä. Seurantatutkimus laumaimmuniteetista kansallisessa rokotusohjelmassa jatkuu aina vuoteen 2020 saakka.

Tampereen rokotetutkimuskeskuksen johtaja, professori Timo Vesikari kritisoi THL:n ja GSK:n yhteistyötä jo HS:n Kuukausiliitteen jutussa vuonna 2012.

Valtio oli vuonna 2009 ostanut 37 miljoonan euron pandemiarokotteet GSK:lta, THL:n silloisen rokoteosaston johtajan Terhi Kilven suosituksesta. Hankinnan silloiselle sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolle (kok) oli esitellyt sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Merja Saarinen, joka oli keskustellut asiasta THL:n silloisen ylijohtajan Juhani Eskolan kanssa.

Kaupat tehtiin vain kaksi viikkoa sen jälkeen, kun THL oli sopinut GSK:n kanssa miljoonien tutkimusrahoituksesta. Professori Timo Vesikarin mukaan GSK:n suuren roolin THL:n rahoittajana pneumokokkitutkimuksessa on täytynyt vaikuttaa pandemiarokotehankintaan.

– […] GlaxoSmithKline rahoittaa heidän isoa tutkimustaan samanaikaisesti, kun sattumalta satutaan ostamaan juuri samalta valmistajalta sikainfluenssarokotteet. Heidän mukaansa näillä asioilla ei muka ole tekemistä keskenään. Ja että muka tämän ison rokotetutkimuksen maksut menevät tutkimuksen kustannuksiin eikä niitä panna THL:n budjettiin. Tämähän on kaikki roskaa, Vesikari sanoi.


Vesikari sanoo nyt IS:lle, että hän pitää edelleen selvänä, että GSK:n miljoonarahoitus THL:lle on näkynyt valtion rokotushankinnoissa viime vuosikymmenen aikana. Sen jälkeen, kun GSK alkoi rahoittaa THL:ää, valtio on ostanut merkittävästi enemmän GSK:n rokotteita.

Kaksi kolmasosaa valtion rokote-euroista GSK:lle

IS:n selvityksen mukaan viime vuosina usein jopa kaksi kolmasosaa valtion vuosittain käyttämistä rokote-euroista on ohjautunut GSK:lle, vaikka markkinoilla on useita rokotteita valmistavia lääkeyrityksiä. Tiedot ovat peräisin THL:n IS:lle toimittamista tilastoista.

Ennen kuin GSK alkoi rahoittaa THL:ää, Suomen valtion rokoterahoista vain 17,7 prosenttia meni GSK:lle (vuosina 1998–2007). Yhteistyökuvioiden alettua GSK:n rokotteiden euromääräinen osuus on noussut vuosien 2008–2017 aikana 65,7 prosenttiin kaikista rokotehankinnoista.


GSK on ollut THL:n suurin yksityinen rahoittaja vuosina 2009–2017. Tuona aikana GSK on maksanut THL:lle yli yhdeksän miljoonaa euroa suoraa tutkimusrahaa ja lähes neljä miljoonaa euroa yleistä tutkimusrahoitusta.


Lisäksi vuosien 2008–2017 aikana GSK on tehnyt ostoja THL:ltä yli 4,1 miljoonalla eurolla. Vertailun vuoksi: toiseksi eniten ostoja lääkeyhtiöistä on tehnyt Novo Nordisk Farma, joka on rahoittanut THL:ää samalla ajanjaksolla 28 257 eurolla.


GSK:n rahoitus THL:lle on siis tutkimusjakson aikana noussut yli 17,3 miljoonaan euroon.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana muista suurista lääkeyhtiöistä vain Pfizer on IS:n tietojen mukaan antanut THL:lle tutkimusrahoitusta. Pfizer kertoi rahoittaneensa THL:n rokotetutkimusta noin 88 000 eurolla vuosina 2012–2014.

THL kiistää jyrkästi, että GSK-rahoitus olisi vaikuttanut rokotushankintoihin. THL:n Kilpi sanoo, että THL ja sen edeltäjä Kansanterveyslaitos KTL ovat tehneet eri yritysten kanssa rokotusyhteistyötä jo 1970-luvulta alkaen.

– Tässä on pitkästä jatkumosta kyse. Rahoitusyhteistyöstä eri rokotevalmistajien kanssa on ollut hyötyä kansanterveydelle ja suomalaiselle osaamiselle. Kansallinen rokotusasiantuntijatyöryhmä KRAR perustettiin vuonna 2002 osittain aiemmasta rokotusyhteistyöstä syntyneen kritiikin seurauksena.

THL:n Mika Salminen sanoo, että tiedemaailman yhteistyö rokotevalmistajien kanssa on välttämätöntä.

– Fakta on, että missään maassa ei tehdä rokotustutkimusta ilman, että tehdään yhteistyötä niiden tahojen kanssa, jotka rokotteet tuottavat.

Eskola: Yhteistyöllä hyvä vaikutus

THL:n pääjohtaja Juhani Eskola sanoo, että tutkimusyhteistyö GSK:n ja muiden rokotevalmistajien kanssa on ollut hyväksi Suomen kansanterveydelle, ja kukaan yksittäinen ihminen THL:ssä ei ole päässyt hyötymään rahallisesti sopimuksesta.

– Rahaliikenne on mennyt kaikkien sääntöjen mukaan. Toimittajan havaitsema yhteys tutkimusrahoituksen ja rokotehankintojen välillä on ajallinen, ei syy-yhteys. Samaan aikaan tapahtui muutoksia rokotusohjelmassa, uusien rokotteiden tulossa markkinoille sekä rokotteiden hinnoittelussa ja yhtiöiden välisessä kilpailutilanteessa.


Professori Vesikari kuitenkin muistuttaa, ettei yhteistyö näytä hyvältä. Samalla, kun GSK rahoittaa THL:ää, THL pitää kiinni GSK:n pneumokokkirokotuksista lapsilla, vaikka laajempi rokote olisi tarjolla.

– Pneumokokkirokotteessa olisi pitänyt jo aikoja sitten siirtyä kattavampaan 13-valenttiseen rokotteeseen, mutta GSK:n 10-valenttisella jatketaan vuodesta toiseen lasten rokotusohjelmassa, Vesikari sanoo.

Vesikari myös sanoo, että Suomessa tytöille annetaan GSK:n 2-valenttista HPV-rokotetta, vaikka maailmalla käytetään laajalti kattavampaa 4-valenttista, toisen valmistajan rokotetta.

Juuri pneumokokkirokottamisesta IS:n haastattelemat, korkeissa työtehtävissä työskentelevät lääkärit ovat huolissaan.

Lääkärit: THL:n esitykset suosivat GSK:ta

GSK:n ja THL:n välisen tutkimusyhteistyön alkamisen jälkeen THL on jatkuvasti tehnyt rokotushankintoihin liittyviä esityksiä, jotka IS:n haastattelemien lääkärien mukaan suosivat GSK:ta.

Kansallisessa rokoteasiantuntijatyöryhmässä KRAR:ssa aiemmin pitkään istunut Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas sanoo IS:lle, että THL toi jatkuvasti KRAR:n kokouksiin valmiiksi valmisteltuja rokotehankintaesityksiä, joita työryhmässä ei ehditty kunnolla tutkia. Broas sanoo, että useimmiten hankintakriteerit vaikuttivat suosivan GSK:n rokotteita.

– KRAR:ssa jäi usein tunne, että THL jyräsi rokotusesitykset sellaisenaan läpi. Esimerkiksi 2017 tammikuussa käsiteltiin lasten GSK:n pneumokokkirokotuksia. Silloin minä ja Helsingin yliopiston infektiotautien professori Anu Kantele olimme GSK:n rokotehankinnan optiovuoden käyttämistä vastaan, mutta THL:n esityksen mukaisesti enemmistö oli sitä mieltä, että GSK:n rokotteella jatketaan.

Eskola ja muut juttuun haastatellut THL:n edustajat kiistävät väitteen GSK:n suosimisesta jyrkästi. Eskola muistuttaa, että rokotteen ostopäätöksen tekee lopulta ministeriö.

 

Aikoja sitten olisi vain pitänyt siirtyä laajempaan rokotteeseen, sanoo lääkärilähde IS:lle.

Rokotteiden hankinnasta vastaava STM kuitenkin toimii lääkärilähteiden mukaan lähinnä kumileimasimena. Samaa sanoi professori Vesikari jo 4. helmikuuta 2012 HS:n Kuukausiliitteen jutussa. Hän sanoi tuolloin, ettei STM pysty tekemään itsenäisesti rokotehankintapäätöksiä, vaan se toimii THL:n suositusten varassa.

– Olen edelleen samaa mieltä. STM on kumileimasin ja THL on todellinen vallankäyttäjä rokotehankinnoissa. Ei STM:llä ole samanlaista tietämystä, Vesikari sanoo IS:lle.

THL:n Salminen kiistää, että STM olisi kumileimasin KRAR:lle. Hän sanoo, että KRAR:ssa käydään vilkasta keskustelua rokotteiden vaikuttavuuden arvioinnista puolin ja toisin ja STM tekee päätöksensä itsenäisesti.

IS tavoitti STM:n rokotehankintatyöryhmän nykyisen puheenjohtajan Markku Tervahaudan (2018–) sekä aiemmat puheenjohtajat Aino-Inkeri Hanssonin (2011–2014) ja Veli-Mikko Niemen (2014–2017) kommentoimaan asiaa. Tervahauta ja Hansson kiistivät suoraan väitteen siitä, että STM olisi kumileimasin.

Pitkäaikaisimmat puheenjohtajat Hansson tai Niemi eivät kuitenkaan muista, että STM olisi koskaan hankintaprosessissa poikennut KRAR:n ja THL:n esityksestä siten, että kansalliseen rokotusohjelmaan olisi valittu jokin muu kuin esitetty rokote.

Uusi puheenjohtaja Tervahauta sanoo puolestaan istuneensa vasta yhden kokouksen STM:n rokotehankintatyöryhmässä.

THL:llä yliedustus KRAR:ssa

THL:llä ja STM:llä on THL:n omien periaatteiden vastaisesti yliedustus kansallisessa rokotetyöryhmässä KRAR:ssa, joka valmistelee valtion rokotushankintoihin liittyvät esitykset STM:lle. Ryhmän kokoaa THL:n pääjohtaja Juhani Eskola.

14-henkisessä ryhmässä on seitsemän THL:n edustajaa, joista THL:n ylilääkäri Pekka Nuorti on merkitty Tampereen yliopiston edustajaksi.

Salminen huomauttaa, että Nuorti on kyllä THL:llä töissä, mutta vain 20-prosenttisesti työajastaan. Hänen päätyönään on toimia epidemiologian professorina Tampereen yliopistolla.

 

THL tekee parhaillaan ihmiskoetta Suomen väestöllä, sanoo dosentti Hannu Syrjälä.

THL:n jäsenenä KRAR:ssa istuu myös THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek, joka toimii sihteerinä.

Lisäksi työryhmään kuuluu STM:n edustajana Anni Virolainen-Julkunen, joka on entinen THL:n virkamies. THL linjaa sivuillaan, että KRAR:n jäsenten enemmistö on THL:n ja STM:n ulkopuolelta. THL:llä on siis enemmistö rokoteryhmässä, joka asiantuntijalähteiden mukaan käytännössä päättää, millä rokotteilla Suomessa rokotetaan.

Salminen toteaa, ettei KRAR tee rokotushankintapäätöksiä, vaan sosiaali- ja terveysministeriö. Aluksi KRAR antaa lausunnon aiotusta hankintamenettelystä.

 

Tällainen ei missään nimessä pidä paikkaansa. THL:n ainoa tavoite on edistää väestön terveyttä. Emme koskaan toimi lääkeyhtiön intressin kautta tai pyri estämään kansanterveyden toteutumista, sanoo THL-johtaja Mika Salminen.

THL:n pääjohtaja Juhani Eskola ihmettelee kritiikkiä KRAR:n THL-painotusta kohtaan. Hän sanoo, että KRAR on hänen asettama ja hänelle neuvoa antava elin.

– Kuuntelen herkällä korvalla, mitä tämä elin sanoo. Allekirjoituksellani ja virkavastuullani teen KRAR:n ja laitoksen sisäisen asiantuntemuksen pohjalta ehdotuksen ministeriölle rokotusohjelman muutoksista ja rokotehankinnoista.

”Kansanterveydellisesti väärin”

Infektiosairauksien dosentti ja Oulun sairaanhoitopiirin osastonylilääkäri Hannu Syrjälä haluaa tuoda julkisuuteen THL:n rokotuspolitiikan, jota hän kuvailee epäeettiseksi. Hänen mielestään on kansanterveydellisesti ja inhimillisesti väärin, että THL haluaa edelleen, jo kahdeksatta vuotta putkeen, rokottaa lapset vähemmän kattavalla pneumokokkirokotteella.

Kyseinen rokote on sama, jonka tutkimuksen aikana GSK on rahoittanut THL:ää yli 13 miljoonalla eurolla. Useista länsimaista poiketen suomalaiset lapset saavat GSK:n rokotetta, joka ei Oulun sairaanhoitopiirin osastonylilääkäri ja infektiosairauksien dosentti Hannu Syrjälän mukaan suojaa yleisiltä pneumokokin taudinaiheuttajilta, joita ovat serotyypit 19A ja 3. Vuonna 2016 nämä bakteerit aiheuttivat Suomessa 58 prosenttia kaikista alle 5-vuotiaiden vakavista pneumokokkitaudeista. GSK torjuu Syrjälän väitteet. Lääkeyhtiö korostaa, että Synflorix-rokote (PVC10) lupaa ristisuojaa 19A-serotyypille. Maininta asiasta löytyy rokotteen valmisteyhteenvedosta, jossa todetaan seuraavasti: ”Kun verrattiin IPD-tapausten ilmaantuvuutta ennen ja jälkeen rokotusohjelman, saatiin viitteitä minkä tahansa viljelyllä varmennetun, minkä tahansa rokoteserotyypin ja serotyypin 19A aiheuttaman IPD:n ilmaantuvuuden merkitsevästä alenemisesta”. Syrjälän mielestä tuorein tutkimustieto ja THL:n oman seuranta-aineiston tulokset eivät tue GSK:n tuoteyhteenvedossa antamaa tietoa.

Markkinoilla oleva laajempi rokote estäisi Syrjälän ja useiden IS:n haastattelemien lääkärien mukaan vuosittain turhia kuolemia ja tuhansia lasten ja ikäihmisten vakavia sairauksia.

IS kysyi THL:n ylilääkäriltä Hanna Nohynekiltä kommenttia lääkärien väitteelle, jonka mukaan laajempi rokote estäisi turhia kuolemia ja tuhansia vakavia sairauksia vuosittain. Nohynek halusi puhua rokottamisen hinnasta, mutta ei vastannut suoraan kysymykseen.

– Olen ollut rokotusohjelman kehittämisessä mukana. Siitä positiosta aina tulee mieleen kysymys, että mitä tämä kaikki maksaa – saadaanko riittävästi terveyshyötyä suhteessa käytettyyn rahaan.

Mutta kiistättekö lääkärien väitteen, jonka mukaan kattavammalla rokotuksella ehkäistäisiin turhia kuolemia ja tuhansia vakavia sairauksia vuosittain?

– Tuolla tavalla esitettyyn kysymykseen minulla ei ole vastausta, Nohynek sanoo.

Rokotus estäisi 75 prosenttia taudeista

Kun Syrjälä puhuu, että ikäihmisten rokottamisella voidaan estää kuolemia, hän viittaa hollantilaiseen vuonna 2015 julkaistuun Capita-tutkimukseen, jossa yli 80 000 yli 65-vuotiaalla kokeiltiin laajemman pcv13-rokotteen vaikuttavuutta.

Tutkimuksen mukaan kaikki keuhkokuumeet vähenivät 5,1 prosenttia väestöllä, jolle annettiin 13-valenttista pnemokokkirokotetta.

Syrjälä kertoo, että tutkimuksen mukaan rokoteserotyyppien aiheuttamat keuhkokuumeet vähenivät 45 prosenttia ja vakavat pneumokokkitaudit 75 prosenttia. Rokote estäisi siis kolme neljästä vakavista rokoteserotyyppien aiheuttamista taudeista.

Keuhkokuumeen aiheuttamia kuolemia oli kuuden kuukauden aikana rokotteen jälkeen yhteensä 103, joista lumerokotteen saaneiden ryhmässä 64 ja pneumokokkirokotetta saaneiden ryhmässä 39. Lumeryhmässä kuolemia oli 1,64 kertaa enemmän kuin oikean rokotteen saaneilla.

– Ero on tilastollisesti hyvin merkittävä, Syrjälä sanoo.

Syrjälä huomauttaa, että Oxfordin yliopiston alaisessa Clinical Infectious Disease -tiedejulkaisussa julkaistiin toukokuun lopulla tutkimus, jossa Yhdysvaltain Kentuckyssä selvitettiin PCV-13-rokotteen tehoa 65 vuotta täyttäneillä.

– Tässä tutkimuksessa pystyttiin estämään 73 prosenttia rokotteen serotyyppien aiheuttamista keuhkokuumeista.

Tutkijoiden mukaan rokotteella pystyttäisiin estämään Yhdysvalloissa viiden vuoden aikana yli 800 000 sairaalapäivää ja yli 17 000 kuolemaa 65 vuotta täyttäneiden joukossa.

Lääkärit pyysivät poistamaan kirjoituksen

THL poisti terveiden ikääntyneiden pneumokokkirokotussuosituksen maaliskuussa 2018 ilman selitystä. Ratkaisu on poikkeuksellinen, sillä länsimaissa yleisesti suositellaan pneumokokkirokotusta ikäihmisille.

Infektiolääkärien mukaan juuri ikäihmisiä pitäisi rokottaa pneumokokkia vastaan, sillä iäkkäillä nämä taudit aiheuttavat suurta kuolleisuutta muun muassa keuhkokuumeeseen.

THL:n pneumokokkirokotusten vastainen linja ikäihmisille alkoi näkyvästi kesäkuussa 2017. Sairaanhoitopiirien infektiolääkärit nousivat takajaloilleen, kun THL:n pneumokokkirokottamisesta kertoville sivuille ilmestyi tuolloin kriittinen kirjoitus. Siinä lytättiin suoraan 65 vuotta täyttäneiden pneumokokkirokottamisella saatava hyöty.

Infektiolääkärit lähestyivät THL:ää syyskuussa 2017 ja pyysivät, että heidän mukaansa harhaanjohtava kirjoitus poistettaisiin THL:n sivuilta.

Kirjoitus oli liitetty THL:n sivuilla samaan taulukkoon, jossa kerrottiin pneumokokkisuosituksista.

Sairaanhoitopiirien infektiolääkärien välit THL:n suuntaan alkoivat tulehtua, kun THL ei muuttanut linjaansa tai poistanut kriittistä kirjoitusta.

Kansanedustajista koostuva eduskunnan rokoteryhmä reagoi välien kiristymiseen ja kutsui sekä THL:n että infektiolääkärien edustajat eduskunnan tiloihin ratkomaan vakavaa näkemyseroa pneumokokkirokotteen vaikuttavuudesta 1. maaliskuuta 2018.

Rokoteryhmän varapuheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd) ihmetteli IS:n 27. helmikuuta 2018 julkaisemassa jutussa, miksi Puumalainen halusi IS:n haastattelussa 20. helmikuuta painottaa pneumokokkirokotteiden harvinaisia sivuvaikutuksia, sillä harvinaisia sivuvaikutuksia on kaikissa rokotteissa – ja lääkkeissä.


– En oikeasti ymmärrä, mikä tässä on tämä THL:n intressi, lääkärikansanedustaja ihmetteli.

Sittemmin kriittinen kirjoitus poistettiin THL:n sivuilta. THL:n mukaan teksti aiheutti liikaa epäselvyyksiä.

Salminen: ”Emme käskytä kuntia”

Mika Salminen korostaa, että THL:n asiantuntijoiden tuki kuntiin on sen ydintehtäviä.

– Me emme anna määrääviä ohjeita tai käskytä kuntia, vaan teemme asiantuntijaohjausta. Kunnat saavat silti toimia itsenäisesti ja päättää, haluavatko toimia THL:n ohjeen mukaan.

IS haastatteli alkuvuonna alkaneen juttuprosessin aikana noin kymmenen rokottamiseen perehtynyttä lääkäriä eri puolilta Suomea. Heistä jokaisen mielestä ikäihmisiä kannattaisi rokottaa pneumokokkia vastaan. Osa lääkäreistä ei sen sijaan halunnut ottaa mitään kantaa siihen, miksi THL kuitenkin vastustaa ikäihmisten rokottamista.

Infektioylilääkäri Markku Broas laski Ilta-Sanomille, että kaikkien 65 vuotta täyttäneiden rokottaminen pneumokokkia vastaan vähentäisi 1 068 keuhkokuumeen laitoshoitojaksoa vuodessa ja kymmenessä vuodessa rokotus vähentäisi hoitokustannuksia yli 100 miljoonalla eurolla. Samalla rokotus muuttuisi selvästi kannattavaksi koko väestölle, kun hoitokustannukset laskisivat.

Koska valtio ei tällä hetkellä kustanna ikäihmisille pneumokokkirokotetta, Pohjois-Karjalan Siun sote -kuntayhtymä on päättänyt rokottaa aktiivisesti riskiryhmiin kuuluvia ja ikäihmisiä omasta kassastaan.

Siun sote -kuntayhtymän infektioylilääkäri Jukka Heikkinen sanoi IS:lle tammikuussa, että alustavien terveystaloustieteellisten tutkimusten mukaan yhdellä rokotteeseen laitetulla eurolla saadaan takaisin 6–8 euroa säästyneinä terveysmenoina, kun sekä keuhkokuumeet että vakavat pneumokokin aiheuttamat taudit on saatu vähenemään.

Tampereen rokotuskeskuksen johtajan Timo Vesikarin mukaan viimeistään nyt lapsille pitäisi vaihtaa 13-valenttinen pneumokokkirokote.

– Ei näytä hyvältä, että THL ei reagoi muuttuvaan tilanteeseen.

– Aikuisille on tarjolla vain kattavampi 13-valenttinen pneumokokkirokote. Jos aikuisille suositeltaisiin rokotetta, joka ei ole GSK:n rokote, niin miten ihmeessä lasten rokotuksia voitaisiin sen jälkeen jatkaa vähemmän kattavalla GSK:n rokotuksella? Mahdollisesti tämän takia THL ei pidä aikuisten rokottamisesta.

Professori Vesikari sanoo, että THL:n rokotuspolitiikka tukee GSK:n rokotteella tehtävän tutkimuksen tutkimusasetelmaa.

– On totta, että jos aikuisväestöä aletaan suuremmin rokottaa pneumokokkia vastaan, se sotkee tätä käynnissä olevaa tutkimusta.

THL tyrmää rajun väitteen

Sekä Salminen että Puumalainen tyrmäävät väitteen tutkimuksen suojelemisesta ihmisten kustannuksella täysin perusteettomana. Salminen korostaa, että kaikki ratkaisut tehdään eettisesti ja kansanterveyden hyväksi.

Kilpi puolestaan sanoo, että laumaimmuniteettivaikutusta ikäihmisille on jo kyetty osoittamaan.

– Laumaimmuniteettitutkimuksessa ei edes ole kysymyksenasettelua, jota ikääntyneiden rokottaminen sotkisi.

Puumalainen sanoo, että terveitä ikäihmisiä ei rokoteta Suomessa pneumokokkia vastaan yksinkertaisesti siitä syystä, että se on kallista rokotteella saataviin terveyshyötyihin nähden.

– Tässä keskeinen tekijä on totta kai rokotteen hinta. Jos se laskisi sellaiselle tasolle, että saatu terveyshyöty olisi samankaltaisessa suhteessa kustannuksiin kuin muiden rokotteiden osalta, niin totta kai tätä asiaa kannattaisi miettiä uudelleen.

IS:lle kommentoivat lähteet osoittavat suoraan THL:n rokotusohjelmayksikön päällikköä Taneli Puumalaista. Lääkärit pitävät Puumalaisen GSK-taustaa ja hänen viime vuosien rokottamiseen liittyvää toimintaansa hyvin ongelmallisena.

Hän työskenteli lääkeyhtiöllä GSK:n lasten pneumokokkirokotetutkimuksessa THL:n ja sen silloisen rokoteosaston johtajan Terhi Kilven kanssa.

GSK:lta Puumalainen siirtyi ensin Sosiaali- ja terveysministeriöön vuonna 2012 ja kansallisen rokotusasiantuntijatyöryhmä KRAR:n jäseneksi. Tämän jälkeen Puumalainen siirtyi THL:n rokoteohjelmayksikön vetäjäksi vuonna 2014. Terhi Kilpi oli siirtynyt aiemmin samana vuonna THL:n ylijohtajaksi Juhani Eskolan seuraajaksi. Eskola puolestaan yleni THL:n pääjohtajaksi Pekka Puskan jäätyä eläkkeelle.

Eskola: Taustoissa ei ongelmia

THL:n rokoteyksikön yksikönpäällikkönä on siis GSK:n entinen johtavassa asemassa ollut työntekijä, joka kritisoi ikäihmisten pneumokokkirokottamista. Tällainen toiminta edistää IS:n lähteiden mukaan GSK:n tutkimuksen laatua ja myyntitavoitteita. THL:n johtajiin kuuluva Kilpi oli 2010-luvun taitteessa valmistelemassa GSK:n kanssa miljoonayhteistyötä.

Sekä Kilpi että Puumalainen toteavat, etteivät he ole suoraan päättämässä rokotushankinnoista.



Jos yllä oleva grafiikka ei näy, voit katsoa sen tästä.

THL:n pääjohtaja Eskola puolestaan sanoo, ettei näe Puumalaisen tai Kilven taustoissa mitään ongelmallista.

– Olemme pyrkineet saamaan laitokseen monipuolisesti rokotteita, rokotusohjelmaa ja kansanterveyden tarpeita ymmärtäviä asiantuntijoita. Minusta on hyvä, että heillä on sekä akateemista tutkimustaustaa, yritysmaailman ymmärrystä että hallinnollista osaamista.

THL on toistuvasti tyrmännyt aikuisten pneumokokkirokotukset vetoamalla kustannusvaikuttavuuteen. THL:n mukaan 65 vuotta täyttäneiden terveiden rokottaminen ei kannata, sillä rokottamisen kustannukset ovat hyötyjä suuremmat.

IS:n haastattelemat lääkärit väittävät, että THL käyttää toistuvasti ylä- tai alakanttiin vedettyjä lukuja kustannuslaskelmissa, joilla se perustelee nihkeää linjaansa ikäihmisten pneumokokkirokottamiseen.

Lääkärit viittaavat THL:n rokoteosaston terveystaloustieteellisen osaston tutkijan laskelmiin. Tutkijan tekemät laskelmat ovat merkittävässä roolissa, kun valtio päättää rokotehankinnoista.

Hyötylaskelmissa hurja ero

THL:n tutkija esitti lääkäreille sairaanhoitopiirien neuvottelupäivillä Helsingissä 25. syyskuuta 2017 pitämässään esityksessä kustannuslaskelman, jonka mukaan ikääntyneillä ihmisillä pneumokokkirokotus on kallis suhteessa saavutettuun hyötyyn. Tämä on myös THL:n virallinen kanta.

Laskelmassa tutkija antoi yhdelle rokotteelle hinnaksi 105,3 euroa pistoksen kanssa. Se aiheutti ihmetystä esitystä seuranneissa lääkäreissä, sillä rokotus ei maksa edes apteekissa yksittäin ostettuna niin paljon. Kansalliseen rokotusohjelmaan otettuna rokotus maksaisi lääkärien arvion mukaan vain osan esitetystä summasta. THL:n tutkija laski esityksessä rokotteen apteekkihinnan lisäksi mukaan rokotteen pistämiseen liittyvät kulut.

Kun IS kysyi asiasta tutkijalta tammikuussa 2018, tämä arvioi rokotteen hinnaksi rokotusohjelmassa noin 47 euroa. Tutkijan antama hinta perustuu WHO:n julkisten tarjouskilpailujen keskimääräiseen annoshintaan.

Markku Broaksen mukaan THL:n tutkijan esittämä hinta on edelleen roimasti yläkanttiin, sillä hänen mukaansa rokotteen hinta on ollut massaostona jopa 30 euron luokkaa. Broaksen arvio perustuu siihen, että rokotteiden hinnat ovat asettuneet kansallisessa rokotusohjelmassa noin 10–30 prosenttiin apteekkien ohjehinnasta.



Jos yllä oleva grafiikka ei näy, voit katsoa sen täältä.

THL.n tutkija on myös arvioinut laskelmissaan, että keuhkokuumeen aiheuttama sairaalajakso maksaa 6 600 euroa. Broas huomauttaa, että sairaanhoitopiirien infektiolääkärit ovat todenneet heillä hoidettujen yli 65-vuotiaiden keuhkokuumepotilaiden hoitojaksojen kustannukseksi keskimäärin noin 10 000 euroa.

THL:n tutkija jätti myös ottamatta laskelmassaan huomioon yli 75-vuotiaiden keuhkokuumehoitojaksot. Tässä ikäryhmässä sairastavuus ja kuolleisuus keuhkokuumeeseen nousevat lääkärien mukaan jyrkästi.

THL:n mukaan rokotteiden teho laskee merkittävästi yli 75-vuotiailla. Broaksen mukaan tällaiselle väitteelle ei ole perusteellista tieteellistä näyttöä.

”Kannattavaa jo 3 vuodessa”

Suomessa on noin 1,15 miljoona 65 vuotta täyttänyttä ihmistä, minkä vuoksi käytetyillä luvuilla on huomattava merkitys, kun rokot­teiden kustannusvaikuttavuutta arvioidaan.

Lapin sairaanhoitopiirin ylilääkärin Markku Broaksen laskelman mukaan ikäihmisten pneumokokkirokottaminen tulisi kannattavaksi jo kolmessa vuodessa vähentyneinä hoitojaksoina, THL:n tutkijan laskelman mukaan noin kahdeksassa vuodessa.

Syrjälä sanoo, että THL:n korkeaksi ilmoittama rokotehinta, pieneksi laskettu hoitojakson hinta ja huomattava hoitojaksojen määrän huomiotta jättäminen saavat rokottamisen näyttämään kannattamattomalta.

– Jos kaikki laskennan arvot ovat vinossa, herää kysymys, mistä tässä on kyse.

THL:ltä kerrotaan, että käynnissä on arviointitutkimus, jossa selvitetään, kuinka paljon ikäihmisten rokottaminen maksaa kansallisessa rokotusohjelmassa. THL:n tutkija muistuttaa, että THL:n laskema 6 600 euron hintalappu keuhkokuumepotilaan keskimääräiselle sairaanhoitojaksolle perustuu THL:n rekisteriaineistoon ja kustannuksia selvittäneeseen julkaisuun.

Pyysimme GSK:ta kommentoimaan rajuja väitteitä. Lääkeyhtiön Suomen viestintäpäällikkö Anna Dammert vastasi IS:lle lyhyesti sähköpostilla:

”Kaikki kliiniset tutkimukset toteutetaan hyvän tutkimustavan sekä Helsingin julistuksen mukaisesti. Suomessa Fimea valvoo kliinisiä lääke- ja rokotetutkimuksia. Tämä valvonta kattaa rokotteen koko elinkaaren. Tutkimukset toteutetaan aina tutkimusasetelman mukaisesti noudattaen paikallista lakia, eivätkä mitkään ulkopuoliset seikat/tahot vaikuta tähän.”

Näin varmistimme lähteidemme luotettavuuden

IS on haastatellut useita ja toisistaan riippumattomia asiantuntijalähteitä tehdessään laajaa artikkelia THL:n rokotetutkimustyöstä GSK:n rokotteella.

IS on selvittänyt asiantuntijoiden taustoja ja arvioinut, ettei heillä ole saatavissa olevien tietojen perusteella sellaisia sidonnaisuuksia, jotka vaikuttaisivat heidän luotettavuuteen jutun lähteinä.

Tekstiä on täsmennetty 6.7.2018 kello 15.23 siltä osin, että GSK korostaa Synflorix-rokotteen tarjoavan ristisuojaa 19A-serotyyppiä vastaan ja OUS:n osastoylilääkäri Hannu Syrjälä kyseenalaistaa tutkimustietoon vedoten GSK:n väitteen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt