Kotimaa

Haminaan nousee joulukuussa yli puolen miljoonan euron lippusalko – kaupunkilaiset hermostuivat hankkeen kalleudesta

Julkaistu:

Kaupunkilaiset pelkäävät kustannusten karkaamista ja rahan repimistä muista palveluista. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja rauhoittelee ja uskoo yhä Lippumaailman vetovoimaan.
Haminaan 100-metriseen lippusalkoon nousevan Suomen suurlipun on määrä liehua joulukuun 4. päivä.

Kallis lippusalko ja Haminan Lippumaailma-hanke ovat kuitenkin herättäneet kaupunkilaisissa vastustusta.

Maanantaina Haminan kaupunginvaltuusto päätti myöntää terästangon rakennuttamiseen 580 000 euroa lisämäärärahaa äänestyksen jälkeen äänin 27–11. Viisi äänesti tyhjää.

Kaiken kaikkiaan valtavan lipputangon hinta kipuaisi jopa 600 000–700 000 euroon, kertoo Haminan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Elina Inkeroinen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Aiemmin tangon materiaaliksi esitettiin puuta, mutta kustannukset olisivat tuolloin nousseet korkeammiksi, jopa yli miljoonaan euroon.

Lue lisää: Suomen suurin lippu joutui vastatuuleen

Suuri summa on aiheuttanut porua Haminalaisten keskuudessa. Muun muassa Facebookin lähes 6000-jäsenisessä Hamina-ryhmässä päätös lisärahoituksesta kirvoitti satoja kommentteja, joista valtaosa kriittisiä.

Keskusteluissa Lippumaailman vetovoima kyseenalaistettiin ja pelättiin rahan olevan pois jostain muualta. Kaupunkilaiset toivoivat kommenteissa rahaa muun muassa koulujen kunnostuksiin ja vanhuspalveluihin.

Kaiken lisäksi lipun turvallisuus mietitytti, esimerkiksi talvella salon huipulta putoavan jääpalan muodossa.

Ylen mukaan aiemmin kun kustannusarviot pyörivät vajaassa 300 000 eurossa, moni haminalainen suhtautui hankkeeseen positiivisemmin.

Inkeroinen ymmärtää, että monenlaista keskustelua käydään, mutta hänen mukaansa kritiikissä sekoitetaan paljon asioita keskenään.

– Ei se (lipputangon lisämääräraha) ole mistään muusta pois. Emme ole henkilöstöä lomauttamassa, eikä se ole pois mistään palvelusta. Tämä oli lisämääräraha, joka myönnettiin edellisessä kokouksessa, kun tuli ylijäämäinen tilinpäätös.

Inkeroinen myös korostaa, että Haminalla menee vuosittain rahaa investointeihin jopa 10 miljoonaa euroa, jolloin Lippumaailmaan kaadettu rahoitus ei ole erityisen suuri.

– Tästä asiasta on ehkä liian vähän tiedotettu, mikä on sitten aiheuttanut turhaa huolta. Tiedon levittäminen olisi ehkä auttanut ymmärtämään kokonaisuutta.

Inkeroinen toivoisikin, että väärän tiedon levittäminen sosiaalisen median kanavissa loppuisi. Toisena toiveena hän esittää, että uuden yrittämistä ei vastustettaisi yhtä hanakasti kuin nykyään.

– Ei valittamisella mitään hyvää aikaan saada. Meidän pitää itse uskoa omaan tekemiseen ja hehkuttaa meidän upeaa kaupunkia. Sillä tavalla voimme saada muutkin kiinnostumaan meistä ja siitä, mitä meillä on.


Inkeroinen kertoo saaneensa myös melko paljon positiivista palautetta. Hän kertoo muun muassa, että kun aiemmin pohdittiin puolet lyhyempää lipputankoa, moni sanoi sen olevan ehdottomasti liian lyhyt.

Inkeroinen kokeekin, että usealle kaupunkilaiselle nimenomaan satavuotiseen itsenäisyyteen ja Suomen lippuun liittyvä symboliikka on lipputangossa tärkeää.

– Ihmiset ovat tulleet sanomaan, että ”kerrankin tehdään jotain uutta ja isoa”. Paljon on tullut sellaista kommenttia, että tässä viedään Haminaa maailmankartalle. Kyllä moni kaupunkilainen arvostaa positiivista näkyvyyttä.

Moni haminalainen on huolestunut siitä, tuleeko Lippumaailmasta jatkuva rahareikä, kun esimerkiksi huolto lankeaa kaupungin vastuulle.

Inkeroinen myöntää, että kaupungin omistamana Lippumaailmaan tullaan joka vuosi sijoittamaan kaupungin rahaa, mutta ulkopuolisen rahan osuutta pyritään nostamaan.

– Nyt paukkuja laitetaan ennemmin siihen, että saataisiin mahdollisimman paljon yhteistyörahoja ja ulkopuolista rahoitusta.

Suomen suurimman lipputangon ja suurlipun lisäksi Lippumaailmaan aiotaan pystyttää jokainen YK:n jäsenvaltion lippu. Tällä hetkellä Lippumaailmasta on avattuna kaksi osaa: Suomen lipun tie sekä Pohjoismaiden ja Baltian maiden liput.

Lisäksi myöhemmin maailmaan kaavaillaan muun muassa näyttelytilaa ja lisäksi lisätyn todellisuuden mahdollisuuksia Lippumaailman osana kartoitetaan.

Kokonaisuuden tarkoituksena on houkutella kaupunkiin muun muassa matkailijoita ja luokkaretkeilijöitä. Lippumaailman tuomaa taloudellista arvoa ei olla toistaiseksi vielä laskettu, mutta Inkeroinen uskoo nähtävyyden tulevan kannattavaksi ajan myötä.

– Jos ajatellaan, että jokainen suomalainen haluaisi vierailla Lippumaailmassa yhdesti ja ostaisivat samalla yhden kahvikupin, niin kyllähän siitäkin kaupungille melko suuri taloudellinen lisäarvo tulisi.

Inkeroisen mukaan suurlipun olisikin tarkoitus olla Eiffel-tornin kaltainen sisäänheittotuote, jonka myötä ihmiset löytävät Haminaan ja viettävät siellä muutenkin aikaa.

Suomen suurlippu ja suurin osa muistakin lippupuiston osista on tarkoitus Inkeroisen mukaan pitää maksuttomina. Sen sijaan näyttelytiloista osa voisi olla maksullisia.

Lue lisää hankkeen alusta: Haminaan nousemassa Suomen korkein lipputanko – pelkkä lippu painaisi jopa 32 kiloa