Kotimaa

Asiantuntijat varoittavat karusta ilmiöstä: Lapsiperheiden talous kuralla kesän jälkeen

Julkaistu: , Päivitetty:

Kesä on vaarallista aikaa perheen taloudelle: on aikaa törsätä ja joka puolella on rahareikiä.
Kesällä perheen talous menee helposti sekaisin.

Siinä missä talvella elämä on työpaikalla olemista ja kurinalaista puurtamista, kesällä on vapaata aikaa. On aikaa törsätä ja toteuttaa mielihaluja.

Joka puolella on houkutuksia ja rahareikiä.

On alennusmyyntejä. Perhe hinkuu lomamatkalle. Lapset haluavat Linnanmäelle tai ratsastusleirille.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Jo tavanomaiset kulut vievät enemmän rahaa kuin tavallisesti. Kun talvella voi syödä edullisesti työmaaruokalassa, kesällä ruokalasku karkaa käsistä.

Kuka sitä nyt edullista hernekeittoa päivät pitkät lomalla söisi. Loman kunniaksi pitää hankkia grilliherkkuja ja niiden kanssa hyvää kyytipoikaa.

 

Ei tulla ajatelleeksi, että osamaksukin tarkoittaa velaksi ostamista.


Kulut kasvavat, mutta tulovirta ehtyy. Monella ammottaa kukkarossa iso lovi, kun työpaikoilla leikattiin lomarahoja.

– Meillä on piikki asiakaskyselyissä ei lomien alkaessa, vaan elokuussa lomien loppuessa, velkaongelmaisia auttavan Takuu-Säätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar summaa.

Lomien loputtua elokuussa pöydälle kasaantuu iso pino laskuja. Rahaa pitäisi taikoa jostain lasten koulukirjoihin ja muihin koulumenoihin.


Velkakierteeseen ajautuneiden asioita ajavassa Velallisten Tuki ry:ssä on havaintona, että pahiten velkaantuneita ovat lapsiperheet ja eläkeläiset.

– Yllättävä sairaalalasku voi sotkea eläkeläisen talouden, yhdistyksen varapuheenjohtaja Hilkka Laikko sanoo.

Ihmiset ottavat hätäpäissään pikavippejä. Laikko kertoo eläkeläisestä, jonka 2 900 euron velka paisui lopulta 4 600 euroon.

– Silmälasien ja suurennuslasin kanssa joutuu lukemaan lainan ehtoja, korko voi olla 562,7 %.

Rahan taju mennyt

Velkaantumisen taustalla vaikuttaa Takuu-Säätiön Pantzarin mielestä se, että ihmisten rahantaju on muuttunut.

Kolikoiden ja seteleiden sijaan ihmiset käyttävät muovikortteja. Maksaminen käy korttia vilauttamalla. Helposti hämärtyy raja käteismaksun ja velaksi elämisen välillä.

Termit debit ja credit voivat mennä sekaisin.

– Ei tulla ajatelleeksi, että osamaksukin tarkoittaa velaksi ostamista, Pantzar muistuttaa.

Höveliin ostamiseen liittyy ”kaikki minulle heti” -ajattelu.

Siinä missä entisaikaan perheet säästivät rahaa television hankintaan, nyt ostetaan tuote tai palvelu sen enempää pohtimatta.

– Ei mietitä, riittävätkö rahat laskujen maksuun. Ehkä ajatellaan, että rahaa on, kun voutikaan ei ole käynyt.


Entistä useampi turvautuu kulutusluottoihin.

Rahoitusyhtiö Santanderin laskelmien mukaan suomalaisten kulutusluottosumma on kasvanut noin 40 prosenttia 1,5 vuodessa.

Kun aiemmin kulutusluottojen lainasumma oli keskimäärin 10 500 euroa, nyt se on 14 500 euroa.

Velkaantuminen johtuu Santanderin liiketoiminnan johtajan Lauri Timgrenin mukaan Suomen markkinoille tulleista uusista pelureista ja niiden markkinoinnista. Ne myöntävät vastikkeetonta lainaa.

– Kuluttajille mainostetaan lainarahaa 4,7 prosentin korolla. Todellisuudessa korko voi olla 19,9 prosenttia, kun lainoihin sovelletaan asiakaskohtaista hinnoittelua.

Oletko ajautunut kesäloman kustannusten takia rahavaikeuksiin? Tai oletko niukan rahatilanteen takia joutunut karsimaan kesärientoja? Etsimme haastateltavia rahankäyttöä kesälomalla käsitteleviin juttuihin. Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen uutiset@iltasanomat.fi.