Kotimaa

Krokotiilijahti Mosambikissa, matka Brasiliaan... Näin Suomen kehitys­yhteistyö­rahoja on käytetty väärin

Julkaistu:

Myös näistä kehitysyhteistyöhankkeista Suomen ulkoministeriö perii takaisin rahojaan.
Suomen ulkoministeriön viime vuoden tilinpäätöksen mukaan ulkoministeriöllä oli perinnässä noin 1,2 miljoonan euron edestä väärinkäytösten kohteeksi joutuneita kehitysyhteistyön varoja.

Merkittävin perintä kohdistuu Sambian kansalliseen viljelijäliittoon ZNFU:hun, jolle ulkoministeriö teki vuoden 2016 lopussa päätöksen noin 900 000 euron takaisinperinnästä. Suomen ulkoministeriö, Ruotsin kehitysyhteistyövirasto ja ruotsalainen We Effect -järjestö tukivat ZNFU:n vuonna 2014 alkanutta hanketta miljoonilla euroilla parantaakseen sambialaisten pienviljelijöiden tuottavuutta.

Suomi ehti maksaa viisi miljoonaa euroa ja rahoitti suurimman osuuden eli yli 36 prosenttia järjestön tuloista vuosina 2014 ja 2015. Ulkoministeriö teetti KPMG-yhtiöllä erityistarkastuksen ZNFU:n toiminnasta sen jälkeen, kun väärinkäytösepäilyt nousivat.

Tarkastusraportista käy ilmi, että hankkeen valmistelun yhteydessä marraskuussa 2013 Ruotsin kehitysyhteistyövirastolle toimitettiin tieto, jonka mukaan ZNFU:n toimitusjohtajan kuukausipalkka oli 81 538 Sambian kwachaa. Summa vastasi silloisen kurssin mukaan 10 950:tä euroa, joka on hieman enemmän kuin Suomen pääministerin nykyinen kuukausipalkkio. Tieto palkasta meni myös Suomen viranomaisille.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lue lisää tapauksesta: Sambialaisella viljelijäpomolla pääministeri Sipilää suurempi palkka – näin Suomen tukea käytettiin väärin

Ilta-Sanomat listasi neljä muuta hanketta, joista ulkoministeriö perii rahojaan takaisin.

1. Mosambikin Sunafop-metsähanke

UM:n toisiksi suurin, 227 000 euron, takaisinperintä kohdistuu Mosambikin metsäsektorin Sunafop-hankkeeseen. Varoja käytettiin tarkastuksen mukaan hankkeen nimissä muun muassa krokotiilijahtiin, Brasilian-matkaan ja paikallisten johtomiesten omiin menoihin.

Tilintarkastusyhtiön mukaan hankkeesta havaittiin noin 410 000 euron menot, joita ei voi katsoa hankkeen kuluiksi, ja yli 340 000 euron menot, jotka voi katsoa vain osittain hankkeen kuluksi.

Suomi ei ole vielä saanut rahaa takaisin, vaikka takaisinperintäprosessi alkoi vuonna 2013.

– Takaisinperintäpäätökset tehdään paikallisessa valuutassa. Metsäohjelman väärinkäyttöä koskeva eurosumma poikkeaa vuonna 2013 uutisoidusta myös siksi, että Mosambikin meticalin kurssi on lähes puolittunut vuodesta 2013, Sami Heino ulkoministeriön tietopalvelusta kertoi.

2. Sambian ZCSMBA-hanke

UM:llä on takaisinperinnässä 17 400 euroa sambialaisen Zambia Chamber of Small and Medium Business Associations -järjestön hankkeesta. Tarkastuksessa havaittiin muun muassa, että hankkeessa oli maksettu väärin perustein palkkioita ja lomarahoja yli 10 000 euron arvosta hankkeen johtajalle ja kolmelle muulle työntekijälle. Maksut perustuivat vuosiin 2012 ja 2013, vaikka rahoituskausi alkoi vasta 2014.

Hankkeen budjetin valvonnassa ja talousraportoinnissa havaittiin myös merkittäviä puutteita.

3. Sambian Sahuriliiton hanke

UM on kirjannut takaisin perittäväksi 9 400 euroa Sambian Sahuriliiton, ZNAS:n, hankkeesta. Suomen ulkoministeriön rahoittama 100 000 euron hanke tapahtui vuosina 2013–2015. Suomen Sambian suurlähetystön mukaan hankkeesta ei ole saatu hyväksyttäviä loppuraportteja.

Tarkastusraportin mukaan rahojen oikeaa käyttöä ei voitu varmentaa, koska riittävä dokumentointi puuttui. ZNAS kiisti, että ongelma olisi niin suuri kuin tilintarkastusyhtiön raportissa kerrottiin. Järjestö on jättänyt raportin mukaan tekemättä tilintarkastetut tilinpäätökset eikä sen organisaatiossa ole ollut ketään, joka olisi ollut vastuussa sen taloushallinnosta. Neuvottelu takaisinmaksusta on kesken.

4. Suomen Lähetysseuran Nepalin-hanke

UM peri takaisin viime vuonna Suomen Lähetysseuralta 11 400 euroa. Tehdyt tarkastukset osoittivat pahoja ongelmia järjestön alaisuudessa toimineen nepalilaisen talouspäällikön toiminnassa. Väärinkäyttö koskee muun muassa talouspäällikön 7 000 euron koulutuskorvauksia.

Talouspäällikkö piti myös itsellään 4 000 euron edestä varoja, jotka hänen olisi pitänyt maksaa palkastaan paikallisille veroviranomaisille.