rac

Chris Williams lensi Australiasta asti Suomeen keritsemään alpakoita, eikä se ole mitään kevyttä hommaa – video ei herkille

Julkaistu:

Salon Mathildedalissa olevia alpakoita tuli keritsemään toiselta puolelta maailmaa australialainen Chris Williams.
Kuvankauniissa ruukkimiljöössä Salon Mathildedalissa parikymmentä paksuturkkista alpakkaa ovat huomion keskipisteenä. Tänään, kuumana kesäpäivänä, ne pääsevät eroon paksuista villoistaan. On edessä vuotuinen kerintä.

Alpakoiden joukosta erottuu raamikas kalju mies, joka on karvaisiin eläimiin selvästi tottunut. Australialainen Chris Williams, 56, on tullut toiselta puolelta maailmaa Suomeen keritsemään alpakat. Eikö lähempää löydy ketään tekemään samaa työtä?

– Ehkä löytyisi, mutta heillä ei ole samaa kokemusta. Ostin ensimmäiset alpakkani jo vuonna 1992 ja nyt 26 vuotta myöhemmin minulla on alpakoista todella paljon kokemusta ja tietoa, Chris kertoo.


Chris Williamsin tie alpakoiden pariin on kuin tähtiin kirjoitettu. Elettiin 90-luvun alkua. Mies näki kumppaninsa Adrienne Clarken kanssa alpakoita ensimmäisen kerran erään päiväkodin juhlassa. Karvaiset otukset tekivät Adrienneen suuren vaikutuksen ja hän ilmoitti heti haluavansa yhden omakseen.

– Yritin tietysti tehdä häneen vaikutuksen ja aloin ottaa alpakoista selvää. Selvisi, että yksi alpakka maksaa jopa 900 euroa. Silloin päätin, että en todellakaan osta niin kallista eläintä.

Eräs käänne kuitenkin muutti kaiken.

– Adrienne oli siihen aikaan ensimmäinen naispuolinen palomies eteläisessä Australiassa ja hän sai siirron eräälle pienelle paloasemalle. Adriennen esimiehellä sattui olemaan itsellään alpakoita ja hän kertoi kumpanilleni, että hän tienaa enemmän rahaa alpakoilla kuin palomiehenä. Adrienne tietysti innostui vielä enemmän ja minä sitten sanoin, että tehdään se, ostetaan alpakoita. Niinpä lainasimme lähes 200 000 euroa rahaa ja ostimme 13 alpakkaa vuonna 1992.


Nyt Chrisin yritys Ambersun alpacas on maailman kolmanneksi suurin alpakoiden kasvattaja Etelä-Amerikan ulkopuolella.

– Viemme alpakoita ympäri maailmaa. Viemme sekä alpakan villaa että alpakan lihaa. Olen ollut täysin riippuvainen alpakoista vuodesta 1997 ja Adrianne on yhä paloasemalla töissä, mies naurahtaa.

Nyt alkaa 17 alpakan kerintä. Paikalle on tullut iso joukko paikallisia kyläläisiä seuraamaan uteliaina kuinka Chris tekee työn paremmin kuin kukaan muu. Ensimmäinen valkoinen alpakka haetaan aitauksesta. Noin 90-kiloinen eläin nostetaan kolmen ihmisen voimin pöydälle. Sitten alkaa se ei niin suloinen osuus. Jotta iso ja voimakas alpakka saadaan pysymään keritsemisen aikana paikallaan sen etu-ja takajalat kiinnitetään naruilla ja eläin venytetään niin, ettei se pääse potkimaan tai liikkumaan.

– Toimenpide näyttää kieltämättä barbaariselta, mutta on ymmärrettävä, että alpakat ovat todella voimakkaita. Ne eivät tyydy makoilemaan pöydällä niinkuin lampaat. Tällä tavalla saamme alpakat kerittyä mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman vähällä stressillä, Williams kertoo.

Chris ottaa järeän trimmerin käteensä ja paksu villa alkaa irrota. Toimenpide on ohi noin viidessä minuutissa. Eläin irrotetaan ja se päästetään aitaukseen. Silminnähden kevyemmästä olemuksestaan nauttiva alpakka alkaa kieriä maassa. Seuraava alpakka nostetaan pöydälle. Muutama tuntia myöhemmin Chris ja tärkeät apurit ovat kerinneet koko alpakkalauman.

Alpakoiden upea ja kiiltävä villa on pakattu muovisäkkeihin. Villat kehrätään Mathildedalin omassa kehräämössä ja aikanaan langasta valmistetaan esimerkiksi pipoja, villatakkeja ja peittoja.

– Parhaiden alpakoiden villa on yhtä hyvää tai jopa parempaa kuin kashmirvilla, Chris kehuu.


Monen tunnin fyysinen työ jättää jälkensä. Chris pyyhkii hikeä otsalta. Miehen jalkapallotaustasta on kuitenkin selvästi hyötyä. Chris pelasi vuosien ajan australialaista jalkapalloa, joka on hänen omien sanojensa mukaan ”vielä kovempi laji kuin rugby”.

– Minun oli pakko jäädä lajista eläkkeelle 32-vuotiaana kun meille tuli näitä alpakoita. Ennen väistelin palloa, nyt väistelen alpakoita, jotka saattavat joskus sylkeä päälleni, Chris nauraa.

Jutun pääkuvana olevalta videolta näet kuinka alpakka keritään. Vaikka toimenpiteestä ei aiheudu alpakalle kipua voi video järkyttää herkimpiä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt