Mykkänen: EU:n ulkopuoliset keskukset turvapaikanhakijoille voisivat hillitä luvatonta muuttoliikettä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Mykkänen: EU:n ulkopuoliset keskukset turvapaikanhakijoille voisivat hillitä luvatonta muuttoliikettä

Sisäministerin mukaan pysyvämpi ratkaisu olisi lisätä kiintiöpakolaisten määrää.

20.6.2018 20:11

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) pitää mahdollisena, että Välimeren yli Eurooppaan pyrkiviä turvapaikanhakijoita ryhdyttäisiin ohjaamaan EU:n ulkopuolelle perustettaviin keskuksiin. Kyse olisi väliaikaisesta ratkaisusta, jolla hillittäisiin salakuljettajien ylläpitämää muuttoliikettä Eurooppaan.

Käsittelykeskukset saattavat nousta esiin ensi viikolla EU-maiden huippukokouksessa. Verkkolehti Politicon mukaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk on esittänyt kyseisiä keskuksia EU-johtajille.

– Tusk on soittamassa pääministereitä läpi emmekä vielä tiedä, mitä tulee esille. Suomella ei ole mitään kantaa, eikä mitään pyyntöä kannan esittämiseen ole vielä olemassa, Mykkänen sanoi STT:lle eduskunnassa.

Mykkäsen mukaan EU:n ulkopuolisten keskusten toteuttamiseen voi olla useita vaihtoehtoja.

– Jotkut puhuvat järjestelykeskuksista, jotkut pelastuskeskuksista, joihin (Euroopan rajavalvontavirasto) Frontex pelastaisi mereltä pakolaisia Välimeren toiselle puolelle.

Järjestelykeskuksissa voitaisiin mahdollisesti jo seuloa, ketkä hakijoista ovat oikeutettuja kansainväliseen suojeluun.

Kiintiöpakolaisten lisääminen olisi pysyvämpi ratkaisu

Mykkäsen mukaan pysyvämpi ratkaisu olisi siirtyä siihen suuntaan, että kansainvälistä suojelua tarvitsevia ihmisiä otettaisiin Eurooppaan suoraan lähtöalueilta. Käytännössä tämä tarkoittaisi EU-maiden ottamien kiintiöpakolaisten määrän moninkertaistamista.

– Ydin on se, että jos me saataisiin uskottavasti siirrettyä pakolaisten otto suoraan lähtöalueille, eihän kukaan lähde sinne merelle enää.

Kiintiöpakolaisiksi eivät kuitenkaan pääse ne, jotka pyrkivät meren yli Eurooppaan paremman elämän toivossa.

– Jos elintasopakolainen tulee turvapaikanhakijaksi, se on järjestelmän väärinkäyttämistä. Se pitää uskaltaa sanoa ääneen, Mykkänen huomauttaa.

Toinen EU-maita piinaava kysymys on juuri kielteisen turvapaikkahakemuksen saaneiden palauttaminen. Tähänkin on esitetty ratkaisua, jossa palautettavat siirrettäisiin EU:n ulkopuolelle perustettaviin keskuksiin. Itävalta ja Tanska ovat pitäneet palautuskeskuksia esillä.

Mykkänen suhtautuu esitykseen hyvin varauksellisesti.

– Siinä helposti käy niin, että niistä tulee vaikeita rikollisuuden pesiä ja pitkäaikaisia leirejä, joita ylläpidetään ilman näkymää tulevasta.

Kiintiöpakolaisten otto "ainoa yhdistävä liima"

Tänä kesänä ensisijainen kysymys EU-pöydissä on Mykkäsen mukaan Eurooppaan tulevan muuttoliikkeen hallitseminen. Hän uskoo, että "ainoa EU-maita yhdistävä liima" on se, että ehkäistään rajan yli tuloa ottamalla enemmän kiintiöpakolaisia suoraan kohdemaista.

– Siinä on mielestäni ainoa toivon oljenkorsi. Yleisesti tästä Dublin-asetuksesta on pelkästään erimielisyyksiä, hän sanoo viitaten EU:n turvapaikkajärjestelmän remonttiin ja vastuunjakoon jäsenmaiden välillä.

Mykkänen arvelee, että myös väliaikaisille pelastus- tai järjestelykeskuksille voisi löytyä poliittista tukea EU-maista. Isompi ongelma liittyy siihen, onko EU:n rajoille saapuvien "pelastaminen" takaisin ulkopuolisiin käsittelykeskuksiin juridisesti mahdollista. Kansainvälisen oikeuden mukaan luvattomasti rajan ylittäneellä on oikeus hakea turvapaikkaa ja päästä näin EU:n turvapaikkajärjestelmän piiriin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?