Kotimaa

Kekkostohtori Timo J. Tuikan uusi tempaus arvelutti jopa äitiä – ”On tämä minustakin aika tyhmä juttu”

Julkaistu:

Kirjailija
– Ihmiskunta sivistää itseään huussissa, vessassa luettavan kirjoituskokoelman julkaissut Timo J. Tuikka korostaa.
– Minulla ei ole painetta olla vakava, mutta on tämä minustakin aika tyhmä juttu.

Ei se tavallisin tapa kirjailijalle mainostaa uutta teosta. Timo J. Tuikan tekstejä ja tekemisiä seuranneelle sanat eivät kuitenkaan tule yllätyksenä.

Tuikka, 42, tuli tunnetuksi poliittisen historian ja erityisesti Urho Kekkosen tutkijana, mutta myöhemmin hän on ottanut etäisyyttä rooliinsa.

– Äitinikin on välillä ollut huolissaan työurani kehityksestä, hän sanoo.


Yliopistouralta kirjoittamisen sekatyömieheksi heittäytynyt Tuikka tekee nyt, mistä pitää. Tuikalta on juuri ilmestynyt esseekokoelma Täysistunto. Helposti sulavia huussitarinoita (Docendo).
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

 

Äitinikin on välillä ollut huolissaan työurani kehityksestä.

– Tutkijana minun olisi pitänyt kirjoittaa artikkeleita parin muun tutkijan luettavaksi. Minulle se oli järjetön systeemi, Tuikka parahtaa.

Täysistunnon sisältö ei todellakaan anna kuvaa vakavasti otettavasta tieteilijästä.

Huumoripitoisia huussijuttuja sisältävä käymälöiden käyttöteos sisältää alatyylistään huolimatta myös sivistävää, oivaltavaa ja ajatuksia herättävää luettavaa.

Monen mielestä lukeminen ei kuulu vessaan eikä huussiin. Jos Tuikalta kysyy, asia on toisin.

– Pänttäsin ylioppilaskirjoituksiin pytyllä. Samalla tavalla selvitin puolet yliopiston tenteistä. Lehdetkin luen vessassa.

 

Pänttäsin ylioppilaskirjoituksiin pytyllä. Samalla tavalla selvitin puolet yliopiston tenteistä. Lehdetkin luen vessassa.

Tuikka korostaa wc-lukemisen sivistysvaikutusta koko ihmiskunnan mitassa. Täysistunnon erimittaisia esseitä lukija voi valita kirjaimellisesti tarpeen mukaan.

Teksteissään Tuikka äityy näppärän sanailun seassa pohtimaan vakavia. Kuten paikkaansa kaiken keskellä. Kyse on ikäluokkakokemuksesta.

– En enää ymmärrä tätä maailmaa. Tunnen itseni väliinputoajaksi. Muistan, miten pänttäsimme koulussa jotain Jugoslavian bruttokansantuotetta, opettelimme YYA-loruja ja mitä syntyy, jos valkoinen ja musta ihminen risteytetään.

 

Sen minkä nuorena oppii, se vanhana estää onnistumista.

Tuikka siteeraakin johtajien kouluttajan Tero J. Kauppisen sanoja ihmiskunnan muutoksen nopeudesta: sen minkä nuorena oppii, se vanhana estää onnistumista.

– Oppimani taidot oli tarkoitettu eri maailmaa varten. Elän limbossa, jossa tunnistan elementtejä sekä vanhasta että uudesta maailmasta. Oma kuplani on someton, ja some-kohina tuntuu joutavanpäiväiseltä. Tuntuu, ettei minun tarvitsekaan olla kehällä ja tietää, mitä tapahtuu.

Tuikka ei innostu Facebookista. Hän toteaa ihmisten myyneen yksityisyydensuojansa yllättävän halvalla. Henkisestikin somettomana erakkona on helpompaa.

– Minun ei tarvitse vahdata ruutua, olla nokkela, pitää kulisseja pystyssä, osoittaa pärjäämistä ja hyvää makua.

Kirjoittajan on seurattava aikaansa, mutta perspektiiviäkin tarvitaan ymmärrystä kasvattamaan.

– Saatan lukea lehdetkin vuoden vanhoina. Niissä jutuissa kaikki näkyy kirkkaammin. Kymmenenkin vuoden viive on ihan kohtuullinen, Tuikka linjaa.

 

Maailmankaikkeus on ollut 14 miljardia vuotta. Mitä väliä on sillä, jos joku terassilauta on irvistellyt neljä vuotta?

Muutenkaan Tuikalla ei ole kiire.

– Maailmankaikkeus on ollut 14 miljardia vuotta. Mitä väliä on sillä, jos joku terassilauta on irvistellyt neljä vuotta?

Jalkapallon suhteen Tuikka on kuitenkin ajan tasalla. Venäjällä pidettäviä MM-kisoja on odotettu 7-vuotiaan pojan kanssa innolla.

– Maailmankaikkeus pysähtyy, kun kisat alkavat. Omat suosikkini ovat Ruotsi ja Tanska. Kiinnostaa myös nähdä, miten tähtiä vilisevä Belgia onnistuu, Tuikka syttyy pohtimaan kisojen alla – ja ottaa sivuaskeleen politiikan puolelle.

– Mutta Venäjälle kisoja ei olisi pitänyt myöntää.

Presidentti Urho Kekkonen myy yhä, 32 vuotta kuolemansa jälkeenkin.

–Kiittelen sitä, kuinka paljon Kekkonen on minua työllistänyt. Töitä riitti etenkin Suomi 100 -vuonna, Tuikka kertoo.

 

Yhteistyö Tervon kanssa oli helppoa ja vaivatonta. Liekö sillä tekemistä, että olemme molemmat Lapista?

Suuri yleisö tuntee Tuikan ehkä parhaiten Jari Tervon Kekkonen-sarjasta, joka pyöri sekä televisiossa että radiossa. Tuikka ihastutti värikkäällä ja suoralla puheellaan, jollaista vanhemman polven tutkijoiden suusta on ollut turha odottaa.

–Hienoa, miten paljon ihmiset ovat tulleet juttelemaan sarjasta. Kekkosta ei ole aikaisemmin käsitelty noin kansantajuisesti.

–Yhteistyö Tervon kanssa oli helppoa ja vaivatonta. Liekö sillä tekemistä, että olemme molemmat Lapista?

Tuikan kirjallisen uran alkupää muodostui tiiliskivimäisistä tutkimuksista. Suunta on ollut kevyempään päin, mutta koska kysyntää riittää, pysyy UKK yhä agendalla.

–Tarvittaessa laitan vieläkin Kekkos-tutkijan hatun päähäni, Tuikka naurahtaa.

Kirjailija Timo Juhani Tuikka

Syntynyt vuonna 1975 Oulussa, vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Muoniossa.

Asuu nykyään omakotitalossa Jyväskylässä, perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta.

Opiskeli Jyväskylän yliopistossa. Väitteli filosofian tohtoriksi väitöskirjallaan Kekkosen konstit.

Muita teoksia: Kekkosen takapiru – Kaarlo Hillilän uskomaton elämä (2011), Vuosisadan sankarit ja pelurit (2015), Suomi sata vuotta ja risat (2017), yhdessä Heikki Paakkasen kanssa ja Täysistunto (2018)

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt