Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru ei tahtonut tänään kuulemisen jälkeen vielä arvioida vastineen sisältöä tai siihen käytettävää aikaa tarkemmin.
Kiurun mukaan vastine on liitteineen kaikkineen yhteensä 231 sivua.
– Kyllä siinä lukemista riittää juhannuksenkin ylitse, Kiuru totesi.
– Asiasta keskustellaan tällä viikolla puhemiesneuvostossa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Katsotaan rauhassa, miten aikataulut menevät.
Hallituksen vastine perustuslakivaliokunnan sote-esitykseen esittämiin korjausehdotuksiin julkaistiin kokonaisuudessaan tiistaina aamulla kahdeksalta.
Hallitus esitteli eilen maanantaina jo vastineensa pääkohtia soten valinnanvapauslain perustuslaillisiin puutteisiin.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta järjesti aiheesta myös julkisen kuulemisen, jonne saapui kuultaviksi muun muassa alivaltiosihteeri Päivi Nerg valtiovarainministeriöstä.
Nergin mukaan hallitus tulkitsi perustuslakivaliokunnan suurimman huolen liittyvän kansalaisten yhdenvertaisten palveluiden takaamiseen, maakuntien valmiuteen sekä siihen, miten tämä valmius otetaan huomioon.
Hänen mukaansa kaikki 18 maakuntaa on viime keväästä lähtien otettu mukaan pohdintaan siitä, minkälainen sote-mallista tulee ja millä aikataululla uudistus toteutetaan.
Oleellinen vaiheistaminen
Yksi suuri sote-uudistukseen liittyvä kysymys liittyi valinnanvapauden aikatauluun. Sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyisi hallituksen vastineessaan antaman esityksen mukaan maakunnille vuonna 2020.
Hallitus esittää soten valinnanvapauden aloituksen lykkäämistä vuodella, vuoteen 2022. Maakunnat voivat aloittaa sote-keskukset vuodesta 2020 alkaen ja saada niiden aloittamiselle lykkäystä vuoteen 2023 asti.
Peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) korosti eilen, että suurin osa maakunnista tulee aloittamaan valinnanvapauden ennen vuotta 2022.
EU-notifikaatio
Toinen kysymys liittyi EU:lle tehtävään notifikaatioon. Myös perustuslakivaliokunta edellytti, että sote-mietinnön laativalla eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalla on selvyys siitä, edellyttääkö EU notifikaatiota.
Hallituksen mielestä notifikaatiooon ei ole tarvetta, koska kukaan ei ole osoittanut, mitä laitonta valtiontukea valinnanvapausmallissa olisi. Se ei aio edelleenkään notifioida komissiota asiassa.
Nerg myös muistutti, että yksikään EU-maa ole tähän mennessä hakenut notifikaatiota.
– Hallitus edelleenkin vahvisti ideaansa, että EU:n koko kontekstissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmät ovat kaikkien jäsenmaiden osalta kansallisen päätöksenteon sisällä.
EU-komission kanta on hänen mukaansa ”tähän saakka ja voimakkaasti viimeisen kevään ajan voimistuen” se, että jokaisen kansallisvaltion tulee tehdä oma arvionsa sote- järjestelmästään ja sen markkinaehtoistumisesta. Sekä tehdä kaikkensa, jottei siihen sisälly kilpailua vääristäviä kohtia.
Maakuntien rahoitus
Kolmas suuri kysymys liittyi maakuntien rahoitukseen ja soten tiukkaan 0,9 prosentin menokehykseen.
Hallituksen vastineessa lisättiinkin valtion velvoitetta turvata maakuntien riittävä rahoitus.
Vastineen mukaan laissa aiotaan nyt varmistaa maakuntien oikeus lisärahoitukseen tilanteessa, jossa riittävien sote-palveluiden turvaaminen perusrahoituksella muutoin vaarantuisi.
Rahoitusta koskeviin lakiesityksiin onkin otettu Nergin mukaan kaksi uutta täydentävää pykälää.
– Joissa nimenomaan tähän poikkeustilanteeseen ollaan haettu ratkaisuja ja sitä, että pystytään niiden rahoitusmallien tukevuuden perustuslakivaliokunnassakin näkemään. Jotta ei tule Suomessa tilannetta, joissa yksittäinen maakuntalainen voisi joutua tilanteeseen, jossa hän ei sitä peruspalveluaan, joka hänelle on turvattu, Nerg totesi.
Kun StV saa mietintönsä valmiiksi, se käy vielä perustuslakivaliokunnan tarkistettavana. Jos StV:n mietintö läpäisee PeV.n tarkistuksen, sote-lait ovat valmiina eduskunnan äänestettäväksi.
Sotelakeja ei näillä näkymin ehditä saada äänestyskuntoon ennen eduskunnan kesälomia.
Juttua täydennetty klo 09:52: Lisätty Päivi Nergin kommentteja.