Kotimaa

Savonlinnassa huutokaupattiin aito T-34-panssarivaunu – ”Kaverille ostin”

Julkaistu:

”Hyvä Suomi” yleisöstä huudettiin, kun inkoolainen Sten Johansson huusi vuoden 1943 neuvostoliittolaisen panssarivaunun Suomen Asehistoriallisen seuran huutokaupassa.
Käytetyn panssarivaunun päivän hinta on rapiat 63 000 euroa. Sen verran joutui inkoolainen Sten Johansson maksamaan vuoden 1943 mallia olevasta, neuvostoliittolaisesta T-34-85 panssarivaunusta Suomen Asehistoriallisen seuran huutokaupassa Savonlinnan Kerimäellä lauantaina.

– Kaverille tämän ostin. Toimin hänen bulvaaninaan, itsekin useita panssarivaunuja omistava sotakaluston keräilijä kertoi.

Sen hän jätti kuitenkin mainitsematta, kuka hänen kavereistaan on panssarivaunun onnellinen omistaja.

– Mutta Suomeen se jää, Johansson vakuutti.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tästä tuntuivat olevan perillä myös huutokaupassa olleet alan harrastajat, sillä kaupan ratkettua Johanssonille, salista kuului huuto: ”Hyvä Suomi”. Kauppa sinetöitiin raikuvin aplodein.


Huutokauppa oli houkutellut paikalle ennätysmäärän ostajia ja myös uteliaita tapahtuman seuraajia. Alussa järjestäjät joutuivatkin rauhoittamaan salin ovella hälissyttä yleisöä.

– Anteeksi, olisitteko hiljempaa, täällä on menossa huutokauppa, tilannetta rauhoiteltiin.

Myynnissä ollut sotakalusto ei ollut asehistoriallisen seuran omaisuutta, vaan seura toimi viime syksynä konkurssiin menneen Hotelli ja Kuntoutuskeskus Herttuan konkurssipesän lukuun. Huutokaupan tuotosta se sai 13 prosentin provision, joka lisättiin huutokaupan vasarahintoihin.

Johansson huusi panssarivaunusta 56 000 euroa, eli kokonaishintaa teräshirviölle tulee reilut 63 000 euroa.


Panssarivaunun lisäksi huutokaupassa oli myytävänä paljon muuta raskasta sotakalustoa, kenttätykkejä, ilmatorjuntatykkejä, panssarintorjuntatykkejä, rannikkotykkejä ja kranaatinheittimiä. Pelkästään erilaisia tykkejä oli kaupan yhteensä parikymmentä.

Kaikki ampumavälineet ja -tarvikkeet olivat deaktivoituja, eli ne oli tehty ampumakelvottomiksi. Niiden ostamiseen ei siis tarvittu lupia.

Muun muassa sotaveteraanejakin kuntouttaneeseen Herttuaan oli vuosikymmenten saatossa koottu laaja sotahistoriallinen näyttely.

Kuntoutuskeskuksen alueella Kerimäen Veneenniemessä on muun muassa pätkä alkuperäistä Salpalinjaa, josta osa on entisöity nähtävyydeksi. Sen ja sotahistoriallisen näyttelyn menettäminen harmittaa Savonlinnan seudulla toimivia veteraani- ja reserviläisjärjestöjä.


Huutokaupassa olivat liikkeellä alan ammattilaiset. Monet huutajista toimivat päämiestensä lukuun. Huomattava osa kalustosta ja sotatarvikkeista meni ulkomaisille alan harrastajille.

Huutokauppa olikin herättänyt kiinnostusta muun muassa Venäjällä, Saksassa, Hollannissa, Englannissa ja Yhdysvalloissa. Etukäteen järjestäjät olivat saaneet huutokauppaan 127 kirjallista tarjousta.

– Tämä ala on kansainvälistynyt. Meillä on paljon ulkomaisia vakioasiakkaita, jotka ostavat tavaraa kaikista huutokaupoistamme, seuran aseseppä ja entinen huutokauppavastaava Sami Suihkonen kertoi.


Kansainvälistymisen myötä myös historiallisten sotatarvikkeiden hinnat ovat kohonneet suomalaisten harrastajien ulottumattomiin. Kerimäelläkin myynnissä olleet kalleimmat tykit lähtivät uusille omistajilleen reilulla 10 000 eurolla. Useimpien pohjahinnat kaksinkertaistuivat.

Hintojen kalleutta harmittelivat huutokauppaan tulleet sotilaskotisisar Riitta Hallikainen Riihimäeltä ja reserviläisaktiivi Pasi Sotarauta Imatralta.

Heitä kiinnosti muun muassa myynnissä ollut soppatykki m/29, mutta jo 800 euron pohjahinta oli heidän mielestään liikaa. Huutokaupassa hinta kipusi yli puolentoista tuhannen.

– Pohjahintaan joutuisi myymään vähintäänkin 400 annosta hernekeittoa, soppatykillä tuumailtiin.


Ohikulkumatkalla huutokauppaan poikenneet kiteeläiset Anja ja Armas Hirvonen halusivat näyttää vanhaa sotakalustoa tyttärenpojalleen, 10-vuotiaalle Alexanderille.

Tarkoitus oli vain katsella nähtävillä olevaa sotakalustoa, mutta kuinkas siinä kävikään; pakkohan se oli ukin huutaa tyttärenpojalleen kaksi suomalaista ampumahautaperiskooppia hintaan 180 euroa.

– Minä leikin kavereiden kanssa näillä piilosta, niin näen mihin he piiloutuvat, Alexander selitti innoissaan.


Sotka oli legendaarinen vaunu

Suomessa T-34-tyypin neuvostovalmisteiset panssarivaunut tunnettiin paremmin Sotka-nimellä.

Lue lisää: Jatkosodan alussa suomalaisia vastaan vyöryi uusia panssareita, joita 40 laukausta ei pysäyttänyt – upouusi T-34 pysähtyi vasta kantoon

Kerimäellä huutokaupattu T-34-85 on vuoden 1943 loppupuolella valmistukseen tullut parannettu malli, jossa oli aikaisempaa vahvempi panssarisuojaus, uusi isompi kolmen miehen torni, entistä tehokkaampi 85 millimetrin panssarivaunukanuuna sekä viisihenkisessä miehistössä ensimmäistä kertaa erillinen vaununjohtaja. Muuna aseistuksena vaunussa oli kaksi pikakivääriä.

Neuvostoliitossa T-34 -tyypin panssarivaunujen valmistus lopetettiin 1946. Puolassa ja Tshekkoslovakiassa sitä valmistettiin 50-luvulle saakka. Pohjois-Koreassa se lienee käytössä edelleen.


Herttuan sotahistoriallisen näyttelyn Sotka on ollut tuontihetkellä ajokuntoinen. Sen kone on sammutettu vaihde ja jarrut päällä.

Vaunun huutokaupassa kaverilleen ostaneen Sten Johanssonin mukaan panssarivaunun moottori pyritään käynnistämään paikan päällä ja koko 35 tonnia painava sotakone pyritään siirtämään kuljetusta varten lavetille ajamalla.

– Kyllä nämä ovat käynnistyneet muuallakin, missä niitä on näyttelykäytöstä myyty uusille omistajille.

Oletko itse ostanut tykin, panssarivaunun tai muuta armeijan raskasta kalustoa? Missä käytössä se sinulla on? Lähetä kuva numeroon 13456 tai WhatsApp-viesti numeroon: 040 660 9019.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt