Ylilääkäri kertoo, kenen kannattaa ottaa rokote – THL pelkää punkkihysteriaa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Ylilääkäri kertoo, kenen kannattaa ottaa rokote – THL pelkää punkkihysteriaa

THL:n ylilääkäri Tuija Leino toteaa, että pahimmillakin riskialueilla puutiaisaivokuumeen saamisen riski on hyvin vähäinen.

17.6.2018 20:03

THL julkaisi uutisen siitä, kuinka kannattavaa punkkirokotteen ottaminen todellisuudessa on. Punkkirokotteella tarkoitetaan rokotetta puutiaisaivokuumetta vastaan, joka puolestaan on borrelioosin jälkeen yleisin punkkien levittämä sairaus. THL korostaa, että ”punkkirokotetta” ei ole, sillä rokote ei THL:n mukaan anna suojaa borrelioosia tai muitakaan harvinaisimpia tauteja vastaan.

Puutiaisaivokuume on ylilääkäri Tuija Leinon mukaan hyvin harvinainen ja paikallinen virus. Tartunnan kannalta suurimman riskin alueita ovat muun muassa Ahvenanmaa, Parainen, Simo, Kemin eteläiset osat, Lappeenrannan Sammonlahti, Kotkan saaristo ja Raahen saaristo.

Suurimman riskin alueilla ilmaantuvuus on yli 15 tapausta 100 000 asukasta kohden. Näillä alueilla vakituisesti asuva saa rokotteen ilmaiseksi, sillä siellä ylitetään THL:n kustannusvaikuttavuuslaskenta ja rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan.

– Noilla alueilla asuvan kannattaa tietysti hakea rokote. Myös alueella pitkään viihtyvien kesäasujien kannattaa rokottautua, jos he liikkuvat paljon ulkona, Leino toteaa.

Mainituilla alueilla liikkuva kuuluu alueelliseen riskiryhmään.

Puutiaisaivokuumetta vastaan kannattaa rokottautua myös muutamilla muilla alueilla, jos liikkuu paljon luonnossa. Suurimmista riskialueista poiketen muilla alueilla ei kuitenkaan ole isoa riskiä saada puutiaisaivokuumetta kotipihallaan.

– Puhutaan kuitenkin todella säännöllisestä liikkumisesta metsässä, kuten vaikkapa marjastus. Jos patikoi ihan satunnaisesti, niin rokote on melko turha.

Leino toteaa, että pahimmillakin riskialueilla puutiaisaivokuumeen saamisen riski on hyvin vähäinen. Vain yksi sadasta punkista kantaa virusta. Oireita saa tartunnan saaneista vain 20–30 prosenttia, joista puolestaan 20–30 prosenttia saa aivokuumeen.

THL:n uutisessa lasketaankin, että esimerkiksi Paraisilla riski saada aivo-oireinen tauti saatuaan punkin pureman on todennäköisyydeltään vain 0,0002–0,0009.

”Punkkirokote” tuo suojaa useammaksi vuodeksi. Kun ottaa ensimmäisenä vuonna kaksi rokotetta ja kolmannen seuraavana vuonna, saa THL:n mukaan suojan 3–10 vuodeksi. Alle 50-vuotiaat saavat pisimmän suojan eli 10 vuotta, 50–60-vuotiaat viisi vuotta ja yli 60-vuotiaat saavat kolmen vuoden suojan.

Leinon mukaan puutiaisaivokuume iskee myös helpommin iäkkäämpiin.

– Sitä ilmenee hyvin harvoin lapsilla ja nuorilla, ikääntyneillä riski vakavaan tautiin on suurempi. Näin ollen luonnossa reippailevan iäkkään voi ollakin järkevää maksaa rokotteesta. Sen sijaan, jos liikkuu vain pihoissa ja laitureilla, rokotetta ei usein tarvitse.

Turhaan rokotetta ei Leinon mukaan kannata ottaa. Vaikka rokotteen suurin haittavaikutus onkin lompakon keveneminen, ei rokotetta kannata ottaa tyhjän tähden.

– Valtaosassa Suomea puutiaisaivokuumetapauksia ei ilmene tai ilmenee todella vähän. Näillä alueilla rokotteesta ei ole hyötyä. Siksi on hassua, että rokotetta markkinoidaan niin laajasti ympäri Suomea.

Sen sijaan normaaleja rokotteen haittavaikutuksia ”punkkirokotteessa” voi olla. Leino mainitsee muun muassa allergisen reaktion ja pyörtymisen.

Mediamylly punkeista on Leinon mukaan kaksiteräinen miekka: toisaalta on hyvä, että yleisö tietää kuinka suojautua ja välttää punkkeja, mutta toisaalta Leino pelkää ylihysteriaa.

– Ei kenenkään kannata jättää liikkumatta luonnossa punkkipelon takia. On kuitenkin hyvä, että ihmiset oppivat esimerkiksi suojautumaan punkeilta pukeutumalla oikein.

Lue lisää punkeilta suojautumisesta: Näin löydät punkin jopa takaraivosta – puutiainen voi lymytä vaatteissa jopa seitsemän vuorokautta

Leino myös muistuttaa, että borrelioosi on realistisempi uhka ympäri Suomea kuin puutiaisaivokuume.

Helsingin Sanomat kysyi Leinolta aiemmin tällä viikolla, miksei kaikille suomalaisille anneta punkkirokotetta. Jutussa ilmeni, että ajatus olisi asiantuntijan mukaan järjetön.

Leino on edelleen tätä mieltä.

– Ei ole edes laskettu, kuinka paljon se tulisi maksamaan. Ajatus on täysin hupsu. Ennen kuin rokotteen sisällyttämistä kansalliseen rokoteohjelmaan voitaisiin edes miettiä koko Suomessa, tulisi puutiaisaivokuumeen olla koko Suomea koskettava tauti ja paljon yleisempi.

Sen sijaan borrelioosirokotteen tai vastaavan suojaavan lääkkeen Leino ottaisi vastaan, mikäli sellainen keksittäisiin.

– Sellaisen jakamisesta koko kansalle olisi jo enemmän hyötyä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?