Turun puukotukset: Näin oikeus perusteli terrorismituomiota – 5 keskeistä seikkaa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Turun puukotukset: Näin oikeus perusteli terrorismituomiota – 5 keskeistä seikkaa

IS keräsi yhteen keskeiset kohdat Turun puukotusten käräjätuomion perusteluista.

15.6.2018 14:52

Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi Abderrahman Bouananen elinkautiseen vankeuteen kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä.

IS kokosi viisi keskeisintä seikkaa käräjäoikeuden tuomion perusteluista.

Bouanane tallentui valvontakameravideoihin, joita käytettiin poliisin esitutkintamateriaalissa.

1. Vakaa harkinta

Syyttäjien mukaan Bouanane oli alkuvuodesta 2017 alkanut suhtautua myönteisesti ääri-islamismiin ja oli kesällä 2017 jo syvällä Isis-järjestön aatemaailman pauloissa. Puolustus taas lähti siitä, että Bouananen päätös syntyi vasta tekoja edeltäneenä yönä tunnekuohun vallassa ilman erityisempää suunnittelua.

Käräjäoikeus kiinnitti huomiota Bouananelta löydettyyn runsaaseen materiaaliin. Hänellä oli sadoittain kuvia ja kymmenittäin videoita teloituksista, Isisin lipuista, sotilaista ja johtajista ja muuta Isisin propagandaa. Hän oli etsinyt ja katsellut videoita muun muassa terrori-iskuista, pomminteko-ohjeista ja Isisistä.

Perimmäinen syy Bouananen muutokseen jäi oikeuden mukaan epäselväksi – joskin turvapaikkahakemuksen epääminen on voinut myötävaikuttaa kehitykseen – mutta joka tapauksessa Bouananella näyttää pidemmän aikaa itäneen ajatus jonkinlaisesta ääri-islamin toimintatapoja myötäilevästä teosta. Käräjäoikeuden mukaan Bouananen voidaan syyttäjien tavoin lausua olleen kesällä 2017 ”Isis-järjestön aatteen kyllästämä”.

Vakaata harkintaa arvioitaessa merkittävin tekijä on käräjäoikeuden mukaan Bouananen manifesti. Sen teksti ei oikeuden mukaan juurikaan vaikuta itsenäisen ajattelun tulokselta, vaan siinä on suoria lainauksia Koraanista, profeetta Muhammadiin ja tämän lähipiiriin liittyvästä perimätiedosta sekä runsaasti retorisia kytköksiä Isisin maailmankuvaan.

Koska teksti on lähes kauttaaltaan lainaa, on sen laatiminen edellyttänyt tutustumista lähdeaineistoon.

”Voidaankin sanoa manifestin laatimisen olevan tietyllä tavalla Bouananen radikalisoitumiskehityksen huipentuma. Tähän nähden on vaikea pitää manifestia Bouananen puolustuksen oikeudessa esittämin tavoin yhden yön tunnekuohun tuotteena,” käräjäoikeus toteaa.

Oikeus piti vakaata harkintaa osoittavana seikkana myös tekotapaa, joka myötäili Isisin toimintamallia. Bouanane myös jatkoi puukotuksiaan tavalla, joka osoitti hänen tarkoittaneen aikaansaada mahdollisimman monta uhria. Etukäteinen päätös kattoi oikeuden mukaan kaikki Bouananen viaksi jäävät teot, vaikka alun jälkeen tapahtumat etenivätkin sattumanvaraisesti.

Rikokset olivat käräjäoikeuden mukaan vakaasti harkittuja.

2. Erityisen raaka ja julma tekotapa

Ensimmäisenä uhriksi joutuneen Jehovan todistaja -naisen surmaamisen tekotapa oli uhrille erityisen tuskallinen. Tekotapa tukee Bouananen omaa kertomusta, jonka mukaan hänen aikeenaan oli leikata uhrin pää irti.

Käräjäoikeuden mukaan sitkeää surmaamispyrkimystä osoitti se, että Bouanane palasi uhrin luo ja puukotti tätä auttanut Hassan Zubieria.

Myös kolmen muun uhrin kohdalla väkivalta oli oikeuden mukaan silmitöntä ja erityisiä tuskia aiheuttavaa. Kylmäverisyyttä ja päättäväisyyttä osoitti se, että Bouanane jatkoi puukotuksia välittämättä häntä takaa-ajaneesta ihmisjoukosta.

Käräjäoikeus otti huomioon myös sen, että rikokset kohdistuivat julkisella paikalla sattumanvaraisesti useisiin ihmisiin vilkkaaseen vuorokaudenaikaan. Rikokset tehtiin erityisen raa’alla ja julmalla tavalla.

3. Murhia, eivät tappoja

Uhreja oli lukuisia, ja he päätyivät uhreiksi sattumanvaraisesti. Bouanane otti mallia aiemmista Euroopassa tehdyistä vastaavista rikoksista. Käräjäoikeus piti tekoja kokonaisuutena arvostellen törkeinä.

Koska rikokset olivat vakaasti harkittuja sekä erityisen raa’alla ja julmalla tavalla tehtyjä sekä myös kokonaisuutena arvostellen törkeitä, kyse oli murhista eikä tapoista.

Bouanane oikeuskäsittelyn ensimmäisenä päivänä.

4. Terroristinen tarkoitus

Käräjäoikeuden mukaan Bouanane on itse pyrkinyt vahvistamaan vaikutelmaa itsestään jihad-soturina, mutta hänen omalle jälkikäteiselle kertomukselleen ei voi antaa ratkaisevaa merkitystä asiassa.

Manifestin laatiminen ja julkaiseminen kuitenkin osoittaa, että Bouanane halusi kytkeä tekonsa osaksi Isisin nimissä toteutettujen terroritekojen jatkumoa. Tekotapa muistutti Euroopassa viime vuosina tapahtuneita iskuja ns. pehmeisiin kohteisiin, joissa uhrit on helppo tappaa, yllätysmomentti mahdollisimman suuri ja iskuun lähes mahdotonta varautua.

”Valmiutta äärimmäiseen väkivaltaan ilmentävien tekotapojen tarkoituksena on vakavan pelon lietsominen. Tätä pelkoa ei ainakaan vähennä se, että väkivalta kohdistetaan ensisijaisesti naisiin”, käräjäoikeus toteaa.

Oikeus katsoi Bouananen pyrkineen aiheuttamaan vakavaa pelkoa väestön keskuudessa. Kyse oli siten terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä rikoksista.

5. Kärsimyskorvaukset

Murhien tekotapa oli oikeuden mukaan poikkeuksellisen raaka ja uhrien ihmisarvoa alentava. Tällä on oikeuden mukaan epäilemättä merkitystä sille, kuinka läheiset ovat menetyksen kokeneet. Tietoisuuden rikoksiin liittyvistä erityispiirteistä on oikeuden mielestä katsottava lisänneen heidän kärsimystään.

Käräjäoikeus katsoi, että tässä tapauksessa omaisten kärsimyskorvausten määrä voi ylittää 30 prosentilla henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten ylärajan.

Myös henkiin jääneiden uhrien kohdalla suositusten yläraja voitiin oikeuden mielestä ylittää 30 prosentilla. Tähän vaikuttivat tekotavan erityinen raakuus sekä tekojen arvaamattomuus ja sattumanvaraisuus. Loukkaukset olivat omiaan aiheuttamaan uhreille vakavaa pelkoa hengen ja terveyden vaarantumisesta sekä ahdistusta suhteessa toisiin ihmisiin ja yleensä elämään.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?