Kotimaa

Mika, 52, kaivoi Lapista valtavan kultahipun – jättilöytöä juhlittiin snapseilla: ”Hinta on jotain ihan käsittämätöntä”

Julkaistu:

Lemmenjoen kullankaivajat ovat osuneet kultasuoneen. Suomen kuudenneksi suurinta hippua ei ehditty juhlia kuin snapseilla –  kippisten jälkeen lähdettiin äkkiä takaisin töihin.
Kullankaivaja Mika Telilä, 52, löysi tiistaina puoliltapäivin Suomen kultahistorian kuudenneksi suurimman kultahipun. 225 gramman painoinen isomushippu löytyi Lemmenjoen Puskuojalta.

Nyt löytynyt kimpale on Telilälle jo toinen yli 200-grammainen kultahippulöydös. Edellisen hän kaivoi esiin samalta alueelta alle vuosi sitten yhdessä Pekka Postilan kanssa. Nyt löydetty hippu on kolme grammaa kevyempi kuin Telilän viime syksynä löytämä Ukkoäijih-hippu.


Yli neljän metrin syvyydestä kaivettu möhkäle sai nimekseen ”Isä Riston opinnäyte pohjan teosta.” Erikoinen nimi viittaa Mika Telilän kullankaivajaisään Risto Telilään.

– Isäni Riston kanssa nostimme keväällä pohjaa kasalle ja kinasimme siitä, kannattaako kaivaa vielä vähän syvemmälle. Lopulta tein Riston mielen mukaan ja otin puoli metriä ylimääräistä siitä, missä jo kuvittelin pohjan olevan. Tämä oli nyt sitten Riston opinnäyte siitä, että kyllä kannattaa kaivaa syvälle, Mika Telilä iloitsee.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mitään salaisuuksia kahden valtavan hipun löytymiseen ei Telilän mukaan liity.

– Ei tämä johdu mistään kultajumalista vaan kovasta työnteosta ja rautaisesta ammattitaidosta. Hippuja rupeaa nyt löytymään, kun alamme pikkuhiljaa oppia tämän homman.


Uusi kaivoslaki piinaa

Kari ja Sirkka Merenluodon omistamalta Kolmas Prospektor Oy:n kaivospiiriltä löytynyttä isomushippua ei tiistaina ehditty juuri juhlia.

– Otimme hipun kunniaksi snapsit ja palasimme takaisin töihin, Telilä sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kullankaivajilla on nyt kiire, sillä uuden kaivoslain myötä kesäkuussa 2020 kaivospiirit lakkautetaan ja koneellinen kullankaivu loppuu Lemmenjoella. Telilä on ystävineen löytänyt Kolmas Prospektorin alueelta varsinaisen kultasuonen, jota kaivetaan nyt kovalla vauhdilla.

– Jos nyt vietettäisiin hippujuhlat, niin se olisi kaikki tuotannosta pois ja maahan jäisi paljon hyviä ja kannattavia kuutioita. Ei ole yksinkertaisesti varaa ottaa yhtään ylimääräistä rokulipäivää. Kello käy, kullankaivaja manaa.

Telilän mukaan kullan määrä alueella, jossa hän nyt työskentelee, on ennennäkemätön.

– 40-vuotisen kullankaivuu-urani aikana en ole ikinä nähnyt tällaista paikkaa.


”Hinta on jotain käsittämätöntä”

Viime vuonna löytynyttä Ukkoäijih-hippua ei ole vielä myyty, eikä Telilä viitsi paljastaa sen todellista pyyntihintaa. Hinta Isä Riston opinnäyte pohjan teosta -hipulla ja Ukkoäijihillä on todennäköisesti samaa luokkaa, sillä hippujen painossa on vain muutaman gramman ero.

– Varmaan näiden hinta on jotain ihan käsittämätöntä. Ainakin markkinahinta kertaa kymmenen.

Hinta lienee joka tapauksessa kymmeniätuhansia. Löydöstä ensimmäisenä uutisoineelle Kalevalle Telilä huomautti, että puolta pienemmistäkin on maksettu 25 000 euroa.

Kiinnostuneita ostajia Ukkoäijihille on riittänyt, mutta kukaan ei ole toistaiseksi tarjonnut siitä riittävän suurta summaa.

– Me olemme niin perhanan ahneita. Kari Merenluoto sen taisi tuossa veistellä, ettei hippua myydä köyhille eikä halvalla, Telilä hekottaa.

Myös oululainen kultaseppä Janne Kannisto arvioi hipun hinnaksi kymmeniätuhansia.

– Jos puntarille laittaa 225 grammaa ja saa hinnaksi 7 000–8 000 euroa, voidaan sanoa, että hipun hinnaksi tulee oikeasti moninkertainen luku.


Kannisto kertoo, että hipun hinnassa vaikuttavat monenlaiset tekijät.

– Hinta on ostajan, myyjän ja välikädessä minun keskinäinen sopimus. Kyse on siitä, mitä ostaja arvostaa ja miten haluaa olla löydössä mukana. Tässä tapauksessa kyseessä on pitkän linjan kaivaja, joka on kokenut myös huonoja päiviä.

Kannisto kertoo, että hintaan vaikuttaa myös löydetyn hipun koko, sillä Lapin geologia vaikuttaa siihen, ettei sieltä voi löytyä kilon hippuja.

Hän lisää, että hippu on löydetty yhdestä Suomen syvimmästä erämaasta. Samalla tontilla on kaivanut myös legendaarinen Nipa Raumala.

– Myös hipun ulkonäkö on monimuotoinen, ilmeikäs ja kulumaton, eikä hippua tulla koskaan sulattamaan tai murjomaan, Kannisto kertoo.

Hipun löytänyt Mika Telilä on kaivanut Lemmenjoella 70-luvulta lähtien, aluksi lapiolla ja vuodesta 1982 alkaen koneella. Myös Mika Telilän veli ja vanhemmat ovat kullankaivajia, ja Suomen suurinten kultahippujen listalta löytyykin useampi Telilöiden löydös.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt