Opettaja ihmettelee nuorten perustaitojen puutetta – osa ei edes tiedä kumpi on suurempi luku, 200 vai 2000 - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Opettaja ihmettelee nuorten perustaitojen puutetta – osa ei edes tiedä kumpi on suurempi luku, 200 vai 2000

Vantaalaisopettaja ihmettelee perustaitojen puutetta monilla peruskoulun päättäneillä oppilaillaan.

Julkaistu: 29.5.2018 10:33

Lisäopetuksen opettajan mukaan Suomessa on liian paljon peruskoulun päättäneitä nuoria, joiden valmiudet eivät riitä edes perusasioista selviämiseen.

Viimeisen kahdeksan vuoden aikana ensin kymppiluokalla ja sittemmin ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa Valma-koulutuksessa Vantaalla opettanut Minna Markkula kritisoi Helsingin Sanomien mielipidesivuilla julkaistussa mielipidekirjoituksessaan suomalaisia kouluja epäonnistumisesta perusasioiden opettamisessa.

Lisäopetuksen lehtori ihmettelee välttämättömimpien perustaitojen puutetta monilla peruskoulun päättäneillä oppilaillaan, jotka ovat muutoin kyvyiltään normaaleja nuoria.

Markkula kertoo Ilta-Sanomille, että hänen oppilailleen kymmenjärjestelmä on usein vieras, kertolaskun ja prosenttilaskun kanssa on ongelmia, eikä esimerkiksi ison alkukirjaimen käyttöä virkkeen alussa muisteta – edes omassa nimessä. Hänen mukaansa nuoret eivät useimmiten ole myöskään opetelleet esimerkiksi allekirjoitusta, jota tarvitaan sopimuksiin.

– Minulla on oppilaita, jotka eivät tiedä onko esimerkiksi 200 vai 2000 suurempi luku, hän kuvailee.

– Oppilaillani esimerkiksi matemaattiset taidot saattavat olla ala-astetasoa. Että esimerkiksi ala-asteen kolmannella tai neljännellä opetettavia perusasioita ei hallita.

Testaa: IS keräsi laajan joukon ala-astetasoisia kysymyksiä, jotka jokaisen tulisi tietää.

Markkulan mukaan myös suomen kielen sanavarasto on monilla niin heikko, että tekstin ymmärtäminen on vaikeaa, vaikka mekaaninen lukutaito kaikilla yleensä onkin. Harva osaa myöskään laskea ruotsiksi edes kymmeneen, vaikka päättötodistuksessa arvosanana olisi seitsemän.

Tietotekniikan perustaidoissakin voidaan olla pahasti pihalla. Usein nuoret eivät osaa lähettää edes sähköpostin liitetiedostoa tai vaihtaa tekstin riviväliä.

– Monen kanssa pitäisi aloittaa lähes nollasta, ja se on se mykistävä todellisuus, jonka kanssa olen tässä askarrellut.

Markkula muistuttaa kuitenkin, että kymppiluokalle ja ammatilliseen koulutukseen valmentavaan koulutukseen tulevat nuoret ovat usein jo lähtökohtaisesti koulumenestykseltään keskimääräistä heikompia. Hänen kertomansa koskee siis pientä osaa peruskoulun päättäneistä.

Markkula lisää, että kyseessä ovat kuitenkin normaaleilla luokilla opiskelleet nuoret, jotka eivät ole vieraskielisiä, tai jotka eivät ole saaneet erityistukipäätöstä.

Markkula kuvailee, että monet hänen oppilaansa ovat saattaneet edetä läpi peruskoulun kokeita vaihtelevalla tasolla läpäisten, mutta silti tärkeitä perusasioita oppimatta.

– He ovat ikään kuin taaplanneet siellä mukana. Usein monet kuvittelevat, että kymppiluokat ovat täynnä poikia. Mutta se ei pidä paikkaansa. Minulla on lähes joka vuosi ollut enemmän tyttöjä.

– Minun kokemuksellani he ovat usein kilttejä, hiljaisia tyttöjä, joita kukaan ei ole huomannut lainkaan. He ovat vetäneet vitosia ja kutosia, eikä kukaan ole missään vaiheessa tarkistanut, että osaavatko he todellisuudessa.

”Moni lähtee peruskoulusta uskoen olevansa tyhmä”

Hänen mukaansa Suomessa on liian paljon sellaisia peruskoulun päättäneitä nuoria, joiden valmiudet eivät riitä edes perusasioista selviämiseen.

Markkula sanoo suurimmaksi huolekseen sen, kuinka nämä aikuistuvat nuoret tulevat pärjäämään elämässään.

– Suomen peruskoulussa ei opeteta taitoja. Siellä keskitytään tiedon pänttäämiseen. Peruskoulun pitäisi antaa sellaiset valmiudet, että niillä selviää työelämässä, mutta vähintään arkielämässä.

Markkula toivoo, että asiaan kiinnitettäisiin huomiota ja sille tehtäisiin jotain. Hän ehdottaa mahdollisiksi ratkaisuiksi esimerkiksi vähemmän sisältöä peruskouluun, sekä pakollisia taitoaineita, joille on omat opettajat.

– Peruskoulussa on paljon sisältöä, ja siellä mennään niin pitkälle tietyissä aineissa, että hypätään seuraavalle tasolle ilman että varmistetaan, että osaavatko he. Pitäisi olla jokin systeemi, että ei pääse peruskoulusta läpi, jos ei vaikkapa osaa kymmenjärjestelmää.

Hän peräänkuuluttaa opettajien vastuuta siinä, että nuoren oppimattomuus tiedostetaan. Markkulan mukaan perusasioihin tulisikin peruskoulussa keskittyä niin kauan, kunnes ne ovat varmasti hallinnassa.

– Jos käyt yhdeksän vuotta koulua, etkä edelleenkään muista, että virkkeen alussa pitää kirjoittaa isolla, niin täytyisihän siinä joku kuluttajasuoja olla koulussakin. Kyllä opettajien tulisi kiinnittää tähän huomiota.

Markkula uskoo, että osasyy nuoren vaikeuksiin oppimisessa on monissa tapauksissa se, että nuorten kokemukset oppimisesta ovat huonoja ja oppijoiden itsetunto maassa.

– Silloin pitää tehdä paljon työtä, että saa nuorta tsempattua. Moni lähtee peruskoulusta uskoen olevansa tyhmä. Moni on kirjoittanut minulle palautteeseen oppineensa kymppiluokan aikana sen, että hän ei olekaan tyhmä vaan ymmärtänyt, että kun tekee töitä ja saa tukea, pystyy kyllä oppimaan.

Oletko huomannut peruskoulun päättäneiden tiedoissa oleellisia aukkoja? Millaisia? Keskustele aiheesta alla.

Otsikkoa korjattu 29.5. kello 11.56.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?