Kotimaa

Suvin postiluukusta kolahti tyly heippalappu: ”WC:n hanaa ei saa käyttää kello 21–08”

Julkaistu: , Päivitetty:

Suvin naapuri rustaa omia järjestyssääntöjä, hakkaa seinään ja pudottelee postiluukusta lappuja.
Helsinkiläinen Suvi, 31, on asunut pari vuotta nykyisessä kerrostaloasunnossaan.

Seinänaapuriaan hän ei ole koskaan henkilökohtaisesti tavannut.

Viestittelyn ja erinäisen palautteen perusteella Suvi on tullut siihen tulokseen, että naapurissa asuu nainen, jolla on lapsi.

Suvi luonnehtii naapuriaan kerrostalokyttääjäksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Kyttääjä rustaa omia, keksimiään järjestyssääntöjä. Onko häneltä unohtunut, että on tullut muutettua kerrostaloon.

Suvi on saanut palautetta wc:n käytöstä. Naapurin mielestä wc:ssä ei saa kuulua ääniä kello 21 jälkeen.

Kun Suvi käy illalla wc:ssä pesemässä käsiä, naapuri alkaa koputella seinään. Välillä naapuri huutelee seinän läpi.

– Nyt uusi veto oli lapun kirjoittaminen.

Suvin postiluukusta kolahti viikko sitten lappu.

Naapuri kirjoitti, ettei wc:n hanaa saa käyttää kello 20–08. ”Seinän toisella puolella nukkuu lapsi, joka herää siihen ääneen”, seinänaapuri kirjoitti.

– Tämä tuntui jo oudolta. Meidän kerrostalossamme hiljaisuusaika on kello 23–07. Ja ymmärtääkseni, jos on kyseessä wc:ssä käyminen ja käsien pesu, sitä voi tehdä milloin vain.

Kun Suvi seuraavana aamuna lähti kotoaan, naapuri raotti ovia ja huusi, että nyt loppuu hanan käyttö.

– Vastasin, että hanaa saa käyttää mihin aikaan vain.

Suvi ei ole puhunut asioista naapurinsa kanssa kasvotusten. Suvi ei edes tiedä, miltä naapuri näyttää.

– Kun hän huutelee oven raosta, naama vain pilkistää. Hyvin nopeasti hän vetää oven kiinni.

Tähänastisista seinään koputteluista ja ovenraosta huuteluista Suvi ei ole ilmoitellut mihinkään.

Kun viestilappu tuli, hän ilmoitti tilanteesta isännöitsijälle ja vuokraisännälle.

– En ole naapurin takia muuttanut käytöstä, käytän wc:tä. Mutta kyllähän tämä stressaa. Kun käy wc:stä, tulee mieleen, kuuluuko taas koputtelua.


”Naapurit niinsanotusti opastavat toisiaan”

Isännöintiverkon toimitusjohtaja Iiro Mähönen sanoo, että naapureista valittajia on ollut aina. Hänestä tuntuu, että tilanteita on tullut lisää.

– Tuntuu, että yksilökeskeisyys on noussut pintaan. Mietitään, miltä minusta tuntuu. Ei ajatella, että asumismuotona on sellainen, että siinä on muita. Asiat eivät mene niin kuin minusta tuntuu.

Mähönen sanoo, että hän on nähnyt matkan varrella monenlaisia lappuja, joissa ”naapurit niin sanotusti opastavat toisiaan”.

Naapurille huomautetaan metelistä, lapsista, lasten leikeistä, koirista, kissoista, wc:n käytöstä, suihkussa käymisestä, ruoanlaitosta.

– Kaikki arjen asiat saattavat nostaa ärsytyskynnyksen.

Osa huomautuksista on Mähösen mukaan aiheesta. Välillä viestittely menee aiheettomiin.

Mähönen sanoo, että jotkut asiat kuuluvat normaaliin asumiseen.

– Jos joku haluaa paistaa silakoita, hän saa paistaa silakoita kotonaan.


Kun asutaan kerrostalossa, siellä vääjäämättä kuuluu ääniä.

Nimettömät laput eivät Mähösen mielestä paranna tilanteita.

– Vaarana on, että kun tunnekuohussa nimettömänä kirjoitetaan, viesti menee överiksi. Se vain pahentaa tilannetta.

Parasta Mähösen mielestä olisi, jos asukkaat voivat puhua asioista kasvotusten. Olisi hyvä, jos naapurit voisivat selvittää asioita ilman, että taloyhtiön hallituksen tai isännöinnin tarvitsee puuttua kinasteluun.

– Voisi mennä sanomaan suoraan asukkaalle, että oletko tietoinen, että kun olet päivisin pois talosta, koirasi haukkuu. Eikä niin, että laitetaan ilmoitustaululle lappu, että sinä idiootti, jonka rakki haukkuu päivisin. Pitäisi ampua se koira.

Yöllä voi käyttää vessaa

Isännöintiverkon toimitusjohtaja Iiro Mähönen muistuttaa, että kerrostaloissa ovat voimassa yleiset järjestyssäännöt.

Yleensä hiljaisuus alkaa kello 22 ja loppuu aamuseitsemältä. Hiljaisuuden aikana tulisi välttää pesukoneen käyttöä, kylpemistä, stereoiden huudattamista ja muuta äänekästä toimintaa.

– Hiljaisuuden aikana voi käyttää wc:tä. Voi myös käväistä suihkussa, jos on esimerkiksi vuorotyössä.

– Käyttäjän pitää myös miettiä, ettei jää kymmeneksi minuutiksi lotraamaan suihkuun.

Mähönen sanoo, että pääosa asioista menee hyvin.

Joskus on kyse ajattelemattomuudesta. Joku ei ole ajatellut, että hänen toiminnastaan kuuluu ääniä naapuriin.

– Kun siitä sanotaan, pyydetään anteeksi ja korjataan tavat. Asia hoituu kuntoon.

Mähönen lisää, että on myös niitä, jotka elävät yli sovittujen rajojen.

– Ja on myös niitä, joiden oma mielenterveys ei ole niin hallinnassa. Sellaiset reagoivat omalla tavallaan.

Isännöinnin ja taloyhtiön hallituksen pitää Mähösen mielestä puuttua tilanteisiin.

Mähönen antaa omassa työssään ohjeeksi, että jos joku valittaa isännöitsijälle naapurista, valitus pitäisi saada kirjallisena. Silloin valituksesta jää jälki, miksi hallitus puuttui asiaan.

– Itse käytän sitä linjaa, että ensin ystävällisesti lähestytään henkilöä, että tällaisesta on tullut tietoa eikä tämä kuulu normaaliin käyttäytymiseen, tämä pitää korjata. Jos ystävällisellä huomautuksella ei asia korjaannu, on otettava käyttöön asunto-osakeyhtiölain mukaiset järeämmät käytännöt.

Isännöitsijän ja hallituksen pitää puuttua jämäkästi asioihin, Mähönen muistuttaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt