Kotimaa

Susanna Kosken kohtaama työtön Anna-Maija sai kohun jälkeen tärkeän lahjoituksen: ”Asia on ratkennut onnellisesti”

Julkaistu:

Anna-Maija Tikkanen kertoo saaneensa vastaavassa asemassa olevilta hyvää palautetta siitä, että hän nosti tärkeitä asioita esille.
Pitkään työttömänä olleen helsinkiläisen Anna-Maija Tikkasen ja kokoomuksen kansanedustaja Susanna Kosken tapaamiset ovat herättäneet vilkasta keskustelua siitä, kuinka vähän suomalaista köyhyyttä tunnetaan.

Kosken ja Tikkasen ensimmäinen tapaaminen oli viime syksynä. Tällöin Tikkanen antoi Koskelle haasteen miettiä, kuinka pitkälle toimeentulotuen perusosa riittäisi kattamaan hänen menojaan. Kansanedustaja ei kuitenkaan tarttunut haasteeseen vaan huomautti, että heidän ”kulurakenteensa” on erilainen.

Ensimmäisestä tapaamisesta Tikkaselle jäi mielikuva, että Koski piti häntä yksittäistapauksena ja että Tikkasen elämässä oli ollut harvinaista epäonnea. Toinen tapaaminen oli hyvin erilainen Tikkasen mukaan.

Toimeentulotuella elävä Tikkanen oli 14.5. Ylen Kuplat-ohjelmassa toistamiseen keskustelemassa työttömyydestä Kosken kanssa. Koski sanoi Tikkaselle, että Tikkasen pitäisi alkaa markkinoimaan itseään netissä. Tikkanen oli juuri sanonut, että hän oli ollut puoli vuotta ilman tietokonetta vanhan hajottua, enkä hän ole toimeentulotuesta pystynyt säästämään uuteen koneeseen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ilta-Sanomat kysyi Tikkaselta kommentteja kohun jälkeen.

Millaista palautetta olet saanut ohjelmasta?

– Olen saanut tavalla tai toisella vastaavassa asemassa olevilta hyvää palautetta siitä, että nostin tärkeitä asioita esille. Suomen lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt. Varsinkin yhden vanhemman perheissä tilanne on hankala, Tikkanen kertoo.

Mitä ajattelet Kosken kommenteista?

– Ensimmäisessä tapaamisessa meille oli ihan oikeaa keskustelua. Hän myös kuunteli ja ymmärsi minua. Toisen tapaamisen tunnelma oli ikävämpi. En laittaisi sitä silti sitä ihan kokonaan hänen syykseen, sillä voihan olla, että hänen oli tarkoitus painottaa taustajoukkojensa kannustuksesta asioita toisella tavalla. Hänen kommenttinsa tuntuivat siten tyrmääviltä, varsinkin ensimmäiseen tapaamiseen verrattuina, Tikkanen sanoo.


Tikkanen pohtii myös Suomen hallituksen linjaa, joka ei saa häneltä juuri kiitosta.

– Esimerkiksi kehysriihen päätös kohdentaa viisi miljoonaa euroa lääkkeiden vuotuisen omavastuuosuuden alentamiseen on lähinnä kosmeettinen, kun ensin on heikennetty etuja reilusti. Sillä ei ole juuri merkitystä, onko lääkkeen omavastuu 49 euroa vai 50 euroa. Alkuomavastuu on monelle köyhälle karmea asia, hän sanoo.

Oletko saanut apua tietokoneen hankkimiseen?

– Asia on ratkennut onnellisesti. Asia ei koske vain minua, vaan monen suomalaisen tilanne paranisi, jos ihmiset laittaisivat ehjät tietokoneensa kiertoon luotettavien järjestöjen kautta. Itse sain apua muun muassa Hope ry:ltä ja diakoniasta, hän kertoo.

Oletko saanut työtarjouksia?

– Työtarjouksia ei ole tullut enkä pystyisi töitä tekemään, hän sanoo.

Kahden ihmisen kohtaaminen

Filosofian maisteriksi valmistunut Tikkanen on edellisen kerran ollut töissä vuonna 2010. Lääkäri on todennut hänet työkyvyttömäksi, mutta Kelan mukaan sairauspäivärahan kriteerit eivät täyty.

Koski nousi kansanedustajaksi eduskuntavaaleissa vuonna 2015 Vaasan vaalipiiristä. Hän on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri ja istuu muun muassa liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä.

Kansanedustaja Susanna Kosken (kok) tulot olivat vuonna 2016 verotietojen perusteella 78 291 euroa. Tulot koostuivat yksinomaan ansiotuloista – hänellä ei ollut pääomatuloja. Vuonna 2015 Kosken tulot olivat astetta korkeammat: tuolloin hänen tienestinsä olivat 88 398 euroa.

Kelan toimeentulotuen perusosan määrä on yksinasuvalle ja lapsettomalle aikuiselle 491,21 euroa kuukaudessa.

Köyhyyttä ja syrjäytymistä tutkitaan

Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin on julkaissut päivitetyn tietopaketin köyhyydestä.

Raportin mukaan Suomen kaltaisissa vauraissa länsimaissa köyhyyden katsotaan olevan pääsääntöisesti suhteellista.

Suhteellinen köyhyys määritellään raportin mukaan usein riittämättömistä taloudellisista resursseista johtuvaksi kykenemättömyydeksi osallistua ja toimia yhteiskunnassa odotetun elämäntavan mukaisesti tai saavuttaa yhteiskunnan yleisesti määritelty vähimmäiselintaso.