Kotimaa

Kanervalta täys­tyrmäys Niinistön ehdotukselle naisten ase­palveluksesta: ”Oletan, että hän ei itsekään halua tuollaista”

Julkaistu:

Maanpuolustus
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva tyrmää ajatuksen siitä, että naisten vapaaehtoisesta asevelvollisuudesta luovuttaisiin. Sen sijaan hän loisi kansalaispalvelumallin, jossa myös naiset olisivat pakotettuja osallistumaan esimerkiksi turvallisuus- tai ensiapukoulutukseen mahdollisen sota- ja kriisitilanteen varalta.
Naiset ovat voineet suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen vuodesta 1995 lähtien.

Tänään perjantaina puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) esitti kuitenkin Lännen Median haastattelussa, että naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta luovuttaisiin joksikin aikaa.

Niinistö korosti, ettei hänellä ole mitään naisten palvelusta vastaan. Hänen mukaansa säästöjä on kuitenkin haettava. Armeijaa uhkaa nimittäin jälleen rahapula parin vuoden kuluttua. Julkisen talouden suunnitelman mukaisesti puolustushallinnolta viedään rahaa porrastetusti vuodesta 2020 lähtien.

– Naiset tekevät loistavaa työtä puolustusvoimissa, mutta säästöjä on kerättävä, hän perusteli Lännen Medialle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Niinistön mukaan yksi vaihtoehto olisi, että naisia ei oteta yhtenä vuonna lainkaan palvelukseen. Tämä toisi hänen mukaansa neljän miljoonan euron säästöt.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) lyttää Niinistön ehdotuksen. Hänen mukaansa naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta on pidettävä kiinni.

– En tietysti allekirjoita sitä. Ymmärrän hänen ajatuksensa, että hän on tuskissaan talouden vuoksi, sillä ne näkymät eivät ole kovin häävit puolustushallinnon osalta, Kanerva sanoo Ilta-Sanomille.


Hänen arvionsa mukaan Niinistön kommentti naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta luopumisesta olikin ”provokatiivinen”, että puolustusvoimien taloudesta keskusteltaisiin nyt kunnolla.

– Niin oletan, että hän ei itsekään halua tuollaista. Hän halusi panna esille ikään kuin esimerkin valossa, mihin ne (säästötoimet) johtaisivat, Kanerva sanoo Ilta-Sanomille.

Hänen mukaansa naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta on pidettävä kiinni ennen kaikkea tasa-arvon takia.

– Kaikki lähtee siitä, että sille on tarvetta ja se on tasa-arvon mukaista, Kanerva sanoo.

Hänen mukaansa Suomeen pitäisikin kehitellä kansalaispalvelumalli, jossa miehille ja naisille olisi omat tehtävänsä.

Kanervan ajatuksen mukaan miesten asevelvollisuus olisi edelleenkin pakollista ja naisten vapaaehtoista. Jos naiset eivät osallistu vapaaehtoisen asepalvelukseen, olisi heidän Kanervan mukaan pakko osallistua esimerkiksi turvallisuuspalvelukoulutukseen.

Kanervan mukaan olisi siis tärkeää, että naisiakin hyödynnettäisiin mahdollisimman tehokkaasti mahdollisessa sota- tai kriisitilanteessa. Hän perustelee asiaa sillä, että kansalaisvalmiuksia parannettaisiin.

– En halua militarisoida naisia, vapaaehtoisuus riittää sillä puolella.

 

Suomen pitäisi rauhassa kehittää joku fiksu tapa kansalaispalvelun toteuttamiseen sekä miehille että naisille. Kuten turvallisuuspalveluita, lähtien ensiavusta, ulottuen kybertoimintoihin saakka.

– Jo perustuslaki sanoo, että maanpuolustusvelvollisuus kuuluu kaikille. Ja tässä mielessä Suomen pitäisi rauhassa kehittää joku fiksu tapa kansalaispalvelun toteuttamiseen sekä miehille että naisille. Kuten turvallisuuspalveluita, lähtien ensiavusta, ulottuen kybertoimintoihin saakka. Informaatiosodankäynti luo esimerkkinä aikamoisen tarpeen tämäntyyppiselle keskustelulle. Vaihtoehtoja on valtava määrä, Kanerva sanoo Ilta-Sanomille.

Toinen kuuma puolustuspoliittinen keskusteluaihe tällä hetkellä on myös Jehovan todistajat. Uskontokunta on vapautettu kokonaan asevelvollisuudesta ja siviilipalveluksesta vuodesta 1987 lähtien.

Puolustusministeriön työryhmä pohtiikin parhaillaan Jehovan todistajien vapauttamista koskevan lainsäädännön muuttamista. Taustalla on Helsingin hovioikeuden päätös vapauttaa aseistakieltäytyjä vankeusrangaistuksesta.

Uutissuomalainen uutisoi hiljattain, että valtaosa eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenistä haluaisi kumota kyseisen lain. Kanerva ei halua puolustusvaliokunnan puheenjohtaja kertoa vielä kantaansa. Hän myöntää kuitenkin, että yhden uskontokunnan erivapaus on epätasa-arvoista.

– Otan sitten kantaa, kun mulla on riittävästi faktaa, Kanerva kertoo.