Kotimaa

Sisällissota viivästytti Suomen kehitystä vuosikymmeniä

Julkaistu:

Suomi oli vuonna 1918 taloushistoriansa syvimmässä kriisissä. Sen jälkeen nuori itsenäinen valtio elpyi ja pääsi hyvään nousuun.
Eduskunta sai aikaan tärkeitä uudistuksia: torpparivapautus ja kansakoululainsäädäntö hyvinä esimerkkeinä.

Sisällissota kuitenkin viivästytti kehitystä muun muassa työmarkkinoilla ja sosiaalilainsäädännössä, kertoivat taloushistorian professori emeritus Sakari Heikkinen ja tutkija Aapo Roselius keskiviikkona Sanomatalossa.

– Suomi jäi eri teille kuin muut Pohjoismaat. Suomessa ei syntynyt työehtosopimuksia niin kuin muualla: Ruotsissa tai Englannissa. Tälle en keksi muuta kuin sodan perinnön. Sopimukset olivat ammattiyhdistysliikkeen keskeinen tavoite, mutta työnantajapuoli otti periaatteellisen kannan, ettei niitä tule.

Työehtosopimusjärjestelmä syntyi vasta toisen maailmansodan jälkeen, kansakunnan yhtenäisyyden nimissä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Myös hyvinvointivaltion kehitys viivästyi.

– Suomessa ryhdyttiin tekemään sosiaalipolitiikkaa oikeastaan vasta 1930-luvun lopulla, noin 20 vuotta jäljessä Tanskaa – ja Ruotsia vielä enemmän jäljessä, Roselius sanoi.

Katso tallenne koko tilaisuudesta alla olevalta videolta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt