Kotimaa

IS vieraili huippusalaisessa kehityslaitoksessa keskellä Ruotsia – täältä Suomi saa pian torpedonsa

Julkaistu:

Suomen laivasto saa pian torpedot vihollisen sukellusveneiden tuhoamista varten. IS kävi tutustumassa Saabin tiukasti varjeltuun kehityslaitokseen, missä torpedoja testataan.
Ohjusvene Tornio on ensimmäinen suomalainen sota-alus toisen maailmansodan jälkeen, joka aseistetaan torpedoilla.

Ensimmäiset sukellusveneiden torjuntaan tarkoitetut kevyttorpedot laukaistaan harjoituksissa Suomessa osapuilleen ensi vuoden puolivälissä. Sitä ennen suomalaisista merisotilaista täytyy koulia torpedomiehiä.

Aluksi koulutuspaikka sijaitsee kaikkea muuta kuin merellä: keskellä Ruotsia sijaitsevan Vättern-järven rannalla Motalan pikkukaupungissa.

Lähellä kaupungin keskustaa on 1941 rakennettu muutaman betonirakennuksen kompleksi, joka on yksi Ruotsin tarkimmin varjeltuja salaisuuksia. Siellä kehitetään Saabin valmistamia torpedoita.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tuossa se nyt lötköttää: 2 850 millimetriä pitkä, 400 milliä paksu alumiinikuorinen torpedo, joka lopulliselta väriltään tulee olemaan tummanvihreä. Hintaa yhdellä torpedolla on yleisesti noin miljoona euroa.

Näitä torpedoja varten asennetaan Hamina-luokan ohjusveneiden takakannelle ensi vuodesta alkaen torpedoputket, joiden sisään torpedot on ladattu.

Laiva vetää perässään vedenalaista kaikuluotainta, joka etsii Itämeren matalikkojen ja lämpötilaerojen sotkemasta merestä jälkiä sukellusveneestä. Vaikka Itämeren keskisyvyys on vain 50 metriä, vaikeuttavat vedentiheys ja lämpötilavaihtelut sukellusveneiden havaitsemista.

Kun sukellusvenettä jahtaavan aluksen sensorit havaitsevat uhan, laukaistaan torpedo kannelta veteen, jossa se vetää mukanaan jopa kymmenien kilometrien pituuteen riittävää ohjauskaapelia.

Torpedon ohjaussysteemi jäljittää sukellusvenettä, muuttaen tarvittaessa reittiä ja vauhtia, kunnes saa lukituksen kohteeseen. Torpedon kärjessä oleva noin 50 kilon taistelukärki räjähtää ja vihollinen on tuhottu.

Suomi on tilannut Saabilta sen uusimpia, yhä kehitteillä olevia TP-47-torpedoja, jotka toimitetaan vuoteen 2023 mennessä. Sitä ennen Ruotsin puolustusvoimien logistiikkalaitos lainaa Suomelle vanhempia, TP-45-mallin torpedoita.

– Torpedot ovat täysin samaa mallia, joita Ruotsin laivasto käyttää. Torpedo tuo varsin hyvän edun Ruotsin ja Suomen laivastoille sukellusveneiden torjunnassa Itämerellä, jossa sukellusvenejahti on kuin kissa- ja hiiri -leikkiä, kuvailee Saabin vedenalaisten järjestelmien myyntijohtaja Håkan Ekström.

Ohjusveneiden torpedoaseistus on osa Hamina-luokan alusten peruskorjausten yhteydessä tehtävää modernisointia. Ruotsalainen asealan monitoimija Saab allekirjoitti vuoden alussa sopimuksen, jossa Hamina-aluksille toimitetaan torpedojen lisäksi 9LV-taistelunjohtojärjestelmä, tulensuuntaimet, kauko-ohjattavat aselavetit sekä viestintäjärjestelmät.


Neljän aluksen uudelleenvarustelu maksaa noin 223 miljoonaa euroa. 2000-luvun alussa käyttöön otettujen alusten elinkaari on nyt puolivälissä ja päivitysten avulla niitä käytetään vuoteen 2035 saakka.

Saab on myös loppusuoralla kisassa Suomen seuraavien korvettien aseistamisesta. Laivue 2020 -ohjelman neljän korvetin yhteiskulut ovat 1,2 miljardia euroa, josta noin puolet varataan Suomen ulkopuolelta ostettavaan taistelujärjestelmään.

Saab tarjoaa 2020-ohjelmaan samaa järjestelmää, joka valittiin jo Hamina-luokalle. Muut ehdokkaat toimittajiksi ovat saksalainen Atlas Electronik ja Kanadan Locheed Martin.

Saabin mielestä sen valinta tukisi Suomen ja Ruotsin jo 2015 laatimaa Itämeren turvallisuutta koskevaa yhteistyösopimusta.

– Olisi järkevintä, jos molempien maiden laivastoilla olisi samat asejärjestelmät, Saabilta perustellaan.

– Jätämme tarjouksemme heinäkuun lopulla ja syksyllä nähdään, miten käy, Saabin merivoimien taistelujärjestelmien myyntijohtaja Mickael Hansson kertoo.

Saabin pääkonttorissa alettiin vapun alla kahlata yli 700-sivuista tarjouspyyntönivaskaa, jossa Suomi pyytää hintalappua 64 mahdolliselle Gripen E -hävittäjälle. Saab on yksi viidestä lentokonevalmistajasta, joita Suomi kilpailuttaa enimmillään jopa huikean 10 miljardin euron hävittäjäkaupoissa.


Sopimukset allekirjoitetaan vasta vuonna 2021, mutta sitä ennen ruotsalaisilla on mahdollisuus napata osansa myös Suomen merivoimien uudistushankkeista. Niissäkin puhutaan liki miljardiluokan yhteissummista.

Hamina-luokan järjestelmien ja Laivue 2020:n korvettien lisäksi Saab haluaa mukaan Pintaohjus 2020 -tilaukseen, jossa päätöksiä tehdään loppuvuodesta.

Saab tarjoaa Suomen merivoimien jo käyttämien RBS15-ohjusten uusinta versiota. Yleisesti noin 2,5 miljoonaa euroa kappaleelta maksavia meritorjuntaohjuksia voidaan laukaista myös rannikolta maa-ajoneuvojen laveteilta tai ilmasta hävittäjäkoneista.

Saab avasi suomalaiselle toimittajaryhmälle huhtikuun lopulla ovet muutamiin tiukasti varjeltuihin kehityslaitoksiinsa Järfellassa, Motalassa sekä pääpaikassaan Linköpingissä.

Linköpingin elektronisen sodankäynnin simulaattorihalli on varsinainen näky: Teräskalterioven takaa paljastuu noin nelikerroksisen talon kokoinen, äänieristetyllä materiaalilla lattiasta kattoon vuorattu halli. Koko rakennus on eristetty kuparilevyjen sisään.

– Kun täällä on yksin, niin kuulee oman sydämen iskut, kuvailee laitoksen tutkija Gerth Karlsson syvänsinisen hallin sisällä.

Motalassa salaisin paikka on rakennus T3, jossa testitorpedot sijaitsevat. Muutaman kymmenen metrin päässä järven selällä nököttää betoninen testaustorni T1. Kaikki torpedot koeajetaan järvellä ennen kuin ne toimitetaan asiakkaille, kuten Suomelle.


Järfellan tutkimuslaitoksella paljastuu varsinainen ”Pelle Peloton -osasto”.

Laitoksen pomo, rusettikaulainen herrasmies, esittelee mitä erilaisempia härveleitä, joista osa on kasattu hallin keskelle narulla rajatulle alueelle, jonka päällä roikkuu kyltti ”Area 51”.

Laboratoriossa esitellään laivan tulensuuntainjärjestelmää pyörittävää hydrauliikkamoottoria, jonka päälle on kiinnitetty parimetrinen metallitanko.

Tanko pyörii ja vaihtaa suuntaa silmänräpäyksessä. Kun moottori laitetaan liikkumaan millin osien tarkkuudella edestakaisin, resonoi tanko tuottaen ääntä.

– Tällähän voisi vaikka soittaa, huomauttaa joku.

Tietokoneen äärellä istuva mies painaa virnuillen nappia ja yllättäen tanko alkaa soida Maamme-laulun sävelin. Vieläpä tahdilleen ja koko säkeistön verran.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt