Kotimaa

Jopa satoja suomalaisia miehiä ja naisia teloitettiin yhden yön aikana? ”Suomen pitäisi selvittää Stalinin suomalaisuhrien kohtalot”

Julkaistu:

Hävityn sisällissodan jälkeen suuri joukko suomalaisia pakeni Neuvosto-Venäjälle – kadotakseen myöhemmin Stalinin vainoissa.
Kaikkiaan noin 35 000 suomalaista rakensi sosialistista ihanneyhteiskuntaa 1920- ja 1930-luvun Neuvostoliitossa. Osa heistä oli sisällissodan jälkeen rajan yli paenneita punaisia, osa Yhdysvalloista tulleita entisiä Amerikan-siirtolaisia. Heidän kohtalonsa Josif Stalinin vainoharhaisessa diktatuurissa oli julma.

– Olen laskenut, että 11 000 suomalaista sai surmansa pahimpana aikana 1937–1938, kertoi tietokirjailija Jukka Rislakki keskiviikkona Ilta-Sanomien keskustelutilaisuudessa 1918 – Sodasta sovintoon.
  • Katso video jutun alusta: IS:n Sodasta sovintoon -tilaisuus: Jukka Rislakki ja Eeva-Johanna Eloranta.
Kun vainot alkoivat, pahiten kävi Rislakin mukaan juuri Neuvostoliiton naapurimaista tulleille: suomalaisille, virolaisille ja latvialaisille. Vainot toteuttanut sisäasiain kansankomissariaatti NKVD suhtautui heihin kaikkein epäluuloisimmin.

– Vaarallisimpia olivat ne, joilla oli tietoa tai kokemusta ulkomaista. Heidät piti likvidoida, Rislakki kertoi Mediatorilla.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vainojen uhreiksi joutuneista suomalaisista vain osan kohtalo on saatu tietoon. Usein kävi vain niin, että kirjeiden tulo omaisille Suomeen vain yhtäkkiä loppui.

– Minusta valtiovalta voisi tehdä aloitteen ja selvittää suomalaisten kohtalot Neuvostoliitossa, sanoi Rislakki.

Hengissä selvinneiden vaiheiden tutkimista vaikeuttaa se, että useimpien nimet muutettiin ja venäläistettiin.

– Venäjällä on nyt tietymätön määrä eläkeläisiä, jotka ovat itse asiassa suomalaisia mutta jotka eivät tiedä sitä.

Selvittelyissä tarvittaisiin Venäjän valtiovallan yhteistyötä. Suomaisuhreista olisi tietoja arkistoissa, mutta:

– Venäjän arkistot ovat nyt vähemmän auki kuin mitä ne olivat 1990-luvulla, Rislakki kertoi.

– Nyt Venäjällä on kyllä julkaistu kiitettävästi näitä niin sanottuja marttyyrikirjoja, joissa on nimiluetteloita.

Kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan isoisän isä Evert Eloranta oli yksi Neuvostoliittoon paenneista. Evert Eloranta oli punakaartien keskeisiä johtajia.

Suku sai viimeisen kirjeen Evert Elorannalta Rostovista vuonna 1938, Eeva-Johanna Eloranta kertoi. Kirjeessä ei ollut mitään viitettä Evertin kohtalosta – jäljet päättyvät siihen. Todennäköisesti hänet teloitettiin.

Rislakki on tutustunut tutkimuksissaan suomalaisten kuulustelupöytäkirjoihin.

– Ne tuntuvat 100-prosenttisesti tekaistuilta. Kuulustelut olivat pitkiä, mutta ne tuottivat ehkä yhden liuskan tekstiä. Kuulusteltava allekirjoitti sen vapisevin käsin. Voi arvata, mitä sillä välillä oli tapahtunut.

Tuomiot annettiin muutaman minuutin istunnoissa. Tuomituilla ei ollut puheoikeutta.

– Joskus heidät vietiin suoraan teloitettavaksi, joskus teloitettavia kerättiin isompi joukko.

Rislakin tietojen mukaan yhtenä yönä olisi teloitettu jopa satoja suomalaisia miehiä ja naisia.

Eeva-Johanna Eloranta on tutkinut Evert Elorannan kohtaloa. Hän kehottaa kaikkia suomalaisia samaan.

– Olisi hyvä aika selvittää oman suvun tarinoita ja selvittää ne jälkipolville. Pidän sitä erittäin arvokkaana.

Ota kantaa

Pitäisikö suomalaisten kohtalot Neuvostoliitossa selvittää?

Kyllä 81% Ei 19%
Ääniä yhteensä 1736

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt