Kotimaa

Äänikirjojen kuuntelu hyödyttää aivoja – lukijoille on määritetty tarkat kriteerit

Julkaistu:

Kirjallisuus
Äänikirjojen menestys on viime vuosien ilahduttavimpia ilmiöitä kirjamaailmassa. Aivotutkijan mukaan rauhallisesti etenevä tarina, jota luetaan rauhalliseen tahtiin, rauhoittaa kuuntelijan fysiologiaa: hidastaa pulssia ja laskee verenpainetta.
Siikaisissa asuva Marja-Leena Liipo käyttää päivittäisen 50 minuutin työmatkansa suuntaansa äänikirjojen kuunteluun. Äänikirjat löytyivät vuoden vaihteessa elämänvaiheessa, jossa ei ollut aikaa lukea.

– Päätin kokeilla, miten äänikirjat toimivat. Ihastuin niihin, Marja-Leena Liipo kertoo.

Niin on ihastunut moni muukin. Äänikirjojen myynti kolminkertaistui Suomessa viime vuonna.

Yksi syy on helppo saatavuus. Toukokuussa 2016 Suomessa aloitti kaksi firmaa, BookBeat ja Storytel, jotka tarjoavat ääni- ja sähkökirjoja suoratoistopalveluna mobiilisovelluksessa. Asiakas saa kuunnella rajattomasti kuukausimaksulla palvelussa olevia äänikirjoja.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Älypuhelin takaa, että äänikirja on mukana, minne tahansa menetkin, Storytelin maajohtaja Mari Wärri sanoo.

Myös Spotify-musiikkipalvelu ja Netflix-elokuvapalvelu ovat viitoittaneet tietä. Niissä on samanlainen periaate.

BookBeat ja Storytel toimivat valmiiden äänikirjojen jakelijoina, vähän niin kuin kirjakaupat kirjoille. Äänikirjan julkaisemispäätöksen tekee kirjakustantamo.

Storytel kustantaa myös omia Storytel Original -äänikirjasarjoja.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Isoissa kustantamoissa äänikirja kulkee jo varhaisessa vaiheessa mukana kustannusohjelmassa.

– Teemme aika monesta uutuudesta äänikirjan, WSOY:n ja Tammen äänikirjatuottaja Liisa Riste kertoo.

–  Jos tiedämme, että kirjailija julkaisee uuden kirjan, tutkimme kannattaako edellisestäkin kirjasta tehdä äänikirja, joka ilmestyy samaan aikaan uutuuden kanssa.

Äänikirjoja on ollut toki ennenkin, c-kaseteilla ja cd-levyillä. Niiden suosio ei oikein koskaan lähtenyt lentoon.

– Kun äänikirjoja tehtiin cd:nä, se hiipui lähes kokonaan eikä sillä myynnillä ollut mitään taloudellista merkitystä, sanoo Touko Siltala, Siltalan kustantaja.

Suurimmat kustantamot julkaisevat vieläkin joitakin suosituimpia kirjojaan sekä lastenkirjoja cd:nä, mutta vähenevässä määrin.

– Digitaalinen äänikirja on erilainen, koska kuunnellessa äänikirjaa pystyy tekemään myös muita asioita. Voi siivota tai tiskata, Mari Wärri sanoo.

Marja-Leena Liipo kuuntelee äänikirjoja myös tehdessään kotitöitä tai pihahommia. Siivoaminen on pakollista hommaa, josta hän ei pidä.

– Tulee tehtyä kotityöt siinä sivussa äänikirjaa kuunnellessa, Liipo kertoo.


Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan kotitöiden tekeminen kirjan kuuntelun aikana kannattaa.

– Pieni yksinkertainen tekeminen kuten kotityöt tai kävely tai käsityön tekeminen vaikuttaa mahdollisuuteen ottaa vastaan kuulonvaraista materiaalia.

– Jos kuuntelee vaativaa tietokirjaa tai monimutkaista polveilevaa tarinaa, kuulomuisti näyttää toimivan paremmin, kun samalla tekee jotain pientä yksinkertaista käsillään tai kehollaan.

Marja-Leena Liipo kertoo, että kuunnellessa äänikirjaa kirjasta löytyy uusia asioita, joita hän ei ole huomannut lukiessa.

– Yksityiskohtiin kiinnittää paremmin huomiota. Olen positiivisesti yllättynyt. Luulin, että ajatus lähtisi äänikirjaa kuunnellessa helpommin harhailemaan.

Viime aikoina Liipo on kuunnellut J.K.Rowlingin Harry Potter -sarjaa.

–  Lukijana on Vesa Vierikko, joka on aivan mahtava näissä.


Äänikirjan lukijalle on tarkat kriteerit. Suurin osa heistä on näyttelijöitä. Äänikirjatuotantoyhtiö Silencion toimitusjohtaja Kimmo Oksanen sanoo, että roolitus on todella tärkeässä asemassa.

–  Mietimme kustantajan kanssa, kuka sopii juuri tämän kirjan lukijaksi.

– Äänen kuuluu olla miellyttävä. Ei riitä että on hyvä ääni. Ei silti välttämättä ole hyvä lukija. Lukijan pitää saada sisältö välitettyä ja saada itsensä ikään kuin häivytettyä taustalle. Silloin on onnistunut täydellisesti.


Näyttelijä Tommi Korpelan mielestä äänikirjan lukeminen on haastavaa.

– Kieli ja ääni väsyvät, hän sanoo. Korpela on lukenut yhden äänikirjan, Juha Vuorisen salapoliisiromaanin Painajainen piparitalossa.

– Parin tunnin lukemisen jälkeen virheiden määrä lisääntyy. Pitää olla ajatus mukana. Jos ei ole, ei kuulijakaan tule seuraamaan äänikirjaa, Tommi Korpela sanoo.

Tapaamme äänikirjatuotantoyhtiö Silencion tiloissa Helsingissä. Rauhalliselle sisäpihalle ei kantaudu liikenteen melu. Hiljaisuus on valttia. Täällä on 11 täysin äänieristettyä äänitysstudiota. Jokaisen studion seinässä on akustiikkapaneelit ja lattialla kokolattiamatto.

– Varmaan huomasit, että kaiku hävisi täältä, Kimmo Oksanen sanoo, kun piipahdamme tyhjässä äänitysstudiossa. Äänieristettyyn tilaan on kaksi ovea.

Näyttelijä Anni Kajos istuu yksin käytävän päässä muutaman neliön äänitysstu­diossa. Keskittyneestä naisesta näkyy vain selkä. Näyttelijän edessä pöydällä on pystyasennossa tablettitietokone ja suuri mikrofoni.

Kajos lukee ääneen Saara Turusen Rakkaudenhirviötä (Tammi). Se ilmestyy äänikirjana toukokuun lopussa.


Studiotiimiin kuuluu vain kaksi henkeä, lukija ja äänittäjä/ohjaaja. Äänittäjä seuraa tarkkaamossa tekstiä ja valvoo laatua.

– Jos lukija alkaa kiirehtiä tai tekee virheen, äänitetään uudelleen, Kimmo Oksanen kertoo.

Keskimäärin äänityskerta kestää 3–4 tuntia. Joku jaksaa jopa kahdeksan tunnin vuoroja.

Kun Silencio 2007 perustettiin, äänikirjoja julkistettiin Suomessa noin sata vuodessa kaikki toimijat mukaan lukien. Viime vuoden aikana äänikirjojen suosio on kasvanut räjähdysmäisesti. 2017 Silenciolla valmistui yli 700 äänikirjaa.

–  Tuotanto on lähtenyt lentoon, Kimmo Oksanen kertoo.

BookBeatilla ja Storytelillä on palvelussaan molemmilla yli tuhat suomenkielistä ja kymmeniätuhansia muunkielisiä nimikkeitä.

Suomalaisia kiinnostavat dekkarit. BookBeatin Suomen-liiketoiminnan kehittämisestä vastaava Sari Forsström kertoo, että kaikkein suosituimpien pohjoismaisten dekkareiden myynti kattaa yli 20 prosenttia BookBeatin viimevuotisesta äänikirjakulutuksesta. Ilkka Remes ja Leena Lehtolainen ovat hittejä myös kuunneltuina.

– Karkeasti noin 50 prosenttia kirjojen kulutuksesta on jännitystä, Sari Forsström sanoo.

Storytelillä on nähtävissä sama suuntaus. Heidän dekkariprosenttinsa on 40.


Moni aloittaa kuuntelemisen tuttujen nimien innoittamana. Maaliskuussa kärjessä olivat Eve Hietamiehen komedialliset romaanit. Lisäksi suosikkeja ovat henkilökuvat Aki Hintsa, JHT ja Keisari Aarnio. Myös Harry Potterin lumous kestää.

– Sarjamaisuus toimii äänikirjoissa hyvin. Kuulija koukuttuu ja haluaa lisää samaa, Mari Wärri sanoo.

WSOY:n kustantajan Anna-Riikka Carlsonin mielestä on ymmärrettävää, että kuunnelluimpien äänikirjojen joukossa on valtavasti jännityskirjallisuutta ja naistenviihdettä eli juonivetoisia kirjoja, jotka etenevät vauhdilla.

– Nyt näkyy kuitenkin merkkejä siitä, että edellä mainitun kirjallisuuden lisäksi esimerkiksi Elena Ferranten romaanit löytävät myös äänikirjojen kuuntelijat, Anna-Riikka Carlson sanoo.

Viime vuoden ylivoimainen ykkönen BookBeatissa kuunnelluissa äänikirjoissa oli Aki Linnanahteen Jere Karalahdesta kirjoittama elämäkerta Jere (WSOY).

– Se on ollut yllättäjä. Osa kuuntelijoista on ajatellut ensin, että ei kiinnosta, mutta aloitettuaan kuuntelun onkin innostunut, Sari Forsström kertoo.

– Se johtuu paljon äänikirjan lukijasta. Ville Tiihonen on todella upea lukija.

Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan tietokirjojen kuunteleminen on loistavaa aivojumppaa. Ei haittaa, vaikka joku kohta menisi vähän ohi, siihen voi palata uudelleen tai antaa mennä vaan.

– Tietokirjoja kuunnellessa voi oppia yllättäviä asioita. Hyvä tietokirja on tarinallinen ja tempaisee mukaansa. Tietokirjan kuuntelu yhdistettynä ulkoiluun ja kävelyyn on aivojen näkökulmasta mahtava juttu. Uutta opittavaa ja fyysistä tekemistä samassa paketissa.

Jonkin verran on äänikirjoja, jotka on lukenut kirjailija itse. Yksi sellainen on Maria Veitolan uutuuskirja Veitola (JohnnyKniga). Myös Alexander Stubbin itsensä lukema Alex (Otava) on ollut suosittu äänikirjana.

– Anneli Auer on lukenut itse Murhalesken muistelmat. Siinä on myös kirja, joka on kestosuosikki, Sari Forsström sanoo.

Mari Wärrin mukaan Suomessa haaste on, että täällä ei ole niin vahva äänikirjan perinne kuin monissa muissa maissa.

– Suomessa on nyt saatavilla noin 1 700 ladattavaa suomenkielistä äänikirjaa ja Tanskassa jo yli 9 000. Olemme maana aika paljon jäljessä.


BookBeatin käyttäjien kuukausikohtainen kuunteluaika on nyt keskimäärin 20 tuntia. Suoratoistopalvelu sopii myös ulkosuomalaisille, koska se mahdollistaa äänikirjojen lukemisen missä päin maapalloa tahansa – ja heti. Iiris Tulimaa ryhtyi kuuntelemaan äänikirjoja kymmenen vuotta sitten aloittaessaan työnsä kelloseppänä Rolexilla Sveitsissä.

Isossa avoimessa työtilassa se auttoi myös keskittymään.

– Ulkosuomalaiselle nämä uudet sovellukset antavat loistavan mahdollisuuden pitää yllä hyvää äidinkielentaitoa eikä kirjoja tarvitse enää kantaa niin paljoa matkalaukussa, Iiris Tulimaa sanoo.


Suurin hyöty on ollut kirjojen monipuolinen tarjonta. Ennen Tulimaan piti miettiä hintaa sekä kirjojen painoa, joten tuli valittua varmoja kirjoja. Nyt voi kokeilla erilaisia kirjoja paljon laaja-alaisemmin.

– Voimme myös kuunnella ystävän kanssa tahoillamme kirjoja samanaikaisesti. Ei tarvitse ostaa samaa kirjaa tai jonottaa kirjastosta, Iiris Tulimaa sanoo.

Viime aikoina Tulimaa on kuunnellut muun muassa Elena Ferranten Napoli-trilogian, Kjell Westön Rikinkeltaisen taivaan, Kazuo Ishiguron Pitkän päivän illan ja Emmi Itärannan Teemestarin kirjan.

Jos haluaa kehittää lukemistaitoaan, äänikirjaa voi Minna Huotilaisen mukaan käyttää apuna. Kirjastosta voi lainata saman kirjan fyysisenä kirjana ja äänikirjana.

– Kuuntele äänikirjaa ulkoillessasi, jotta tarina imaisee mukaansa ja tartu sitten fyysiseen kirjaan tavoitteellisesti, esimerkiksi yksi luku tai muutama sivu kerrallaan.

– Lukemisen taito kehittyy vain lukemalla eli sitä kyllä kannattaa harjoittaa, mutta kielelliset taidot yleisimmin kehittyvät myös äänikirjoja kuuntelemalla.

Uudenvuodenlupaukset näkyvät äänikirjojen käyttäjämäärissä. Tammikuussa kuunnelluimpia äänikirjoja Suomessa olivat työelämän rooleihin perehtyvä Idiootit ympärilläni – kuinka ymmärtää muita ja itseään (Atena) ja juoksemiseen innostava Juoksijan sielu (Bazar).

Myös pariskunnat ovat bonganneet äänikirjat. Esimerkiksi autossa molemmat pystyvät kuuntelemaan äänikirjaa yhtä aikaa.

– Moni nuori on löytänyt kirjallisuuden nimenomaan äänikirjoja kuuntelemalla, Anna-Riikka Carlson sanoo.

Marja-Leena Liipon mielestä äänikirjan kuunteleminen on erilainen kokemus kuin lukeminen.

– On pakko rauhallisesti kuunnella, kun ei voi itse määrätä lukutahtia. Äänikirjan kuunteleminen vapauttaa myös liikkumaan ja puuhailemaan samalla – ja siitä pidän erityisesti.

Minna Huotilainen sanoo, että rauhallisesti etenevä tarina, jota luetaan rauhalliseen tahtiin, lähtee rauhoittamaan kuuntelijan fysiologiaa: hidastamaan pulssia ja laskemaan verenpainetta. Toisaalta vauhdikkaat tarinankäänteet ja nopea lukutapa nostavat fysiologista valmiutta kehossa.

– Erittäin hyvä tapa valmistautua rauhalliseen uneen on kuunnella illalla ennen nukkumaanmenoa rauhallista äänikirjaa tai musiikkia. Kyse on tahdistumisesta, toisen toiminnan peilaamisesta omassa kehossamme, Minna Huotilainen sanoo.


Äänikirjojen menestys osoittaa, että väitteet kirjan kuolemasta ovat pahasti liioiteltuja. Digitaalisuudesta on odotettu kirja-alan pelastajaa jo pitkään. Painettujen kirjojen euromääräinen myynti yleisen kirjallisuuden osalta laski 1,8 prosenttia vuonna 2017.

Kirjallisuus ja tarinat kuuluvat kuitenkin yhä useamman arkeen. Kirjojen kuluttamisen tapa on vain uusi.

– Digitalisoimme myös pikkuhiljaa vanhoja äänikirjoja, joita on ollut cd:nä ja kasetilla, MP3-muotoon, Liisa Riste sanoo.

Klassikot pitävät vuodesta toiseen pintansa. Äänikirjoinakin.

– Olen erityisen iloinen siitä, että äänikirjat pidentävät kirjan elinkaarta. Tänä vuonna saamme muun muassa Arto Paasilinnan teoksia äänikirjoiksi, joita on toivottu jo kauan, Anna-Riikka Carlson kertoo.

Sari Forsströmille on ollut iloinen yllätys, että esimerkiksi Lars Keplerin dekkari Hypnotisoija myy yhä äänikirjana, vaikka se ilmestyi yli kymmenen vuotta sitten. Niin on käynyt monelle muullekin kirjan ensimmäiselle osalle. Äänikirjoissa menestyskulkuaan jatkavat myös Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen ja Harri Nykäsen Raid.

– Äänikirjassa on se hyvä puoli, että painos ei ole koskaan loppu. Kirjakauppa pystyy pitämään fyysisesti rajallisen valikoiman. Vanhat kirjat voivat saada äänikirjana ihan uuden elämän, Mari Wärri sanoo.


Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt