Kotimaa

Pääsevätkö Turun puukottaja ja sarjakuristaja vielä vapauteen? Näistä asioista tuomion pituus riippuu

Julkaistu:

Rikosoikeuden professorin Kimmo Nuotion mukaan terrorismirikoksista syytetty Abderrahman Bouanane ja sarjakuristajana tunnettu Michael Penttilä saattavat virua loppuelämänsä Suomen vankiloissa.
Kaksi henkirikoskokonaisuutta puhuttavat tällä hetkellä Suomessa erityisesti.

Toinen niistä on Turun puukotus, jossa terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista ja niiden yrityksistä syytetään marokkolaista Abderrahman Bouananea. Toinen on puolestaan sarjakuristajana tunnettu Michael Penttilä, jota epäillään jälleen henkirikoksesta.

Kansalaisia askarruttaa, pääsevätkö nämä miehet vielä joskus vapauteen.

Onhan Bouanane myöntänyt puukottaneensa kaksi naista hengiltä Turussa viime elokuussa, minkä lisäksi hän puukotti kahdeksaa muuta ihmistä. Osa heistä sai vakavia vammoja. Syyttäjän mukaan miehen motiivi oli kaiken lisäksi terroristinen. Kyseessä on ensimmäinen epäilty terroristinen teko, joka olisi tapahtunut Suomessa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Hänen tarkoituksenaan on ollut aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa, syyttäjät ovat luonnehtineet tapausta julkisuudessa.

Jo julki tulleen mielentilatutkimuksen mukaan hän oli syyntakeinen, eli marokkolaismies ymmärsi tekonsa.


Alla oleva video on kuvattu 17.4.2018. Siinä Abderrahman Bouanane tuodaan oikeuden eteen.


Sarjakuristajana tunnetulla Penttilällä on kontollaan puolestaan kolme henkirikosta, joista yksi oli kuolemantuottamus ja kaksi tappoa. Kolme naisuhria kuoli Penttilän kuristamisen takia.

Tämän lisäksi hänellä on taustallaan useita muita väkivalta- ja seksuaalirikostuomioita. Ja nyt häntä epäillään neljännestä henkirikoksesta. Tällä kertaa 52-vuotiaan naisen murhasta, joka tapahtui Helsingissä 13. huhtikuuta.

On syytä korostaa, että kummankin miehen osalta kyse on vasta epäillyistä teoista. Suomessa pätee sanonta, että syytön, kunnes toisin todistetaan. Kumpaakaan ei ole nyt siis mainituista rikosepäilyistä oikeudessa tuomittu.

Ainut rangaistus, mikä miehiä odottaa, jos epäillyt rikosnimikkeet menevät oikeudessa läpi, on elinkautinen vankeustuomio.

Suomessa elinkautinen ei ole kuitenkaan sanantarkasti elinkautinen, sillä ehdonalaiseen vapauteen voi päästä 12 istutun vankilavuoden jälkeen. Jos on saanut elinkautisen alle 21-vuotiaana, ehdonalaiseen voi päästä jo kymmenen istutun vuoden jälkeen.

Ylärajaa elinkautisen vankilavuosille ei ole määritelty. Rikosseuraamuslaitoksen mukaan keskimäärin elinkautista istutaan noin 14,5 vuotta, pisimmillään sitä on istuttu 22 vuotta ja 26 päivää.

Elinkautista tuomiota istuva vanki voi anoa ehdonalaiseen pääsyä ensisijaisesti Helsingin hovioikeudelta. Myös presidentti voi armahduksesta päättää, mutta se olisi äärimmäisen harvinaista. Lisäksi korkeimmalta oikeudelta voi hakea valituslupaa, jos Helsingin hovioikeus hylkää ehdonalaishakemuksen.

Helsingin hovioikeus kiinnittää huomiota moneen seikkaan, kun se pohtii, voidaanko elinkautisvanki laskea ehdonalaiseen vapauteen. Vangille tehdään esimerkiksi väkivaltariskiarvio.

– Vaarallisuusarvio on hyvin keskeinen, eli onko mahdollisuuksia rikoksettomaan elämään, Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio sanoo IS:lle.

Vapautumiseen vaikuttaa myös se, miten vanki on noudattanut suunniteltua vankilassaoloaikaa, miten on käyttäytynyt, miten kauan tuomiota on istunut, päihteettömyys ja onko vanki tehnyt uusia rikoksia vankeuden aikana.

– Jos on esimerkiksi istunut 17 tai 18 vuotta, niin silloin oikeudella on jo vähän paineita laskea vanki ehdonalaiseen vapauteen, Nuotio sanoo.


Alla olevalla videolla tutkinnanjohtaja Minna Kanth puhuu medialle Penttilän vangitsemisoikeudenkäynnin jälkeen.


Ennen kaikkea hovioikeuden kokonaisharkintaan vaikuttaa se, mistä rikoksesta ja minkä tyyppisestä rikoksesta elinkautinen tuomio on langetettu.

Jos marokkolaismies saisi tuomion terroristisessa tarkoituksissa tehdyistä murhista ja niiden yrityksistä, ei se voisi olla vaikuttamatta hovioikeuden päätökseen ehdonalaiseen laskemisesta, Nuotio kertoo. Rikos on siis ”moitittavuudeltaan” vakavampi kuin tavanomainen murha, vaikka kummastakin rangaistus on sama, eli elinkautinen.

Nuotio arvioi, että marokkolaismies voisi virua Suomen vankiloissa vuosikymmeniä, jopa koko loppuelämänsä.

– Hovioikeus katsoisi varmasti hyvin tarkkaan asian. Ei tämä meidän systeemi mikään lepsu ole. Hän voi olla useita vuosikymmeniä vankilassa.

– Onhan se hurjan selvä asia, että sen tyyppinen motivaatio, mikä hänellä on väitetysti ollut, ja jos se on vankilassa oloaikanakin olemassa, ei hänellä ole mitään mahdollisuuksia vapautua.

– Mutta vankilassa hänen ja kaikkien muiden vankien kanssa yritetään tehdä töitä ja tukea kasvua, että hän saisi joskus langan päästä kiinni, Nuotio toteaa.

Se on joka tapauksessa tässä vaiheessa selvää, että Bouanane tulee lusimaan vankilassa pitkään, onhan hän puukotukset myöntänyt. Nyt oikeudessa kiistellään rikosnimikkeistä. Miehen puolustus on kiistänyt, että teko olisi terroristinen. Puolustus myöntää tapot ja niiden yritykset.

– Ihmisten ei pitäisi siis nyt olla huolissaan, että hän luikahtaa sitten vapaaksi, Nuotio sanoo.

Entäpä sitten sarjakuristaja Penttilä?

Hän on melko pian vankilasta vapautumisensa jälkeen syyllistynyt aina uuteen väkivaltarikokseen. Ja maaliskuussa kävi ilmi, että asiantuntija arvioi Penttilän rikoksen uusimisriskin korkeaksi.

Lausunto kuultiin kesken oikeuskäsittelyn Helsingin hovioikeudessa, jossa Penttilää syytettiin törkeään henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Syyttäjän mukaan Penttilä olisi valmistellut viime vuonna 17-vuotiaan tytön tappamista tai ainakin törkeää pahoinpitelyä kuristamalla tyttöä.

Syyte kaatui käräjillä, ja Penttilä vastasi syytteeseen hovioikeudessa vapaalta, vaikka syyttäjä yritti kaikin mahdollisin keinoin pitää Penttilän vankeudessa. Syyttäjä pelkäsi, että Penttilä syyllistyisi jälleen väkivaltarikokseen. Hovioikeus ei ole antanut tässä asiassa vielä ratkaisua.


Syyttäjän pelko kävi siis toteen, kun maanantaina kävi ilmi, että Penttilää epäillään 52-vuotiaan naisen murhasta. Penttilä on kiistänyt epäilyn. Hänet vangittiin todennäköisin syin rikoksesta epäiltynä keskiviikkona.

– Esitutkinnan aikana ilmeni seikkoja, joiden perusteella on syytä epäillä teon tehdyn vakaasti harkiten ja kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoskomisario, tutkinnanjohtaja Kirsi Kanth kertoi vangitsemisoikeudenkäynnin jälkeen median edustajille.

– Henkirikoksen esitutkinta on vasta alkuvaiheessa. Jotta törkeän rikoksen selvittäminen ei vaarantuisi, poliisi ei voi kertoa tarkemmin rikoksen uhrista, tekotavasta eikä muistakaan rikoksen olosuhteista, Kanth selvitti.

Jos Penttilä tuomittaisiin syyntakeisena tehdystä murhasta, olisi hänelle luvassa ensimmäinen elinkautinen vankeustuomio. Nuotion arvion mukaan Penttilä voisi tällä kertaa virua vankilassa vuosikymmeniä, jopa loppuelämänsä Bouananen tapaan.

Nuotion mukaan vankeusajan pituuteen voisivat vaikuttaa nimenomaisesti Penttilän aiemmat henkirikokset sekä korkea väkivaltarikoksen uusimisriski.

– Penttilän tapaus on erikoinen ja poikkeuksellinen. Nyt kun piirtää sen kuvan, mitä hän on tehnyt, se näyttää aivan karmealta.

– Hänet on jo aiemmin luokiteltu erittäin vaaralliseksi vaarallisuusarvioissa. On aika selvä asia, että jos hän nyt saa tästä murhatuomion ja siten elinkautisen, on ihan mahdollista, että hän ei enää koskaan vapaudu. Hän edustaa hurjinta skenaariota, Nuotio toteaa.