Suora lähetys klo 14: Eduskunta keskustelee EU-budjetista – kasvavatko Suomen jäsenmaksut?

Julkaistu:

Yhteensä EU-komission ehdotus EU:n rahoituskehykseksi voisi kasvattaa suomalaisten jäsenmaksut jopa 400 euroon vuodessa.
Eduskunta käy tänään keskiviikkona ajankohtaiskeskustelun EU:n rahoituskehyksestä.

Keskustelu aloitettiin jo viime viikolla EU-komission julkaistua oman ehdotuksensa EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Komissio esitti EU:n vuosien 2021–2027 budjettikehykseksi 1 135 miljardia euroa.
  • Voit seurata suoraa lähetystä alla olevasta videoikkunasta klo 14 alkaen.


EU:n talousarvion koko nousisi esityksen mukaan nykyisestä 1,0 prosentista noin 1,14 prosenttiin bktl:stä.

Samalla kun Britannia, yksi EU:n suurimmista nettomaksajista, on tekemässä lähtöä unionista vieden 65 miljoonaa veronmaksajaa mukanaan, esittää komissio kuitenkin unionin budjetin selvää kasvattamista.

Suurempi kokonaispotti suhteessa maksajien määrään tarkoittaisi väistämättä myös Suomen jäsenmaksujen kasvua.

Väännöstä odotetaan EU-tasolla kovaa, sillä yksikään jäsenmaa ei tahdo luopua jo saamistaan eduista, tai kasvattaa omaa maksuosuuttaan.

Suomen hallituksen kannan mukaan Suomen nettomaksuosuuden Euroopan unionin budjettiin on pysyttävä ”kohtuullisena ja oikeudenmukaisena”.

Eurooppa-ministeri Sampo Terho (sin) kuitenkin teilasi viime viikolla blogissaan komission ehdotuksen ja arvioi, että läpi mennessään budjetti nostaisi Suomen EU-maksuja 3,0–4,5 miljardia euroa seitsenvuotiskaudella.

Jäsenmaksu 400 euroon vuodessa?

Tarkkoja laskelmia budjetin vaikutuksista suomalaisille on vielä vaikea arvioida, mutta näillä näkymin komission ehdotus todella tarkoittaisi, että ainakin suomalaisten olisi vastaisuudessa löysennettävä entistä auliimmin kukkaronsa nyörejä unionille.

Suomi on EU:ssa nettomaksaja, eli se antaa yhteiseen kassaan enemmän kuin saa takaisin. Nykyisellään Suomi maksaa vuositasolla EU:lle keskimäärin kaksi miljardia euroa.

Aiempien erilaisia skenaarioita koskevien laskemien perusteella vaikuttaisi kuitenkin nyt siltä, että Suomen jäsenmaksut voisivat komission ehdotuksen perusteella kasvaa selvästikin yli kymmenen prosenttia nykyiseen verrattuna, arvioi nimettömänä pysyttelevä virkamieslähde IS:lle.

Runsaan kymmenen prosentin kasvu jäsenmaksussa tarkoittaisi Suomelle vuositasolla yli 200 miljoonan lisälaskua. Hyvin karkeasti laskettuna jäsenmaksun hinta kansalaista kohden voisi tällöin nousta noin 360 eurosta yhteensä jopa 400 euroon vuodessa.

Vastineeksi tukia 1,5 miljardin edestä

Summa ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä maksamiensa kahden miljardin euron vastineeksi Suomi myös vastaanottaa EU:lta vuosittain noin 1,5 miljardia euroa erilaisina tukina ja avustuksina.

Keskimäärin Suomen nettomaksu, eli EU:lta saatujen tulojen ja EU:lle maksettujen maksujen erotus on ollut vuositasolla noin 500 miljoonaa euroa. Luku kuitenkin vaihtelee vuosittain.

Vuonna 2015 nettomaksusumma oli 570 miljoonaa euroa, kun taas vuonna 2016 Suomi putosi 294 miljoonalla eurollaan unionin pienimmäksi nettomaksajaksi yhdessä Italian kanssa.

Suomalaisten lopullisen EU-laskun määrittymisen kannalta ratkaisevaa onkin se, kuinka EU:n erilaisia tukia ja varoja tullaan jatkossa kohdentamaan ja millaiseksi Suomen nettomaksuasema vastaisuudessa muodostuu.

Komissio julkistaa toukokuun lopussa tarkemmat ehdotuksensa Suomelle tärkeiden maatalous- ja aluekehitysrahojen jaosta.

Lisää varoja rajakontrolliin ja puolustukseen

Etenkin maatalouden saamiset ovat olleet Suomelle tärkeä kokonaisuus EU-tuista, minkä vuoksi leikkaukset maatalousbudjettiin voivat osua pahasti juuri kotimaiseen maaseutuun.

Komissio esittää, että maatalousbudjettia leikattaisiin viidellä ja koheesiorahoja seitsemällä prosentilla nykyisestä.

Budjettineuvos Panu Kukkonen valtiovarainministeriöstä kuitenkin muistuttaa, että maatalous- ja koheesiorahat muodostavat nykyisin yli 70 prosenttia EU:n menoista.

– Jos halutaan rahoittaa uusia prioriteetteja ja pitää samalla budjetin koko kohtuullisena huomioiden myös Britannian jättämä aukko EU:n budjettiin, niin pakkohan se on jostain leikata, hän toteaa.

EU-rahoitusta oltaisiinkin komission ehdotuksessa myös lisäämässä muun muassa tutkimukseen, rajakontrolliin, puolustukseen, terrorismin torjuntaan sekä digitalisaatioon. Myös opiskelijoiden liikkuvuutta helpottavaan Erasmus-ohjelmaan halutaan panostaa.

EU-komission esitys käynnistää jäsenmaiden keskeiset neuvottelut budjetista, mutta lopullinen rahoituskehys valmistunee vasta vuonna 2020.

Kukkonen uskoo, että komission esitys aiheuttaa vielä runsaasti ärtymystä monissa suurissa nettomaksajamaissa.