Reijo Ruokasen kolumni: Mitä väliä faktoilla, kun on rikkinäinen kello

Julkaistu:

Kolumni
Mitä pitäisi ajatella viranomaisesta, joka antaa tarkoitushakuisia lausuntoja eikä korjaa niitä, vaikka faktat osoittavat ihan muuta?
Kun ekonomisti ennustaa suhdannetta jatkuvasti samalla tavalla, suhdannevaihtelun ansiosta jossain vaiheessa ennustus on oikea. Monet ekonomistit ovatkin ennustaneet kahdesta viime lamasta viisi oikein.

Sama pätee meteorologeihin. Jos ei koskaan muuta sääennustettaan, jonain päivänä se osuu oikeaan.

Tätä voisi kutsua rikkinäisen kellon taktiikaksi. Pysähtynyt kellokin on kaksi kertaa vuorokaudessa oikeassa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on omaksunut rikkinäisen kellon taktiikan.

Kun vahvempien oluiden myynnin vapauttamista suunniteltiin, THL näki Sodoman ja Gomorran.

Se ennusti, että puolet vähittäiskauppojen myymästä oluesta olisi muutoksen jälkeen vahvaa olutta.

Osaksi muutos aiheutuisi kännifaktorista eli siitä, että ostava yleisö laskisi saavansa päänsä sekaisin halvemmalla juodessaan vahvempaa olutta.

Osasyy olisi valikoiman laajentuminen. Oluiden ja siidereiden ystäviltä katoaisi kontrolli, kun tarjolle tulisi paljon uutta maisteltavaa.

Kolmas uhkatekijä olisi lonkero. Kun lähikaupasta saisi oikeaa lonkeroa, sen myynti ampaisisi kovaan nousuun. Näin uskoi THL.

Ilmeisesti THL:n asiantuntijat eivät tutustuneet ruokakauppojen olutvalikoimiin ennen lausunnon kirjoittamista. Jo ennen lakimuutosta tarjolla oli kymmeniä erilaisia oluita maisteltaviksi.

Vielä kummallisempi oli oletus siitä, että kansa siirtyisi automaattisesti juomaan vahvempaa olutta, kun sitä olisi tarjolla. Ravintoloissa on. Silti väki juo niissä enimmäkseen niin sanottua keskiolutta.

THL ei kiinnittänyt huomiota siihenkään, että kauppojen aukiolon vapauttaminen ei lisännyt alkoholin kulutusta, vaikka oluenmyyntipäiviä tuli vähittäiskaupalle lisää noin 15 vuodessa. Eikä THL pitänyt olennaisena sitä, että alkoholin myynti Suomessa on vähentynyt noin kymmenen vuoden ajan. Nuorten juominen on vähentynyt erityisen paljon.

Vahvan oluen myynti vapautui 1.1.2018. Vähittäiskaupoissa sen osuus koko olutmyynnistä on nyt noin kuusi prosenttia.

Vähittäiskauppojen lonkeron myynti on kasvanut merkittävästi. Siinä THL oli sentään oikeassa. On mahdollista, että nuoret ovat aikuisia persompia limuviinoille.

Tarkistiko THL kantojaan, kun ennusteet menivät pieleen? Ei, ei tietenkään.

Pääjohtaja Juhani Eskola tietää, miten asiat oikeasti ovat:

”Hintakilpailua nelosoluella ei vielä ole ollut, mutta varmasti sellainen vielä tulee”, hän totesi Lännen Median haastattelussa.

Ja kun tulee hintakisa, tulee myös Sodoma ja Gomorra.

Juhani Eskola on Alkon hallituksen jäsen. Alko on monopoliasemaansa suojellakseen vastustanut vahvan oluen vapauttamista kaikin mahdollisin keinoin.

Reijo Ruokanen

Kirjoittaja on Tekniikan Maailman päätoimittaja.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt