Kotimaa

Epäillään murhasta: Näin oululaisesta Jukka Lindholmista kasvoi sarjakuristajana tunnettu Michael Maria Penttilä – ensimmäinen uhri oli oma äiti

Julkaistu:

Ensimmäinen kuristamalla tehty rikos tapahtui kun Penttilä oli 16-vuotias.
Kesä oli koleahko, kun poikalapsi parkaisi maailmaan Oulussa heinäkuussa 1965. Hänet kastettiin Jukka Torsten Lindholmiksi ja liitettiin Tuiran seurakuntaan. Lapsi oli Laina-äidille toinen.

Vanhempien avioliitto päättyi eroon, kun poika oli vielä pieni, mutta ala-aste koulussa meni hyvin.

Yläasteella alkoivat ongelmat. Teini-iässä Lindholm aloitti alkoholin käytön ja rakasti väkivaltaviihdettä. Hän samaistui yltiömaskuliinisiin sankareihin. Lempielokuvia olivat Vietnam-veteraanien kostoretkistä kertovat Rambo ja Exterminator sekä kauhuelokuvaklassikko Halloween.

Lindholm alkoi tehtailla pikkurötöksiä, lähinnä omaisuusrikoksia. Kavereidensa kanssa hän tyhjensi pajatsoja siimalla. Hän varasti mummonsa sekkivihon.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yksi rikoksista enteili jo tulevaa. Marraskuussa 1981 koululaistyttö Kati, 16, oli lähdössä kotihipoista kaupungille, kun tuntematon poika kävi kimppuun rapussa.

Poika pakotti hänet kellariin ja alkoi hakata ja potkia – ja kuristaa kaulaliinalla. Poika uhosi raiskaavansa, mutta Kati itsekin ihmetteli, ettei tämä tehnyt elettäkään riisuakseen hänet.

– Vaikka monet kerrat sanoin pojalle, että raiskaa minut, mutta älä tapa, minä olen nuori ja haluan elää, Kati kertoi kuulustelussa.

Se oli nuorukaisen ensimmäinen kuristamalla tehty rikos. Suomi tuntee Lindholmin nykyään sarjakuristaja Michael Penttilänä, joka on surmannut kuristamalla kolme naista ja syyllistynyt lukuisiin muihin kuristamalla tehtyihin väkivalta- ja seksuaalirikoksiin.

Kati pääsi pakoon. 16-vuotias Lindholm selvisi ehdollisella ja sakoilla, mutta muut rötökset veivät hänet Keravan nuorisovankilaan 1984. Vankilan hän koki "helvetiksi".

– Minulla oli todella paha siellä olla, hän sanoi myöhemmin poliisille.

Vapaus koitti. Lindholm lähti elokuussa 1985 ravintolaan ryyppäämään äitinsä ja tämän miesystävän kanssa. Näillä oli illan aikana riitaa. 20-vuotias Lindholm ja äiti päätyivät äidin asuntoon, jossa he asuivat.

Aamulla Laina oli sängyssään kuolleena. Hänet oli kuristettu hengiltä. Lindholmia ja miesystävää kuulusteltiin useasti, mutta rikos jäi selvittämättä.

Totuus paljastui vasta vuotta myöhemmin – mutta se vaati nuoren tytön hengen. Heinäkuussa 1986 Lindholm oli kotimatkalla kapakasta, kun hän kohtasi 12-vuotiaat ystävykset Titan ja Katjan.

He erehtyivät miehen asunnolle. Sisällä mies alkoi vaatia seksiä, mutta tytöt kieltäytyivät. Siitä alkoi painajainen. Mies sulki Katjan vaatekomeroon ja alkoi kuristaa käsin, hupparin narulla ja nahkavyöllään.

Hän kiskoi Katjan komerosta lattialle Titan viereen, heittäytyi tyttöjen päälle ja alkoi tehdä "sukupuoliyhdyntään kuuluvia liikkeitä", kuten raastuvanoikeus muotoili.

Hän ei silti yrittänytkään riisua tyttöjä tai itseään. Titta kuoli kuristamiseen, Katja pääsi pakoon.


Poliisi sai Lindholm kiinni lähistöltä. Poliisiautossa Lindholm alkoi itkeä ja kysellä, missä hänen äitinsä on. "Äiti kyllä puolustaa," Lindholm sanoi konstaapelille.

Kuulusteluissa Lindholm lopulta avautui äitinsä kohtalosta vuotta aiemmin. Äidin mentyä nukkumaan hän oli hakenut eteisen naulakosta äidin siniset nahkahansikkaat ja punaraidallisen huivin.

Hansikkaat hän laittoi käsiinsä ja huivin kasvojen eteen. Sitten hän kuristi synnyttäjänsä.

Hän luetteli kolme syytä: Äiti ei ollut kyennyt vapauttamaan häntä vankilasta ennenaikaisesti. Äidin seurustelu miesystävänsä kanssa. Se, että siskopuoli oli hänen mielestään joutunut miehen takia muuttamaan toisaalle.

– Olisi äiti voinut asua siskon kanssa eikä (miesystävän), Lindholm sanoi poliisille.

– En miellä tappaneeni äitiäni. Kuitenkin äidin kuoleman täytyy johtua teostani. Äiti elää minulle aina.


Lindholm sai yli 8,5 vuoden tuomion. Oikeus katsoi hänen olleen täyttä ymmärrystä vailla. Äidin surma tuomittiin törkeänä pahoinpitelynä ja kuolemantuottamuksena. Tytön surma tuomittiin tappona, väkisinmakaamisen yrityksenä ja lapseen kohdistuneena haureutena.

Vapauduttuaan Lindholm vietti vuoden melko nuhteetonta elämää. Toukokuussa 1993 hän lähti hakemaan mummonsa asunnolta asetta, jonka hän aikoi myydä eräälle romanimiehelle. Mukaan lähti 42-vuotias puolituttu Arja.

Arjasta tuli kolmas uhri. Tekotapa: kuristaminen.

Kuukausia myöhemmin vankilassa Lindholm tunnusti teon motiivin. Hän oli paljastanut Arjalle "seksuaalisen poikkeavuutensa". Hän pystyi vain sadomasokistiseen seksiin, johon kuului sitomista, ruoskimista ja kuristamista.

Hän oli ehdottanut tätä Arjalle, joka meni Lindholmin mukaan hämilleen.

– Leikilläni otin eteisessä olleen narun taikka kangasvyön ja laitoin sen Arjan kaulan ympärille, Lindholm kertoi kuulusteluissa.

Tapon jälkeen hän oli vaeltanut äitinsä haudalle ja makoillut sen lähellä tunteja.

Oikeuteen tuli todistajaksi strippari, jonka kanssa Lindholmilla oli ollut lyhyt sadomasokistinen seksisuhde. Strippari kertoi, että mies oli kerran kiihkossaan kuristanut liikaa niin, että nenästä alkoi vuotaa verta ja taju lähti. Lindholm oli ollut hyvin pahoillaan ja pyydellyt anteeksi.

Jukka sai taposta 10,5 vuoden pakkolaitostuomion. Tällä kertaa hänen arvioitiin olleen täydessä ymmärryksessä.

Vankilassa Lindholm alkoi meikata ja pukeutua naisten vaatteisiin. Hämeenlinnan keskusvankilan johtaja kuitenkin kielsi häneltä turvallisuussyihin vedoten naisten alusvaatteiden ja meikkien käytön.

Lindholm kanteli oikeusasiamiehelle, mutta tämä hyväksyi vankilan menettelyn.

"En ole saanut lupaa ostaa tai tilata kaupungilta haluamiani meikkituotteita ja naisten vaatteita, kuten naisilla on oikeus täällä. He saavat kyllä käyttää miesten vaatteita," Lindholm valitti kantelussaan.


Vankilassa Lindholm meni naimisiin. Puoliso Hannele istui elinkautista aviomiehensä murhasta. Lindholm otti vaimonsa sukunimen ja muutti etunimensä Michael Mariaksi.

Liitto kesti pari vuotta. Eron jälkeen mies muutti jälleen sukunimensä, tällä kertaa Penttiläksi. Näin syntyi hänen nykyinen nimensä Michael Maria Penttilä.

Penttilä pääsi koevapauteen marraskuussa 2008. Ei mennyt kuin puoli vuotta, kun hän syyllistyi jälleen rikokseen toukokuussa 2009.

Hän alkoi tilata uhreja kotiinsa. Ensimmäinen uhreista oli hermoratahieroja, jonka ilmoituksen Penttilä näki hengellisessä lehdessä ja tilasi kotikäynnille.

Hieroja saapui sovittuun osoitteeseen ja Penttilä avasi oven nahkahousuihin ja koreaan paitaan pukeutuneena. Asunnon ovi ehti hädin tuskin paukahtaa kiinni, kun hierojan painajainen alkoi. Penttilällä oli punaiset nahkahansikkaat ja hän otti naista kurkusta kiinni. Hän komensi naisen sängylle ja alkoi kuristaa kunnolla.

Nainen kertoi myöhemmin Penttilän olleen "kuin transsissa". Hieroja häilyi tietoisuuden ja tajuttomuuden rajamailla, kun kuristaminen loppui. Penttilä halusi halauksen. Hieroja halusi olla mieliksi ja halasi, Penttilä rauhoittui. Hän halusi puhua, joten he joivat kahvit, katselivat valokuvia ja puhuivat uskon asioista.

Lopulta hieroja pääsi lähtemään ja Penttilä moiskautti hänelle suukon otsalle hyvästiksi.

Sama rutiini toistui vielä kahdesti: Penttilä tilasi kotiinsa siivoojan 1. syyskuuta 2009 ja seuraavan vajaat kolme viikkoa myöhemmin. Ensimmäinen heistä pakeni Penttilän hyökättyä, toista Penttilä ehti kuristaa rajummin.

– Minulla oli läheisyyden kaipuu, perusteli Penttilä poliisille myöhemmin.

Vuoden 2009 saldo oli: kolme törkeää pahoinpitelyä ja törkeän pahoinpitelyn yritys, törkeä raiskaus ja vapaudenriisto. Rikokset katsottiin sovitetuiksi jouluna 2016 ja Penttilä oli taas vapaana.

Muutama kuukausi siitä hän rapisteli Helsingin Myllypurossa naapurinsa ovella ja sujautti postiluukusta tikkukirjaimin kirjoitetun rakkauskirjeen. Kun rapistelijan henkilöllisyys paljastui, poliisi alkoi tutkia tapausta epäiltynä törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmisteluna.


Käräjäoikeudessa syyte valmistelurikoksesta kuitenkin hylättiin. Syyttäjä valitti hovioikeuteen, joka ei ole vielä antanut tuomiotansa.

Hovioikeudessa Penttilä kertoi viettävänsä nykyään nuhteetonta elämää. Hän kertoi tekevänsä pitkiä kävelylenkkejä Helsingissä, käyvänsä museoissa ja kirjastoissa, katselevansa televisiota.



– Ihan normaaleja rutiineja. Töitä olen etsinyt.

Hän sanoi haluavansa eroon vankilamaailmasta.

– Kun ikää on tullut, haluan elämän kuntoon. Haluan rahaa ja menestystä.

Asianajaja Kari Eriksson kysyi, onko vielä pelkoa uusista rikoksista.

– Ei ikinä enää. Ei koskaan.

Näin Penttilä sanoi hovioikeudessa maaliskuussa, alle kaksi kuukautta sitten. Nyt Penttilää epäillään jälleen rikoksista raskaimmasta, murhasta.

Alla oleva video on maaliskuulta, jollon Penttilä saapui hovioikeuden istuntoon.


Tämä artikkeli on koostettu Ilta-Sanomissa 30.5.2009, 29.4.2017 ja 13.3.2018 julkaistuista jutuista.