Kotimaa

Tämän verran sinun kotikunnassasi tapahtuu raiskauksia – poliisitutkinnoissa yksi iso ongelma: ”Koitetaan peitellä asiaa sillä tavalla”

Julkaistu:

Suuret kaupungit korostuvat poliisin tilastoissa.
IS selvitti Suomessa tehtyjen raiskausrikosten määriä viime vuosilta. Selvisi, että määrällisesti ja myös suhteessa eniten raiskausrikoksia tapahtuu suurissa kaupungeissa.

Jutun alussa olevalla videolla kerrotaan, millainen on tyypillinen helsinkiläinen raiskaustapaus tilastojen valossa.

Seksuaalirikoksissa, kuten kaikessa rikollisuudessa, alueelliset erot syntyvät usein kaupunkirakenteiden mukaan.

Väkivaltarikostorjunnasta vastaava rikostarkastaja Pekka Heikkinen poliisihallituksesta kertoo, että jos kunnassa on muutenkin köyhyyttä, kurjuutta ja muuttoliikettä, rikollisuuskin usein on koholla.

– Kyllä erot liittyvät väestö- ikä- ja muihin kunnan rakenteisiin, Heikkinen sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Seksuaalirikoksien ilmituloon liittyy myös yllättävä asia – uhrien palvelujen parantuminen suurilla paikkakunnilla voi osaltaan selittää paikallisia eroja.

– Jos tukipalveluita on saatavilla, ilmoitusaktiivisuus poliisille saattaa lisääntyä, Heikkinen kertoo ammattilaisten huomioista.

 

Alkoholi ja päihteet liittyvät oleellisesti näihinkin rikoksiin.

Iso osa raiskauksista on tutkimusten mukaan niin sanottua piilorikollisuutta, joka ei koskaan tule poliisin tietoon. Heikkinen myöntää, että poliisin on paitsi vaikea saada selville, myöskään estää ennalta raiskauksia, jotka useimmiten tapahtuvat neljän seinän sisällä.

– Suurin osa raiskauksista tapahtuu yksityisasunnossa, Heikkinen osaa kertoa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Perättömät ilmoitukset ovat ongelma poliisille. Vaikka perättömien ilmoitusten määristä tai osuuksista ei pidetä tilastoa, ne vaikeuttavat kaikkien raiskausten tutkintaa. Perättömän ilmoituksen vaihtoehto kun on tutkinnassa otettava huomioon. Heikkinen sanoo, että tyypillinen motiivi perättömälle raiskausilmoitukselle on kosto tai omien jälkien peittely.

– Joskus ollaan parisuhteessa oltu mierontiellä ja koitetaan peitellä asiaa sillä tavalla, Heikkinen valittelee.

Heikkinen myöntää, että perättömien ilmoitusten vuoksi poliisin on joskus vaikeampi tutkia oikeat tapaukset.

– Onhan se vaikeampi tutkia aina pieteetillä, sensitiivisesti ja objektiivisesti, kun törmää tällaisiin asioihin, Heikkinen pahoittelee.

– Jokainen raiskaus on liikaa. Mutta jokainen väärä ilmoituskin on liikaa, Heikkinen sanoo.

Suomen kunnista asukaslukuun suhteutettuna raiskauksia oli eniten Paltamossa, jossa vuoden 2012 tilastopiikki selittää kunnan kyseenalaisen ykköstilan. Vuosina 2013–17 Paltamossa poliisin tietoon tuli puolestaan enää yksi raiskaustapaus.

Alla listaus kaikista Suomen kunnista. Jos taulukko ei näy, saat sen auki tästä.



Maarianhamina on usein korkealla rikoksissa, niin myös tuoreissa raiskaustilastoissa. Asia selittyy sillä, että joskus ruotsinlaivojen rikokset kirjataan sinne.


Tyypillistä raiskausta ei ole

Tuntemattoman, ulkomaalaisen tekijän puskaraiskaus on myytti – siis erittäin harvinainen tapaus. Ylivoimainen enemmistö raiskaustapauksista tapahtuu tuttujen kesken. Heikkisen mukaan vain noin kuudesosassa tapauksista tekijä ja uhri ovat toisilleen tuntemattomia. Noin kolmasosa oikeuteen päätyvistä seksuaalirikoksista on puolisoiden tai keskenään seurustelevien välisiä.

– Alkoholi ja muut päihteet liittyvät oleellisesti näihinkin rikoksiin, Heikkinen kertoo.

Alla kuvioita raiskausrikoksiin liittyen. Jos grafiikka ei näy, saat sen auki tästä.



Ulkomaalaisten osuus raiskausrikoksista on väestöön suhteutettuna suurempi kuin suomalaistaustaisten.

– Kyllä se tosiasia on, että ulkomaalaiset yliedustettuna ovat, Heikkinen sanoo.

Vaikka ulkomaalaistaustaisten osuus onkin suhteessa isompi, suomalaiset raiskaavat silti enemmän kuin ulkomaalaiset. Valtaosa Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista ei ole syyllistynyt rikokseen, kuten ei suomalaisistakaan.

Ulkomaalaisten suhteessa suurempaa osuutta selittää osaltaan tekijäksi epäillyn historia ja asema. Raiskausrikokset korostuvat kouluttamattomien ja köyhien piirissä, joita ulkomaalaistaustaisissa on paljon enemmän kuin suomalaisissa. Raiskauksesta epäilty on usein huonossa asemassa taloudellisesti ja koulutuksensa puolesta.

– Sosioekonominen asema on heikommasta päästä, Heikkinen kertoo epäillyistä.