Uusi laki aiheuttaa erikoisen ristiriidan päiväkodeissa: osa pelkää työpaikkojensa puolesta, vaikka henkilöstöpula vaivaa valmiiksi

Varhaiskasvatuksen ammattiryhmillä tuntuu olevan sama päämäärä: laadukas varhaiskasvatus ja lasten hyvinvointi. Keinot päämäärään pääsemiseksi jakavat kuitenkin mielipiteitä. Tästä kiistassa on kyse.

30.4.2018 9:40 | Päivitetty 30.4.2018 12:20

Varhaiskasvatus on puhuttanut viime aikoina. Kaksi eri varhaiskasvatukseen liittyvää asiaa on saattanut joillain mennä sekaisin: ammattiliittojen järjestämä mielenilmaisu uutta varhaiskasvatuslakia vastaan sekä Ei leikkirahaa -kansanliikkeen aloite lastentarhanopettajien palkkakorotuksen puolesta.

Keskiviikkona Tehyn, JHL:n, Jytyn, SuPerin ja Talentian lastenhoitajat sekä osa opettajista osoittivat mieltään uutta varhaiskasvatuslakia vastaan. Lakiesityksen mukaan vuonna 2030 päiväkodeissa vähintään kahdella kolmasosalla tulisi olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus ja näistä vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Nyt suhde on yksi opettaja, kasvatustieteiden kandidaatti tai sosionomi, kahta lastenhoitajaa kohden.

Tehy tiedotti viime viikolla, että laki ei korjaa olemassa olevia ongelmia vaan se voi pahentaa tilannetta, kun päiväkodeista vähenee se henkilöstö, jonka keskeinen tehtävä on perushoito, syli ja hoiva. Tehyläisten mukaan lakiesitys ei ota riittävästi huomioon sitä, että lastenhoitajan suorittama lähihoitajan tutkinto on terveydenhuollon tutkinto. Heidän koulutusosaamiseensa kuuluvat esimerkiksi hygienia, ravitsemus ja lasten lääkehoito.

JHL puolestaan katsoo, että lain läpimeno saattaisi lisätä henkilöstöpulaa entisestään. Lastenhoitajia on nyt noin 60 prosenttia päiväkotiryhmässä. Muutoksella suhde muuttuisi radikaalisti. Lastenhoitajien työt ovat muutoksen edessä vaarassa, mutta mistä tarvittava henkilökunta, kun ammattitaitoisista opettajista on jo nyt pulaa.

Ei leikkirahaa -mielenosoituksessa maaliskuun loppupuolella vaadittiin lastentarhanopettajille parempaa palkkaa.

LTOL ja OAJ puoltavat uutta varhaiskasvatuslakia

Sen sijaan kaikki varhaiskasvatuksessa työskentelevät eivät ole lakimuutosta vastaan. Lastentarhanopettajaliitto (LTOL) sekä Opetusalan Ammattijärjestö (OAJ) kannattavat uutta varhaiskasvatuslakia ja pitävät sen keskeisiä osia hyvinä. Järjestöjen mukaan lakiuudistus korostaa varhaiskasvatuksen laatua ja pedagogiikkaa. OAJ:n mukaan uusi henkilöstörakenne laissa on hyvin perusteltu.

Varhaiskasvatushenkilöstön korkea koulutustaso parantaa lasten oppimista ja nostaa varhaiskasvatuksen laatua. Muut toisi lisää korkeakoulutettuja lastentarhanopettajia lapsiryhmiin ja edellyttäisi uusilta päiväkodin johtajilta varhaiskasvatuksen maisteritutkintoa. Nyt lastentarhanopettajaksi pääsee samalla koulutuksella kuin lastentarhanopettajaksi.

Kaikilla ammattiryhmillä tuntuu olevan sama päämäärä: laadukas varhaiskasvatus ja lasten hyvinvointi. Nyt kuitenkin jostain syystä keinot päämäärään pääsemiseksi jakavat mielipiteitä. Ammattiliitot nokittelevat toisiaan, ja ammattiryhmien kesken on syntynyt vastakkainasettelua.

Aihe herättänyt päiväkodeissa keskustelua, jopa pelkoja

Lastentarhanopettaja Tiia-Maria Luukon mukaan asia on herättänyt työyhteisöissä paljon keskustelua, jopa pelkoja. Erityisesti lastenhoitajat ja sosionomitaustaiset opettajat ovat olleet peloissaan töidensä puolesta.

– Aihe herättää hyvin paljon huolta kentällä. Työmahdollisuudet puhuttavat, esimerkiksi saako enää muualta töitä, vaikka nyt olisikin vakinainen työpaikka, hän sanoo.

Luukko katsoo, että varhaiskasvatuslain muutoksessa on paljon hyvää, mutta myös puutteita. Hän oli keskiviikkona Talentian pyynnöstä mielenilmaisussa puhumassa sosionomitaustaisten lastentarhanopettajien puolesta.

– Tuntuu, että sitä markkinoidaan lapsen edulla, moniammatillisuudella ja pedagogiikan vahvistamisella. Tavoitteena ne ovat hyviä, mutta keinot ovat kyseenalaisia, Luukko sanoo.

Luukon mukaan on kolme keskeistä asiaa, joihin olisi ennemmin pitänyt hakea muutosta. Ensinnäkin ryhmäkoot. Nyt olisi ollut mahdollisuus palata malliin, jossa yli 3-vuotiaiden osalta yksi aikuinen vastaa seitsemästä lapsesta, ei kahdeksasta kuten nyt on.

Toinen keskeinen muutos olisi ollut palauttaa subjektiivinen päivähoito-oikeus kaikille lapsille. Kolmanneksi varhaiskasvatuslakiin olisi pitänyt kirjata erityisen tuen kolmiportaisuus yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen, kuten peruskoulussa.

Se, että erityisen tuen kolmiportaisuutta ei ole kirjattu varhaiskasvatuslakiin, pistää päiväkoti-ikäiset lapset eriarvoiseen asemaan, kun uudella varhaiskasvatuslailla nimenomaan halutaan lähtökohdista riippumatta saada lapset samalle viivalle.

– Jos puhutaan lapsen edun ensisijaisuudesta, nämä asiat olisi pitänyt löytyä varhaiskasvatuslaista. Tuntuu siltä, että laki haluttiin uudistaa kustannusneutraalisti, Luukko sanoo.

Kelpoisuusvaatimukset huolettavat sosionomeja

Tällä hetkellä lastentarhanopettajaksi voi kouluttautua yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta. Tuleva lakimuutos muuttaisi rakennetta niin, että vain yliopistosta valmistunut voi toimia opettajana.

Jatkossa päiväkodeissa olisi käytössä niin sanotusti joustava malli, jossa ryhmät voitaisiin muodostaa esimerkiksi siten, että olisi yksi yliopistosta valmistunut opettaja, yksi sosionomi ja yksi hoitaja. Päiväkodit voisivat kuitenkin tehdä itse päätöksen palkkaisivatko he toiseksi korkeakoulutetuksi mieluummin yliopistosta valmistuneen vai sosionomin. Vaarana on Luukon mukaan se, että sosionomin ammattitaitoa ei rekrytointiprosessissa arvosteta tarpeeksi.

Luukon mukaan iso epäkohta on kelpoisuusvaatimuksien kiristäminen, sillä se pahentaisi pulaa kelpoisista opettajista entisestään. Sosionomeilla on yhtä lailla pedagogista osaamista.

– Pedagogiikkaa halutaan varhaiskasvatuksessa lisätä, se on hyvä tavoite, mutta se tehdään niin, että suljetaan yksi koulutuspolku pois. Sosionomitaustaisten lastentarhanopettajien sosiaalipedagogiikan opintojen ydin vastaa hyvin niihin tarpeisiin, joita päiväkodissa on, Luukko sanoo.

Hän ei kuitenkaan näe pedagogiikan painotuksen lisäämistä varhaiskasvatuksessa huonona asiana, päinvastoin. Jos kuitenkin halutaan korostaa moniammatillisuutta, niin silloin sosionomien ja hoitajien arvostusta ei tulisi ainakaan laiminlyödä.

– Varhaiskasvatuksen opettajia voisi olla ryhmässä kaksi, mutta opettajaksi voisi päästä edelleen sekä yliopistosta että ammattikorkeakoulusta, Luukko ehdottaa.

Lastentarhanopettajat vaativat 700 euron palkankorotusta

Toinen varhaiskasvatuksessa esillä oleva asia on opettajien palkat. Ei leikkirahaa -kansanliike keskittyy vain palkka-asiaan, se ei ota kantaa varhaiskasvatuslakiin. Liikkeen sisällä sisällä sekä kannatetaan että vastustetaan uutta varhaiskasvatuslakia.

Lastentarhanopettajat osoittivat mieltään parempien palkkojen puolesta maaliskuun lopulla.

Lastentarhanopettajat jättivät perjantaina palkankorotusvaatimuksen päiväkotien johtajille. Opettajat vaativat 700 euron korotusta nykyiseen 2304,88 euron työ- ja virkaehtosopimuksen mukaiseen minimipalkkaansa. Kansanliike on kerännyt Facebookissa jo yli 18 300 tukijaa.

Luukko on aktiivisesti mukana kansanliikkeessä. Palkka-asia on hänen mukaansa keskeinen asia, jos alalle halutaan houkutella lisää ammattitaitoista väkeä.

– 3000 euroa vaativasta työstä korkeakoulutetulle maksettu palkka ei ole mitenkään liioiteltu pyyntö. Jos verrataan miesvaltaista alaa kuntasektorilla, johon vaaditaan samantasoinen koulutus, esimerkiksi insinöörit, niin sinne 3000 euroa kummasti löytyy, Luukko huomauttaa.

– Mielenkiinnolla katson, uskaltaako joku kunta lähteä kilpailemaan palkoilla, hän lisää.

Korjaus 30.4.2018 klo 12.18: Jutun keskellä olevat kuvat ovat mielenosoituksesta, jossa lastentarhanopettajille vaadittiin lisää palkkaa. Aiemmin jutussa viitattiin mielenosoitukseen varhaiskasvatuslakia vastaan.

Toimiiko varhaiskasvatus ja miten sitä voisi parantaa? Keskustele alla.

Faktat

Uusi varhaiskasvatuslaki

  • Valtioneuvosto antoi eduskunnalle esityksen uudeksi varhaiskasvatuslaiksi 12. huhtikuuta. Varhaiskasvatuksen laatua halutaan nostaa koulutetumman henkilöstön myötä.

  • Vuonna 2030 päiväkodeissa vähintään 2/3 tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus.

  • Ammattiryhmien välisiä työtehtäviä ja tehtävänimikkeitä selkeytetään. Uudet tehtävänimikkeet olisivat varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, perhepäivähoitaja ja päiväkodin johtaja.

  • Päiväkodin johtajalta vaadittaisiin tulevaisuudessa maisterin tutkinto.

Ei leikkirahaa

  • Ei leikkirahaa -kansanliike vaatii lastentarhanopettajille 700 euron palkankorotuksen nykyisesti noin 2300 eurosta 3000 euroon.

  • Perjantaina tuhannet lastentarhanopettajat jättivät esimiehilleen esityksen palkankorotuksesta.

  • Kansanliike sai alkunsa maaliskuussa, kun Yle uutisoi pääkaupunkiseudun kuntien sisäisestä sopimuksesta, jonka mukaan lastentarhanopettajien palkkoja ei nosteta.

  • Kuntatyönantajat kertoi perjantaina tiedotteessa, että sen tekemän valvonnan ja selvityksen perusteella väite Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien keskinäisestä lastentarhanopettajien palkkakartellista ei pidä paikkaansa

Lähde: OKM, OAJ

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?