Yrittäjän kansalaisaloite vaatii poliittisen lakkoilun rajoittamista: ”Politikoida voi lauantainakin” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Yrittäjän kansalaisaloite vaatii poliittisen lakkoilun rajoittamista: ”Politikoida voi lauantainakin”

Kuva vasemmalla: Helsingissä pidettiin työttömyysturvan ns. aktiivimallia vastustava mielenilmaus helmikuussa. Oikealla: Yrittäjä Topi Paananen laittoi tänään vireille poliittisia lakkoja rajoittamaan pyrkivän kansalaisaloitteen.

Julkaistu: 26.4.2018 7:01

Yrittäjä Topi Paananen korostaa, että politiikka ja työehdot eivät kuulu yhteen.

Yrittäjä Topi Paanasen mukaan on väärin, että yritykset joutuvat ammattiliittojen työnseisausten maksumiehiksi.

Sen vuoksi Paananen teki keskiviikkona avautuneen kansalaisaloitteen, jossa hän vaatii poliittisen lakkoilun rajoittamista. Hän kirjoittaa Työrauha 2018 -nimisessä kansalaisaloitteessaan, että poliittisen lakon syyt eivät liity suoraan työehtosopimuksiin, eivätkä työnantajat voi näin ollen vaikuttaa sen syntyyn tai syihin.

– Lakko voi häiritä merkittävästi yritysten toimintaa ja tilauksia, mikä heijastuu myös työntekijöihin ja syö koko yhteiskunnan kilpailukykyä, aloitteessa lukee.

Tavoitteena yhdenmukaistaa käytäntöjä naapurimaiden kanssa

Lahtelaisen Peikko Groupin toimitusjohtajana työskentelevä Paananen korosti tehneensä aloitteen yksityishenkilönä. Betonirakenteiden liitostekniikkaan ja liittorakenteisiin keskittyvä yritys työllistää maailmanlaajuisesti noin 1 700 henkilöä.

– Laadin aloitteen tavallisena kansalaisena. En ole itse ollut koskaan aktiivisesti politiikassa mukana. Aloitteen takana ei ole myöskään mitään, vaan tämä tulee yllätyksenä niin EK:lle kuin SAK:llekin. Etenkin tässä taloudellisessa tilanteessa on joka tapauksessa pakko ihmetellä, kuka työnseisaukset maksaa, hän kritisoi.

Yrittäjä Topi Paananen kertoi Työrauha 2018 -kansalaisaloitteesta tiedotustilaisuudessaan tänään Helsingissä.

Aloitteella ei siis puututa työehtosopimuksiin liittyviin lakkoihin tai muunlaisiin poliittisiin mielenilmauksiin.

– Tällä hetkellä Suomen laki sallii poliittisen lakon, jonka kestoa ei ole rajattu. Siinä poiketaan muista Pohjoismaista.

Paanasen mukaan politiikka ei kuulu työpaikoille, vaan vapaa-ajalle.

– Politiikka on ehdottomasti hyvä asia, mutta sen voi hoitaa lauantainakin. Kun politiikka tuodaan työpaikoille, sotketaan kaksi toisiinsa kuulumatonta asiaa yhteen. Vähän kuin sekoitettaisiin keskenään lihapullat ja hajuvesi.

Hänen mielestään poliittinen toiminta voi myös eriarvoistaa työntekijöitä.

– On mahdollista, että jotkut kokevat työnseisauksista jonkinlaista ahdistusta. Ilmapiiri työpaikalla voi antaa jopa sellaisen signaalin, että ”jos et osallistu huomenna lakkoon, seuraavana päivänä ei tarvitse tulla kahvihuoneeseen”.

Ajatus lähti aktiivimallia vastustavasta mielenilmauksesta

Paananen alkoi kehitellä kansalaisaloitetta viime helmikuun alussa. Silloin järjestettiin mielenilmaus niin kutsuttua aktiivimallia vastaan.

– Sillä viikolla ei tiedetty vielä torstainakaan, ketkä kaikki tulevat perjantaina töihin ja ketkä eivät. Lakot vaikeuttavat monen elämää myös niin, että kun julkinen liikenne ei kulje, ei ole julkista työmatkaliikennettäkään, eikä osa ihmisistä pääse edes pääse työpaikoilleen, hän kritisoi.

Aloitteen taustaksi Paananen teetätti Taloustutkimuksella kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten suhtautumista poliittisiin lakkoihin erityyppisten esimerkkitilanteiden kautta.

Kysely tehtiin maaliskuun aikana. Siihen haastateltiin 1 005 iältään 15–79-vuotiasta.

Nimien keräämiseen on aikaa puoli vuotta. Jos aloitteen allekirjoittaa vähintään 50 000 suomalaista, se käsitellään eduskunnassa.

Työttömyysturvan niin kutsuttua aktiivimallia vastustettiin mielenilmauksessa helmikuussa.

SAK: Ei tätä päivää

Kansalaisaloite poliittisten lakkojen kieltämiseksi ei SAK:n järjestöjohtaja Matti Huutolan mielestä ole tätä päivää.

– Poliittiset lakot ovat osa demokraattista yhteiskuntaa maailmanlaajuisesti. Sellaiset ajatukset, että lakot kielletään, ovat jostain kaukaa.

Huutola lisää, että näkemyksiä poliittisten lakkojen rajoittamiseksi pulpahtaa pintaan aika ajoin. Hän ei jaksa uskoa, että demokraattisessa maailmassa kukaan olisi valmis laajasti hyväksymään rajoitteita lakkoiluun.

Huutolan mieleen ei tule suoralta kädeltä maata, jossa poliittiset mielenilmaukset olisi kielletty.

– Jossain diktatuurimaassa, Pohjois-Koreassa varmaankin on rajoitettu.

–Poliittiset lakot ovat osa demokraattista yhteiskuntaa maailmanlaajuisesti, SAK:n järjestöjohtaja Matti Huutola sanoo.

Huutola viittaa kansainvälisiin sopimuksiin. Kansainvälinen työjärjestö ILO muun muassa toteaa, että poliittinen mielenilmaus on kansalaisen perusoikeus.

Huutola ymmärtää yrittäjän tuskan siitä, että poliittiset mielenilmaukset aiheuttavat harmia ja joillekin jopa taloudellista tappiota.

– Mutta poliittinen mielenilmaus on osa kansainvälisesti hyväksyttyä toimintamallia. Ja niitä on Suomessa tosi vähän.

Huutola lisää, että maailmalla poliittinen mielenilmaus on yleinen tapa toimia. Euroopassa lakkoilu on arkipäiväistä. Mielenilmaukset kokoavat valtavia ihmismassoja ilmaisemaan näkemyksiä.

– Suomessa työmarkkina-asioita on näihin päiviin saakka pyritty hoitamaan sopimusteitse niin, että työelämää koskevat poliittiset lakot olisivat mahdollisimman vähäisiä tai niitä ei toteutuisi ollenkaan.

Huutola uskoo, että kun ay-liike on ollut mukana mielenilmauksessa, sillä on laaja kansalaisten hyväksyntä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?