Kotimaa

Palkkamurhaa, huumekauppaa, perätön ilmianto Juicesta... Tällaista oli surmatun palkkamurhaaja Raimo Anderssonin elämä

Julkaistu:

Rikos
Yhden Suomen tunnetuimman ammattirikollisen, Raimo Juhani Anderssonin, 61, ruumis löytyi viime viikonloppuna Vantaalta.
Raimo Anderssonin taposta todennäköisin syin epäiltynä vangittiin perjantaina kolmoismurhaaja Veli Matti Huohvanainen. Huohvanainen oli laskettu elinkautisesta vankeudesta ehdonalaiseen vapauteen 2015. Hän on ollut väestörekisterikeskuksen mukaan kirjoilla Virossa.

Vapauteen elinkautiseen tuomittu Anderssonkin yritti, mutta hovioikeus hylkäsi hänen hakemuksensa viime lokakuussa. Vankilomalle Andersson pääsi. Se koitui hänen kohtalokseen samassa talossa, jonka pihapiirin polttouunista 14 vuotta sitten löytyneet Armani Jeans-takin metallinapit olivat osaltaan niittaamassa hänelle itselleen elinkautista Suomen oloissa harvinaisesta palkkamurhasta.

Poliisi teki kotietsinnän vuonna 2004 Voudintie 15:ssä ja ottivat talteen polttouunin sisältä tuhkaa ja palojäänteitä, joiden seasta metallinapit löytyivät. Niistä napeista tuli yksi näyttö henkirikoksessa, jossa ei ollut ruumista, vaan ainoastaan muutama maisemataulun viereen roiskunut veripisara Helsingin Vuosaaressa sijainneessa asunnossa.


Neljä miestä tuomittiin palkkamurhasta elinkautisiin vankeusrangaistuksiin. Yksi tuomituista oli Raimo Andersson, entinen Jaatinen. Tapettu oli turkkilaissyntyinen Volkan Ünsal, jonka murhan tilasi Ruotsista chileläissyntyinen mies. Ünsalin kihlasormus ja Breitling-merkkinen kello löytyivät Anderssonin jäljiltä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Viimeinen fyysinen havainto Ünsalista oli 15.10.2003 Helsingin keskustasta, kun tämä taltioitui ravintola Sociksen valvontakameraan yhdessä Raimo Anderssonin ja toisen murhasta tuomitun Janne Ranisen kanssa. Murhan tekotapaa ei saatu tutkinnassa selville, mutta Anderssonin poliisin salaa nauhoittamat puheet ”valkoisesta haulikosta” viittasivat kuristamiseen. Veripisarat kertoivat hovioikeuden mukaan pahoinpitelystä ennen kuristamista.

Nyt keskusrikospoliisi tutkii uudelleen Ünsalin murhaa.


– Todisteiden valossa kaikki keskeinen asiaan liittyvä tieto ei ole ollut murhatutkijoiden käytössä alkuperäisessä tutkinnassa", jutun nykyinen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Esa Virtanen kertoi Helsingin Sanomille viime kuussa.

Ünsalin murhan motiiviksi on epäilty Ruotsin suurinta arvokuljetusryöstöä Arlandassa, jonka todistajaksi Ünsal oli ilmoittautunut.

– Jos kaikki ilmiantajat pitäisi tappaa, tulisi siitä aika työläs homma. Minulla ei ole omia periaatteita ilmiantajien suhteen, kunhan kukaan ei ilmianna minua, Andersson totesi murhatutkinnan aikana.

Tallentuivatko Anderssonin tappajan liikkeet lukuisiin valvontakameroihin, joista Voudintie 15:n pihapiirissä varoitetaan? Toinen kyltti on koruttomampi ”No trespassing we’re tired of hiding the bodies”, joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa ”Ei läpikulkua, me olemme kyllästyneet kätkemään ruumiita”.

– Meillä on äärimmäisen selkeä kuva koko tapahtumaketjusta surmaillan aikana. Enempää en asiaa voi kommentoida, koska edelleen on ihmisiä kuulematta, rikosylikomisario Tero Haapala keskusrikospoliisista sanoi.

Henkirikos paljastui, kun läheiset löysivät Anderssonin surmattuna.


Mutta millainen tämä vanhan liiton alamaailman ammattilainen Andersson oli? Poliisikuulusteluissa Haminassa syntyneen Anderssonin ammatiksi on merkitty liikkeenharjoittaja.

Ennen palkkamurhaa hänet tunnettiin huumekaupoista, törkeistäkin. Aineita liikkui amfetamiinista heroiiniin. Joitakin aseitakin poliisi onnistui takavarikoimaan.

1990 Andersson sai tuomion siitä, että väitti perättömästi Juice Leskisen ostaneen häneltä noin kilon hasista. Väite oli vastaisku huumausainejuttujen ilmiantokäytäntöjen heikkouksille tuohon aikaan ja Andersson, tuolloin Jaatinen, halusi tehdä Leskisestä syntipukin vaikuttaakseen sillä huumausainerikosten käsittelyyn. Rikolliset kokivat, että pelkällä puheella ostosta tai myynnistä tuli tuomioita.

– Kielitaitoinen, kansainvälinen, pitkä rikollinen ura takana. Tuntee erittäin hyvin rikollisuuden kovat kuviot, rikosylikomisario Paavo Selin Helsingin huumepoliisista luonnehti Anderssonia MTV:n 20 vuotta sitten julkaistussa haastattelusta.


MTV:n harvinaisessa haastattelussa Anderssonilta kysyttiin, millaista on rosvon elämä?

– Yhtä helvettiä, Andersson vastasi.

Ünsalin murhan aikoihin Andersson kertoi kuuluvansa M.O.R.E.-rikollisjärjestöön, johon oli liittynyt 2002 ollessaan Kakolassa. Hänellä oli MORE-tatuointi vasemmassa kyynärvarressaan.

– Se on vain hetkellinen päähänpisto, Andersson kommentoi poliisille tatuointiaan.

Anderssonin mukaan M.O.R.E. oli ”ennemminkin hyvien veljien kerho” kuin järjestö. Hän myönsi kuitenkin, että ”jokainen jäsen on jotenkin hairahtunut” eli rikollisen taustan omaava henkilö.

Poliisi tivasi, mistä M.O.R.E. saa rahat vankilassa olevien ja heidän perheittensä avustuksiin?

– Pullojen keräämisestä, Andersson kuittasi.

Anderssonista tuli myöhemmin United Brotherhoodin keskeinen jäsen. Ennen murhatuomiota hän oli ehtinyt istua vaimonsa mukaan vankilassa vajaa 20 vuotta.

– Olen päässyt vapaaksi vankilasta 23.03.03 kärsittyäni Suomessa viiden vuoden vankilatuomion. Tätä ennen asuin enimmäkseen Ruotsissa, Andersson kertoi poliiseille Ünsalin murhatutkimusten aikaan.

Tuon reissun aikana Andersson istui mm. Sukevalla, jolloin hänen sellinsä ratsattiin ja löydetystä tupakkaholkista löytyi vähäisiä jäämiä kannabiksesta. Andersson kiisti, käräjäoikeus tuomitsi ja hovioikeus pysytti voimassa 60 euron sakot huumausaineen käyttörikoksesta.


Isojen rikosten lisäksi tilille kertyi myös pienempiä rikkeitä, kuten lievä laittomaan tuontitavaraan ryhtyminen ja alkoholijuoman laiton hallussapito. Itäsalmen levähdysalueelta Anderssonin hallusta, auton jalkatilasta löytyi litra venäläisiltä ostettua viskiä ja kaksi kartonkia venäläistä tupakkaa 2003. Seuraamuksena oli 10 päiväsakkoa eli 60 euron sakot.

Istuessaan elinkautista Ünsalin murhasta Andersson joutui käsirysyyn kaksoismurhaajan kanssa Riihimäen vankilassa. Anderssonin mukaan kaksoismurhaaja oli käyttänyt luvatta pyykkiä pestessään hänen huuhteluaihettaan. Andersson oli kääntynyt keittämään kahvia, kun kaksoismurhaaja oli tullut ”kädet ylhäällä hänen päälleen”. Käsien ylös nostaminen merkitsi Anderssonin mukaan vankilassa tappelua.

Andersson oli lyönyt kaksoismurhaajaa nyrkillä ja toinen vanki, pakkolaitokseen eristetty, oli kumauttanut kerran kaksoismurhaajaa paistinpannulla takaraivoon. Kouvolan hovioikeus piti voimassa Riihimäen käräjäoikeuden Anderssonille pahoinpitelystä langettaman tuomion 30 päiväsakkoa eli yhteensä 180 euron sakot.

Anderssonin vetoaminen hätävarjeluun ja kaksoismurhaajan ”ainakin” 120 kilon painoon eivät menneet läpi. Eikä myöskään Anderssonin vaatimus, että valtion olisi pitänyt korvata hänelle 5 euron asianosaiskulut laillisine korkoineen.
Lähteet: Esitutkintapöytäkirja, tuomiot, MTV ja HS