”Saksalaiset panivat kasarmin palamaan ja asettivat kuularuiskun ovia vartioimaan” – näin punainen Helsinki kukistui 1918 - Kotimaa - Ilta-Sanomat

”Saksalaiset panivat kasarmin palamaan ja asettivat kuularuiskun ovia vartioimaan” – näin punainen Helsinki kukistui 1918

Pääkaupungin valtaus kävi saksalaiselta Itämeren divisioonalta nopeasti – katso kartta-animaatio taisteluista.

18.4.2018 17:06 | Päivitetty 19.4.2018 9:17

Punaisen Suomen johtajat tiesivät lähtölaskennan alkaneen, kun saksalaiset joukot nousivat maihin Hangossa 3. huhtikuuta 1918. Tammikuun lopussa vallan ottanut kansanvaltuuskunta pakeni Helsingistä vajaata viikkoa myöhemmin kohti Venäjää.

Lähtötouhuissaan senaatintalosta yritti kansanvaltuutettu Otto Wille Kuusinen painaa työhuoneensa ovea lukkoon. Turhaan, sillä lukko oli mennyt rikki.

– Ehkäpä se uusi senaatti tämänkin paikan korjoo, Kuusinen tokaisi ystävänsä Sulo Vuolijoen mukaan.

Punaisten johto jätti Helsinkiin vain vähän joukkoja, joiden taistelua ei kukaan oikein johtanut. Suurin osa pääkaupungissa kootuista punakaartilaiskomppanioista oli muilla rintamilla.

Kreivi Rüdiger von der Goltzin komentamat saksalaisjoukot etenivät Leppävaaraan 11. huhtikuuta sekä Tikkurilaan ja Malmille 12. huhtikuuta. Taistelu Helsingistä alkoi, ja sodan jalkoihin uhkasi jäädä 200 000 pääkaupungin asukasta. Heistä hyvin pieni osa oli mukana puna- tai valkokaartissa.

Maajoukkoja tuki vara-amiraali Hugo Meurerin laivasto-osasto, joka laski maihin merisotilaita Katajanokalla ja tulitti tykein kaupungin avainkohteita. Venäjän Itämeren-laivaston alukset pysyivät puolueettomina saksalaisten kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Helsingin valkokaartilaiset marssivat Erottajalla.

Helsingin valkokaarti mobilisoi joukkonsa, mutta ei pystynyt ottamaan merkittävää roolia taisteluissa.

Voitto ei tullut tappioitta. Yksi punaisten vahvoista puolustusasemista oli Alppilan kallioilla, nykyisen Linnanmäen huvipuiston tienoilla. Yhdeksänvuotias Tauno Brännäs (myöhemmin Tauno Palo) näki, kuinka punaiset ja saksalaiset taistelivat Vesilinnanmäellä ja Pasilassa. Muistelmissaan hän kertoo löytäneensä äitinsä kanssa kahden saksalaisen ruumiit metsästä. Toisen tuntolevyssä luki: Hoffman, Leipzig.

Laivatykkien tuhoama asunto Meritullinkatu 1:ssä.

Lauantai-iltana 13. huhtikuuta kello 20 alkoi maaherra Bruno Jalanderin julistama öinen ulkonaliikkumiskielto. Eri puolilta kuului vielä yksittäistä laukaustenvaihtoa, mutta taistelu Helsingistä oli käytännössä ohi. Pääkaupunki selvisi siitä suhteellisen pienin vaurioin.

IS kokosi tutkimuskirjallisuudesta kahdeksan lyhyttä tarinaa taistelusta:Fredrikinkadun kasarmi 12.4. klo 15.45”3.45 äkkiä ruvettiin ampumaan Fredrikinkadun kasarmista. Joukko saksalaisia oli aivan edessä. Ei yhtään kaatunut. Nyt seisovat he seinän vieressä. Tuli on lakannut. Rauhallisesti tallustaa tämä ryhmä kasarmia kohden. Seisovat sillan luona nähtävästi määräyksiä odotellen. Toisaalla taistellaan ja kanuunan laukaukset tärähtelevät. Nyt marssii kolonna pitkin Fredrikiä ja vahtikasarmia. Kukkia ja tupakkaa tulee joka puolelta.”Helsinkiläinen Erkki Väänänen

Saksalainen höyrylaiva Grüss Gott toi merisotilaita Helsinkiin. Kuva Pakkahuoneen laiturista.

Eira iltapäivällä 12.4.

”Lähellä Laivurinkatua näin vanhempien punakaartilaisten riisuvan merkkinsä ja heittävän kiväärinsä kujasten muurien ylitse. Toiset rikkoivat kiväärinsä lyömällä ne kivetykseen ennen poisviskaamista.”Valkokaartilainen O.V. Mandelin

Ruotsalainen teatteri 12.4. noin klo 18

”Siellä, ruotsalaisen teatterin luona, näin ensimmäiset suojeluskuntalaiset valkoisine käsivarsinauhoineen ja monenkirjavine aseineen. Mielestäni he juoksentelivat yltympäri kuin päättömät kanat, huusivat ja hurrasivat, omituinen vastakohta saksalaisille ammattimiehille, jotka nopeasti etenivät talojen seinustoja pitkin tähystäen kadun toisella puolella olevien talojen ikkunoita ja syöksyen poikkikatujen yli.”Saksalaisten tulkki Wolf Halsti

Palanut Turun kasarmi taistelujen jälkeen.

Turun kasarmi 12.4. klo 20.50

”Pistäydyn kadulle. Turun kasarmi palaa. Yhtäkkiä kuuluu sieltä hurja hurraa. Siihen sekaantuu samalla hirveästi kirkuvaa naisten hätähuutoa ja saksalaisten marssin säveliä. Kuularuiskut yhä laulavat siellä kaikkialla. Tämä on hirvittävää, helvetillistä. Äänet lähtivät siitä, kun saksalaiset, joilta oli taas mies ammuttu jostain nurkan takaa, suuttuneina panivat kasarmin palamaan, asettivat kuularuiskunsa ovia vartioimaan. Sieltä tuli miehiä ja naisia. Ne ammuttiin.”Kansanedustaja Santeri Alkio

Smolna 13.4. aamupäivällä

”Kadun kulmauksessa viruu kuulien silpoma punakaartilainen, ei valittaen vaan heikosti kohottaen raihnaista silvottua kättään avunpyynnön merkiksi. Katuvalaistuksessa hohtaa punainen veritulva...”Helsinkiläinen Hannes Räsänen

Taistelulaivat Posen ja Wesfalen toivat noin 400 merisotilasta tukemaan Itämeren divisioonan taistelua. Kuva Rauhankappelin edustalta Katajanokalta.

Katajanokka 13.4. aamupäivällä

”Aamulla aloitti saksalaisten laivatykit ammunnan Pohjoissatamassa. Uspenskin katedraalin seinustalla väkijoukon mukana katselimme Borgströmin tupakkatehtaan pommittamista, kun yhtäkkiä sieltä avattiin tuli kirkkoon päin – näkivät tietysti ihmisjoukot. Varmasti saimme (hölmöt!) jalat allemme. Onneksi kuularuiskusarja meni kirkon seinään ihmisten päitten yläpuolelle.”Helsinkiläinen siviili Kerttu Stenberg

Siltasaari 13.4. iltapäivällä

”Töölön sokeritehtaalta ammuttu palopommi puhkasi Työväentalon katon, juhlasalista pöllähti musta savu, liekit kohosivat ilmoille ja tornikin paloi… Olin näihin asti yrittänyt lasten vuoksi pysytellä rauhallisena, mutta tämä näky ylitti sietokykyni – olihan Työväentalo tähän asti ollut kaiken sen keskus, mikä oli ollut elämäni sisältönä.”Työväenaktiivi Martta Salmela-Järvinen

Hyvinkäältä Helsinkiin tuotuja punavankeja marssitetaan Rautatientorilla.

Kallio 13.4. iltapäivällä

”Mä muistan Kallion kansakoulullakin vedettiin valkoista lippua. Me itkettiin ja huudettiin, että ei vedetä sitä ja oltiin narun toisessa päässä, mutta ne veti vaan sen sinne antautumisen merkiksi, Kallion kansakoululle.”Työläisperheen lapsi Edit KonttinenLähteet: Hoppu, Tuomas: Vallatkaa Helsinki; Nieminen Jarmo (toim.): Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa; Nyström, Samu: Helsinki 1914–1918; Näre, Sari: Helsinki veressä

Saksalaisia sotilaita Kauppatorilla.

Punakaarti jätti sekasortoon Senaatintalon eli nykyisen Valtioneuvoston linnan.

Laivatykkien osumat rei’ittivät päävartion ja Borgströmin tupakkatehtaan seiniä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?