Kotimaa

IS seurasi hetki hetkeltä: Oikeuden istunto jouduttiin keskeyttämään – Turun puukottajaa ei voitu kuulla oikeudessa

Julkaistu: , Päivitetty:

Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa oli tiistaina Abderrahman Bouananen vuoro tulla kuulluksi.
Käräjäoikeus oli varannut terroristisista murhista ja murhayrityksistä syytetyn Abderrahman Bouananen kuulemiselle kaksi istuntopäivää, tiistain ja keskiviikon.

– Varmasti aika ainakin riittää, totesi syyttäjä Hannu Koistinen viime viikolla, kun Bouananen kuulemista pohjustettiin oikeudessa.

Tähän asti Bouanane on toiminut oikeudessa varsin arvaamattomasti. Viime keskiviikkona Bouanane poistettiin istuntosalista. Hän raivostui ja alkoi syytää arabiankielisiä solvauksia uhrille, joka oli kutsunut häntä pelkuriksi.

Bouanane itse oli ilmoittanut, että hän haluaa tulla kuulluksi. Päivän mittaan selvisi, että kuuleminen ei kunnolla onnistunut, vaan häiriköinyt syytetty jouduttiin poistamaan salista.

Päätapahtumat

Istunto päättynyt tältä päivältä

"Asianmukainen kuuleminen ei tällä hetkellä onnistu"

Teki tuolille istumisesta numeron - Bouanane poistettiin taas salista

Isis mainittiin ensimmäistä kertaa

Syytetty kertoi olleensa sodassa naisia vastaan

Näytä lisää(1 kpl)

Istunto päättynyt tältä päivältä

Puheenjohtaja Tapio Katajamäki päätti tiistain istuntopäivän noin kello 12.55. Käräjäoikeus yrittää jatkaa Abderrahman Bouananen kuulemista keskiviikkona aamulla kello 9.

IS päättää hetki hetkeltä -seurannan tältä päivältä tähän.

Salissa keskusteltiin vielä hetki huomisaamun kuvausluvasta. Oikeus myönsi medialle mahdollisuuden kuvata istuntosalia videoyhteyden kautta keskiviikkoaamuna samalla tavalla kuin tiistaiaamunakin.

Istuntoa seuraamassa ollut uhri Hassan Zubier sanoi näkemyksenään, että julkisuus on juuri sitä mitä terroristi kaipaakin. Zubier on seurannut tähän asti jokaisen istuntopäivän paikan päällä. Muilla osapuolilla ei ollut huomauttamista kuvauslupaan.

Puheenjohtaja Katajamäki toivoi Gummeruksen välittävän päämiehelleen tiedon, että oikeussalissa pätevät aamulla sitten samat säännöt kuin tänäänkin.

Gummerus sanoi, ettei kysymys varsinaisesti ole tuolista, vaan syytetyn mielentilasta.

Oikeuden puheenjohtaja Tapio Katajamäki huomautti, että lähtökohtaisesti syytetyn pitää istua tuolilleen. Jos tuolissa ei suoranaista vikaa ole, niin istuutumisesta kieltäytyminen on tulkittavissa niin, ettei syytetty halua vastata hänelle esitettyihin kysymyksiin.

Katajamäki ehdotti, että kuuleminen tältä päivältä lopetetaan ja jatketaan huomenna aamulla uudestaan. Syyttäjä ja asianomistajat puolsivat ehdotusta.

Gummeruksen mukaan Bouanane on sanonut, että nimenomaan haluaa tulla kuulluksi ja päästä sanomaan sanottavansa. Hän oli kuitenkin sanonut päämiehelleen ehdottavansa, että istunto tältä päivältä keskeytetään ja yritetään aamulla uudestaan.

"Asianmukainen kuuleminen ei tällä hetkellä onnistu"

Istuntoa jatkettiin kello 12.45. Asianajaja Kaarle Gummerus kertoi puhuneensa päämiehensä kanssa tulkin välityksellä.

- Keskustelin kuulemisen jatkamisesta. Hän on sellaisessa mielentilassa, että hänen asianmukainen kuulemisensa ei tällä hetkellä onnistu. Hän itse myös suhtautuu kielteisesti, Gummerus sanoi.

Teki tuolille istumisesta numeron - Bouanane poistettiin taas salista

Abderrahman Bouanane teki tuolille istumisesta numeron. Hän kieltäytyi toistuvasti istumasta tuolille. Vartijat eivät erityisemmin innostuneet ajatuksesta, että Bouanane seisoisi paikallaan.

- Jokainen uusi asia ja tuote, jos käytän sitä, vie minut helvettiin, Bouanane perusteli istuutumishaluttomuuttaan.

- Aha, totesi puheenjohtaja Tapio Katajamäki.

Hän ilmoitti syytetylle, että joko tämä istuutuu paikalleen tai hän poistuu salista. Bouanane valitsi jälkimmäisen. Vartijat saattoivat hänet ulos Turun vankilan istuntosalista.

- Meillä on nyt käsissämme prosessuaalinen ongelma, Katajamäki sanoi.

Syytetyn oikeus tulla kuulluksi on länsimaisen oikeusjärjestelmän peruspilareita.

Asianajaja Kaarle Gummerus ehdotti pientä taukoa. Pienen neuvottelun jälkeen näin päätettiin tehdä. Istunto jatkuu aikaisintaan vartin kuluttua.

Puukottajan asianajaja STT:lle: Syytetyn halu kohdistaa väkivalta naisiin tuli yllätyksenä

Asianajaja Kaarle Gummerus kertoi STT:lle, että syytetyn kertomus siitä, että hän halusi kohdistaa väkivaltaa juuri naisiin, tuli yllätyksenä.

Istunto jatkui tauon jälkeen. Abderrahman Bouanane oli jostain syystä haluton istumaan tuolilleen.

Oikeuden puheenjohtaja Tapio Katajamäki ihmetteli, mikä on ongelma. Tulkin välityksellä Bouanane vastasi, että hänestä ei tunnu mukavalta istua siihen.

- Ei minustakaan tunnu mukavalta istua täällä, Katajamäki vastasi.

Hän ilmoitti asianajaja Kaarle Gummerukselle, että syytetyn on istuttava sillä tuolilla, joka tälle on osoitettu.

Käräjäoikeuden puheenjohtaja Tapio Katajamäki katsoi parhaimmaksi, että oikeus pitää tauton. Istunto jatkuu kello 12.20.

Isis mainittiin ensimmäistä kertaa

Kaarinasta ystävänsä luota Abderrahman Bouanane siirtyi moskeijaan, jossa oli useiden eri kansallisuuksien edustajia. Hän kertoi puhuneensa yhden henkilön kanssa. Hän paheksui, että henkilö oli rukoilemassa moskeijassa T-paidassa, jossa oli Englannin lippu.

- Englanti on vihollisemme.

Ketä tarkoitat meillä, syyttäjä kysyi.

- Me muslimit.

Myös Englannissa asuu paljon muslimeja ja he elävät ihan rauhassa brittiläisessä yhteiskunnassa, syyttäjä jatkoi.

- On myös toisin päin. On myös islamilaisissa valtioissa asuvia toisten uskontojen edustajia ja he elävät ihan rauhassa.

Syyttäjä kysyi, että ymmärtääkö hän oikein Bouananen tarkoittavan "meillä" islamilaista valtakuntaa eli Isisiä. Omaa islamilaista kalifaattiaan tavoitteleva terrorijärjestö mainittiin ensimmäistä kertaa nimeltä tämän päivän istunnossa.

Tässä vaiheessa Bouanane muuttui haluttomaksi vastaamaan. Hän ilmoitti tulkin ärsyttävän häntä.

Vasta kolmannella yrittämällä Bouanane suostui vastaamaan syyttäjän kysymykseen.

- Kyllä, kuului vastaus.

Syyttäjiä siirtyi käymään tekopäivän tapahtumia uudestaan läpi, nyt yksityiskohtiin tarttuen.

Syyttäjä Hannu Koistinen näytti Bouananelle selfie-kuvaa, jonka tämä oli ottanut peilin kautta itsestään Kaarinassa ystävänsä luona tekopäivänä.

Bouanane muistaa ottaneensa kuvan, mutta ei sitä miksi.

Kuvassa ojennettuna olevaan etusormeen ei Bouananen mukaan liity mitään viestiä tai symboliikkaa.

Syytetty Bouanane oli syyttäjän mukaan katsellut illalla ja yöllä videoita Barcelonan tuhoisasta terrori-iskusta, joka tapahtui 17. elokuuta 2017 - siis päivää ennen kuin Bouanane toteutti oman tekonsa.

Bouanane myönsi katselleensa videoita, mutta kiisti, että Barcelonalla olisi ollut vaikutusta hänen omaan tekoonsa. Siellä tapahtui samoja asioita kuin monissa muissakin hyökkäyksissä.

Videoista tuli hänelle kuitenkin "hyvä tunne".

- Ei pysty kuvaamaan tarkemmin, mutta hyvä tunne.

Bouananen mukaan jokainen vihollista vastaan hyökkäävä pyrkii tavoittelemaan parempaa elämää tai muuttamaan elämän paremmaksi.

Syyttäjä kysyi, että tätäkö hän tavoitteli, hyvän olon tunnetta ja parempaa elämää.

- Sitä olen yrittänyt tehdä kotimaassa, Saksassa ja Italiassa. Jos ei haluta minua, niin jätän tilaa niille, jotka eivät halua.

Hän sanoi olleensa jo pienenä kärsivällinen, mutta odotuksellakin on rajansa.

Bouanane toisti jälleen, että ei vain Suomessa, vaan muuallakin hänen vihollisiaan ovat naiset.

- Tuntuu, että miehet ovat uhreja, Bouanane sanoi ja puhkesi taas hersyvään nauruun.

Bouananen henkiin jääneillä uhreilla vakavia vammoja

Turun puukotuksessa loukkaantuneiden uhrien vammoja käsiteltiin viime viikolla oikeudessa avoimin ovin. Ne olivat korutonta kertomaa.

Hassan Zubier loukkaantui pysyvästi yrittäessään pelastaa 30-vuotiaan naisen hengen.

Lastenrattaiden kanssa liikkeellä ollut 33-vuotias nainen sai henkitorveensa viiltovammoja, joiden takia hän oli viikon hengityskoneessa nukutettuna.

43-vuotaalla naisella puolestaan oli nieluun asti ulottuva viiltohaava.

Lue lisää täältä.

Syytetty kertoi olleensa sodassa naisia vastaan

Syyttäjä kysyi "allahu akbar" -huudoista, joita monet silminnäkijät ovat kertoneet Bouananen huutaneen tekojensa aikana.

- Kun kävin (30-vuotiaan naisen) kimppuun, minulla oli sellainen tunne sisälläni, että minun on pakko huutaa "allahu akbar".

Syyttäjä kysyi, mitä huuto Bouananelle merkitsi.

- Se kertoi minulle sodasta naisia vastaan. Ei miehiä vastaan, Bouanane vastasi nauraen.

Poliisiauto tuli Bouananea vastaan, kun tämä oli kääntymässä Brahenkadulle. Hän kertoi ajatuksensa olleen, että hän hyökkäisi poliisin kimppuun.

Syyttäjä kysyi, oliko hänellä tarkoitus saada vielä niin monta uhria kuin mahdollista ennen kuin poliisi ottaa hänet kiinni.

- Kun näin poliisiauton ja he näkivät minut, en nähnyt enää muita ihmisiä. Kun käännyin yhdestä kulmasta, niin näin tämän viimeisen.

Viimeistä edellistä loukkaantunutta uhriaan, keski-ikäistä naista, Bouanane ei kertomansa mukaan muista lainkaan.

Tähän väliin on hyvä muistuttaa, että Abderrahman Bouanane on mielentilatutkimuksessa todettu syyntakeiseksi.

"Tuntui, että joku ohjaa minua"

Toinen kuolonuhri oli 42-vuotias nainen. Bouanane sanoi, ettei muista, miksi koukkasi takaisin naisen luokse surmaamaan tämän. Koukkaus näkyy syyttäjän mukaan valvontakameravideolta.

Bouanane kertoi, ettei hänellä ollut tilanteessa tuntemuksia.

- Jatkoin vain tehtävääni. Tuntui, että joku ohjaa minua, en pystynyt hallitsemaan itseäni.

Syyttäjä Hannu Koistinen totesi, että palataan tähän aiheeseen myöhemmin.

"Tehtävä epäonnistui"

Bouanane kertoi lähteneensä Kauppatorilta, koska katsoi tehtävänsä epäonnistuneen. Hänen alkuperäinen suunnitelmansa oli näyttää irtileikattua päätä valvontakameroille keskellä toria.

Bouanane kertoi ottaaneensa takaa-ajoon lähteneen Hasan Alazawiin vihollisekseen, koska tämä "luuli olevansa supersankari".

Alazawii suututti Bouananen viime viikolla oikeudessa kutsumalla tätä pelkuriksi.