Kotimaa

Mäntyharjun turmajunasta maastoon valunut myrkky tappaa ruutanoita Kärmelammella – ”Nyt mietityttää, mitä tapahtuu, kun sulamisvedet lähtevät liikkeelle”

Julkaistu:

Mäntyharjun kemikaaliturma
Mäntyharjun Kinnin kemikaalivuotoa on saatu rajattua. Alueen lumet ovat sulamassa ja virtaamat kasvussa.
Mäntyharjun Kinnin seisakkeella lauantaina 7. huhtikuuta tapahtunut myrkkyvaunuturma työllistää ympäristöviranomaisia. Yksi säiliövaunuista törmäsi päätepuskimeen. Vaunu suistui raiteelta ja rikkoutui. Säiliössä oli 61 tonnia kemikaalia (MTBE), josta 35 tonnia valui maahan. Metyylitertiaaributyylieetteri on vesieliöstölle myrkyllinen bensiinin lisäaineena käytettävä kemikaali.

Ely-keskus tiedotti jo viime viikolla, että ensimmäiset havainnot kalakuolemista tehtiin onnettomuuspaikan lähimmällä lammella, Kärmelammella, jo viime viikon torstaina näytteidenottojen yhteydessä. Maanantaina Ely-keskus kertoi, että Kärmelammella on sittemmin todettu laajempia kalakuolemia. Kuolleet kalat olivat ruutanoita.

Ojantauksenlammessa tai alemmissa vesistöissä ei ole kalakuolemia havaittu ja torjuntatoimet vuotopaikan vaikutusalueella ovat vähitellen alkaneet purra. Haitta-aineiden kulkeutumista alapuoliseen vesistöön on saatu rajattua. Sarkavedessä haitta-ainepitoisuudet ovat edelleen alhaisia.

– Mäntyharjun Kinnin onnettomuusalueen lähistössä on tehty torjuntatoimia rakentamalla esimerkiksi patoallas sekä hidastamalla virtauksia Kärmelammesta ja Ojantauksenlammesta, ympäristötarkastaja Raija-Leena Heino Mikkelin seudun ympäristöpalveluista kertoo Ilta-Sanomille.


Toisaalta torjuntatoimet näkyvät kohonneina pitoisuuksina ja haitta-aineiden pidättymisenä Kärmelammessa ja Ojantauksenlammessa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Raija-Leena Heinon mukaan onnettomuuden torjunnassa on vielä paljon töitä.

– Nyt mietityttää, mitä tapahtuu, kun sulamisvedet lähtevät liikkeelle, hän sanoo.

Alueen lumet ovat sulamassa ja virtaamat kasvussa. Ennusteen mukaan virtaamat ovat huipussaan 20.–25. huhtikuuta. Laaditun ennusteen ja arvion mukaan Pajulammessa haitta-aineiden maksimipitoisuus saavutetaan lähipäivinä.

Haitta-aineelle haiseva ja maistuva vesi ei sovellu talousvedeksi

Onnettomuuden jälkeen kannattaa Heinon mukaan miettiä, mitä onnettomuudesta voisi oppia.

– Tulevaisuudessa kannattaa pohtia, millaisen kaluston vara-alueena VR voi käyttää Kinnin aluetta, hän sanoo.

Kunnostustoimet haitta-aineen leviämisen rajoittamiseksi onnettomuusalueen lähialueella jatkuvat. Kärmelammen yläpuolella olevaan padotusaltaaseen kaivettiin 14. huhtikuuta lisätilavuutta ja kaivut jatkuvat edelleen.


Maaperään ja pohjaveteen liittyvät selvitykset jatkuvat. Mahdollisten pintaveden kunnostusvaihtoehtojen selvitystyö on käynnistynyt.

Tilanteen kehittymistä ympäristössä seurataan seurantaohjelman avulla. Ohjelmaan sisältyvät pintavesien seuranta ja kaivovesien seuranta. Kaivovesien näytteenotto käynnistyi maanantaina 16.4. ja tuloksia odotetaan tällä viikolla. Seuraavat järvivesinäytteet otetaan tiistaina 17.4.

MTBE:lle ei ole annettu Suomessa talousveden terveysperusteisia laatuvaatimuksia tai -suosituksia.

– Haju varoittaa jo itsessään käytettävyydestä. Talousveden käytettävyyttä rajoittaa siis kemikaalin aiheuttama haju ja maku, Heino sanoo.

Vettä ei pidä juoda eikä käyttää pesu- tai saunavetenä, jos hajun tuntee. Haju jää myös iholle.