Kotimaa

Kansanedustajien sopeutumiseläke on passiivimalli parhaasta päästä

Julkaistu:

Kommentti
Kansalle aktiivimalli ja ansiosidonnaisen lyhennys – kansanedustajilla on liki velvollisuus lopettaa sopeutumiseläkkeensä, kirjoittaa politiikan toimittaja Mika Lehto.
Kansanedustajilla on joka viikko mahdollisuus tehdä hyviä ja kansan vankkumattoman tuen saavia päätöksiä.

Sopeutumiseläkkeistä on kohistu parikymmentä vuotta. Noin 99 prosenttia suomalaisista – jos on korvaansa asialle loksauttanut – on koko ajan pitänyt kansanedustajien avokätistä ja joustavaa työttömyyskorvausjärjestelmää yleiselle oikeustajulle vieraana.

Ilta-Sanomat on parinkymmenen vuoden ajan uutisoinut vuosittain sopeutumiseläkkeistä ja räikeimmistä esimerkkitapauksista.

Kerran vuodessa noussut kohu sai ennen someraivoaikaa sen verran kansanedustajien, tai silloisen puhemiehen Sauli Niinistön, omaatuntoa kolkuttamaan, että kansanedustajat päättivät vuonna 2010 lopettaa sopeutumiseläkkeet – ei itseltään, vaan tulevilta kansanedustajilta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Omien etujen leikkaaminen herätti silloin kansanedustajissa mielipahaa, ja tuntuu herättävän edelleen.

Sopeutumiseläkkeiden lopettaminen ei ole populismia. Sopeutumiseläkkeiden puolustaminen on etuoikeutetun rälssin elitismiä.

Kansanedustajat ovat kyenneet leikkaamaan kansan ansiosidonnaisesta työttömyyskorvauksesta 100 päivää ja luomaan aktiivimallin.

Kansanedustajien ansiosidonnaisella, sopeutumiseläkkeellä, ei ole 400 päivän maksimikestoa, se jatkuu tarvittaessa vuosikymmeniä. Eikä sopeutumiseläkkeellä tarvitse osoittaa minkäänlaista aktiivisuutta työnhakuun, sopeutumiseläke on passiivimalli parhaasta päästä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kansanedustajilla olisi helppo työ siirtää kaikki sopeutumiseläkkeet historiaan.

Virkamiehet ovat laatineet puhemies Paula Risikon (kok) pyynnöstä muistioita ja malleja sopeutumiseläkkeiden lopettamiseksi, punaista valoa ei ole näkyvissä missään.

Sopeutumiseläkkeet on onnistuttu lopettamaan vuoden 2011 jälkeen ensi kertaa eduskuntaan nousseilta kansanedustajilta.

Kyseessä ei nimestä huolimatta ole eläke, vaan viralliseen eläkeikään jatkuva, muhkea ja joustava työttömyyskorvaus. Sopeutumiseläke määräytyy kyllä samalla tavalla kuin kansanedustajien eläke: neljä prosenttia vuodessa ja täysi 60 prosentin eläke 15 vuodessa.

Sopeutumiseläkkeiden lopettaminen ei vaikuttaisi mitenkään kansanedustajien eläkkeeseen. Sopeutumiseläkeläiset ovat jo eläkkeensä keränneet.

Mitään kohtuutonta ei tapahtuisi, jos sopeutumiseläkkeet lopetettaisiin ensi vuonna ja myös vanhat kansanedustajat siirtyisivät sopeutumisrahan piiriin.

Nyt sopeutumiseläkkeellä on noin 30 ex-kansanedustajaa. He saisivat samansuuruista sopeutumisrahaa vielä 2–3 vuotta.

Osalla heistä maksatus jatkuisi tämän jälkeen 65-vuotiaiksi asti, jos sattuu olemaan sopeutumisrahakauden päätyttyä eläkeputki-iässä, eli täyttänyt 59 vuotta. Sentään heiltäkin loppuisi pääomatuloilla kikkailu.

Työelämässä on noin 55 ex-kansanedustajaa, jotka voisivat koska tahansa heittäytyä veronmaksajien eläteiksi. Suuri vääryys ei olisi, jos heiltä – vuosikausia sitten eduskunnassa olleilta – vietäisiin oikeus sopeutumiseläkkeeseen.

Eduskunnassa asiasta on päättämässä 64 kansanedustajaa, joilla on mahdollisuus sopeutumiseläkkeeseen vaalikauden päätyttyä.

Jos sopeutumiseläkettä ei lopeteta, järjestelmä loppuu vasta huhtikuussa 2047, jolloin kansanedustaja Tuomo Puumala (kesk) täyttää 65 vuotta. Ja vielä 2040-luvulla sellaiset nimet kuin Jutta Urpilainen, Ville Niinistö ja Paavo Arhinmäki voisivat nostaa sopeutumiseläkettä.

Kaukana ei voi olla se päivä, kun eduskuntaryhmien puheenjohtajat ilmoittavat, että päätös sopeutumiseläkkeistä on syntynyt.

Onko sopeutumiseläke oikeasti niitä ikäviä päätöksiä?

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt