Kotimaa

Washington Post julkaisi hurjan uutisen Suomen miehityksestä – vasta Aatos Erkko sai lehtimiehen pään kääntymään

Julkaistu:

Elämäkerta valottaa Aatos Erkon salaisia yhteyksiä itään ja länteen.
Sanoman suuromistaja Aatos Erkko omasi kiinteät salaiset yhteydet itään ja länteen. Tärkeä linkki oli Yhdysvaltain legendaarinen ulkoministeri Henry Kissinger.

Erkon yhteyksiä valottaa Erkon luottotoimittajan Lauri Karénin postuumina ilmestyvä elämäkerta Aatos Erkko – Yksityinen valtiomies (Otava). Karén kuoli vuonna 2006 ja Erkko vuonna 2012. Erkko ei halunnut, että kirjaa julkaistaisiin hänen eläessään. Myöskään Aatos Erkon vuonna 2014 kuollut leski Jane ei halunnut kirjaa julki.

Lauri Karénin tytär Michelle Karén löysi nyt julkaistavan teoksen isänsä jäämistöstä. Kirja ei sisällä paljastuksia Erkon yksityiselämästä, joten hänen halunsa lykätä kirjan ilmestymistä johtui ilmeisesti sen muusta sisällöstä. Karénin mukaan Erkko oli tiedettyäkin vaikutusvaltaisempi varsinkin kansainvälisesti.

Karénin mukaan presidentti Mauno Koivisto tarjosi toisen presidenttikautensa alussa Suomen Washingtonin suurlähettilään paikkaa Aatos Erkolle. Erkolla ei ollut ollenkaan diplomaattikokemusta ja hän kieltäytyi. Karénin mukaan Erkko halusi jatkaa elämäänsä ”maailmalla tunnetuksi tulleena itsenäisenä valtiomiehenä”.

Suurin yllätys Erkon tuttavapiirissä on Yhdysvaltain entinen ulkoministeri Henry Kissinger. Karénin mukaan Kissinger kävi kaikessa hiljaisuudessa Erkon kutsusta Suomessa ainakin kolmesti. Lisäksi Erkko vieraili Kissingerin luona Yhdysvalloissa. Erkko saattoi järjestää Suomelle dollarilainoja Kissingerin tuella.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Karén arvelee, että Kissinger saattoi hoitaa Erkon avulla omia kontaktejaan Moskovaan päin.

Suomen miehitys oli uutisankka

Washington Post julkaisi lokakuussa 1968 pikku uutisen, jonka mukaan Suomeen tuotiin neuvostoliittolaista sotaväkeä suljetuissa vaunuissa Vainikkalan kautta. Tuolloin elettiin ”Prahan kevään” murskaamisen jälkeistä epäluuloista aikaa. Uutinen oli Karénin mukaan vakava, koska Suomi neuvotteli juuri dollarilainasta Yhdysvalloista.

Uutisen lähde oli Washington Postin Tukholman avustaja Wilfried Fleisher. Koska Helsingin Sanomilla oli oikeus WP:n uutispalvelun juttuihin, uutinen julkaistiin välittömästi, mutta otsikolla: ”Amerikkalaislehti tarjoaa hurjaa huhua”.

Lehteen otettiin myös yhteyttä uutisen oikaisemiksi. Washingtonista kuitenkin vastattiin, että Helsingin Sanomat oli ”Suomen virallinen lehti”, joka tietysti noudatti virallista linjaa. Lopulta amerikkalaistoimittaja Philip Foisie kuitenkin tuli Helsinkiin asiaa selvittämään.

 

Erkko perui amerikkalaisen kotimatkan ja seuraavana aamuna lennätti tämän itse Vainikkalaan.

Foisie tapasi suomalaisia toimittajia ja ulkoministeriön edustajia. Kun Erkko tarjosi hänelle lähtiäisillallista, selvisi kuitenkin, että Foisie ei vieläkään ollut varma uutisen perättömyydestä, koska ei ollut nähnyt ”sitä rajaa”.

Erkko perui amerikkalaisen kotimatkan ja seuraavana aamuna lennätti tämän itse Vainikkalaan. Sieltä palatessaan Foisie joutui toteamaan, että hänen lehtensä oli erehtynyt. Washington Post selvitti asiaa ja todettiin, että avustaja oli kirjoittanut jutun sängyssään Tukholmassa saatuaan vinkin ”rouvashenkilöltä Lappeenrannasta”.


Baltian liittyminen Natoon hermostutti

Amerikkalainen Rand Corporation julkaisi vuonna 2000 raportin, jossa ennustettiin mm. Suomelle synkkeneviä tulevaisuudennäkymiä Vladimir Putinin tultua valtaan Venäjällä. Lauri Karénin mukaan raportti sai Aatos Erkon ”hyppimään seinille”.

Hän matkusti Berliinin toisen tutkimuslaitoksen CSIS:n kokoukseen ja vei mukanaan ”vastahakoisen”, juuri presidentin viran jättäneen Martti Ahtisaaren. Kokouksessa Erkko tapasi Henry Kissingerin, joka ei olisi halunnut puhua asiasta ainakaan aamukahvilla, kuten Erkko halusi. He kuitenkin ”puhuivat asiat halki”.


 

Erkko oli huolissaan mikä Suomen asema olisi sen jälkeen, kun Baltian maat liittyvät Natoon.

Karénin mukaan Erkko tapasi joulukuussa 2000 Washingtonin-matkallaan useita vaikuttajia, mm. diplomaatti Eric Edelmanin. Karénin käsikirjoituksen mukaan Edelman olisi ollut virkaa tekevä ulkoministeri. Hän oli kuitenkin tuolloin Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs.

Erkko oli huolissaan mikä Suomen asema olisi sen jälkeen, kun Baltian maat liittyvät Natoon. Amerikkalaiset vastasivat, että ei olisi mitään väliä mitä suomalaiset tekevät.

– Sanoin, että minua vähän hämmästyttää, että olen tehnyt vuosikausia töitä sekä tällä puolella Washingtonissa että sillä puolella Moskovassa suhteiden parantamiseksi ja te olette valmiit hajottamaan kaiken yhdessä vuorokaudessa, Erkko kuvasi Karénin mukaan.

Erkko puhui amerikkalaisille omastakin mielestään ”kovaa tekstiä”.


Keskusteli Putinin kanssa ”maailmanpolitiikasta”

Vuonna 1990 ensimmäinen Persianlahden kriisi oli kuumimmillaan ja Erkko kutsui Suomeen ”yhdysvaltalaistutkijaksi” kutsutun David M. Abshiren. Tutkija tämä olikin mutta myös presidenttien Ronald Reagan ja George Bush uskottu. Abshire tapasi presidentti Koiviston. Karénin mukaan näin pohjustettiin Bushin ja neuvostojohtaja Mihail Gorbatshovin tapaamista Suomessa. He keskustelivat Yhdysvaltain toimista Irakin Saddam Husseinia vastaan.

Karénin mukaan Erkolla oli myös osuus Vladimir Putinin ja Suomen presidentti Tarja Halosen tapaamisessa Suomessa vuonna 2001. Erkko oli järjestänyt Putinin haastattelua Helsingin Sanomiin. Karénin mukaan Putin keskusteli Erkon kanssa lehtialasta Venäjällä, jonne Sanomat halusi laajentua. Karén uskoi myös, että Erkko keskusteli Putinin kanssa myös ”maailmanpolitiikasta”.

Karénin mukaan Erkko piti vuonna 2000 Tarja Halosta parhaana presidenttiehdokkaana Suomessa. Erkon tälle antama pieni vaalituki tuli julki ja herätti huomiota.