Kotimaa

Asiantuntijat IS:n 1918-tapahtumassa: Hennalan ja Viipurin tapahtumat olivat koko kevään 1918 hirveimmät yksittäiset hetket

Julkaistu: , Päivitetty:

Kirjailija Anneli Kanto ja historioitsija Teemu Keskisarja pitivät Hennalan ja Viipurin surmia sisällissodan pahimpina tekoina.
220 punaisen naisen ja tytön surmaaminen Lahden Hennalassa toukokuussa 1918 oli sisällissodan pahimpia tapahtumia. Sekä kirjailija Anneli Kanto että historioitsija Teemu Keskisarja nostivat sen esiin Ilta-Sanomien 1918-tapahtumassa Sanomatalossa tiistaina.

– He olivat vankeja ja aseettomia. En näe siinä mitään sotilaallista syytä, Kanto sanoi.

Punaiset vetäytyivät huhtikuussa 1918 Hämeen läpi Tampereen taisteluiden tappion jälkeen. Kyseessä oli valtava tuhansien pakolaisten ja vetäytyvien punakaartilaisten joukko. Se antautui saksalaisille Lahden seudulla. Seurauksena oli Lahden Hennalaan perustettu valtava vankileiri, jota saksalaisten alaisuudessa vartioi Hans Kalmin johtama valkoisten pataljoona.

Parissa viikossa Hennalan kasarmeilla ammuttiin parissa viikossa yli 200 naista, jotka olivat taistelleet punaisten naiskaarteissa. Teloitukset tehtiin pikaoikeuden päätöksillä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Teemu Keskisarja muistutti myös Viipurin joukkosurmasta huhtikuun lopussa, jossa valkoiset tappoivat yli 200 venäläistä siviiliä.

– Suurin osa heistä oli kannattanut valkoisia, Keskisarja sanoi.

Hänen mukaansa tekoa selitti ”ryssävihan” lisäksi myös rankka juopumus.

– Pirtun juominen tyhjään vatsaan, kahden vuorokauden valvominen, ryssäviha, kuolemanpelko, voitonriemu, yleinen sapetus ja niin edespäin, Keskisarja listaa joukkoteloituksen syitä.

Keskisarja kuitenkin muistutti myös punaisten tekemästä joukkomurhasta Viipurin vankilassa, jossa noin 30 syytöntä uhria sai surmansa.
  • Katso Teemu Keskisarjan ja Anneli Kannon koko haastattelu yllä olevalta videolta.
Kansalaissota vai vapaussota?

Anneli Kanto käyttää tapahtumista mieluimmin kansalaissota nimeä.

– Vaikka tutkijat puhuvat sisällissodasta, olen tottunut siihen. Nythän on puhuttu jopa ”ensimmäisestä maailmansodasta Suomessa, mikä on kyllä aika kömpelöä, Kanto sanoi.

– Minusta sulavin ja täsmällisin on vapaussota. Punakaartilaisetkin taistelivat Helsingissä vapautensa eivätkä Stalinin terrorin tai Maon joukkomurhien puolesta, Keskisarja perusteli.

Hän ei kuitenkaan säästellyt valkoistakaan puolta.

– Mannerheim ei käynyt mitään herrasmiessotaa. Hän oli 1800-luvun aatelismies, jota piti vastustajia Leninin huligaaneina, jotka piti ajaa helvettiin.


Hurjat naiskaartit

Sodan yksi erikoisuus olivat punaisten naiskaartit. Vankeina punakaartin naiset selittivät usein syyksi kaartissa maksetun palkan.

– Tytöillä oli aatteellista taustaa. Kyllä he tiesivät kenen joukoissa olivat. Teollisuuspaikkakunnilla innostuttiin. Paljon siinä oli nuorten ihmisten ajattelemattomuuttakin, ei tajuttu, että tässä voisi pahasti käydä, Anneli Kanto kertoi.

Hänen romaaninsa Veriruusut kertoo Valkeakosken naiskaartista. Aluksi naiset olivat vartiotehtävissä, mutta punaisten vetäytyessä Venäjää kohti he ottivat yhteen vihollisen kanssa. Syrjänpäässä he olivat lyömässä saksalaisia.

– Saksalaisten komentaja von der Goltz muisteli, että he olivat kuin ”Ranskan vallankumouksen amatsoneja”.


Toivo Kuulan karu kohtalo

Tilaisuudessa isoisästään kertoi myös säveltäjä Toivo Kuulan tyttärenpoika Markku Marttinen. Valkoisia kannattanut Kuula sai Viipurissa surmansa jääkärin luodista. Surma sattui sekavissa oloissa juhlissa, joissa käytettiin runsaasti alkoholia.

– Kaikki 38 000 kuolemaa tuolloin olivat turhia. Vaarini oli vain yksi heistä, Markku Marttinen sanoi.

– Merkittävän hänestä teki säveltäjäntyö.

Markku Marttisen mukaan perheessä puhuttiin osin mysteeriksi jääneestä surmasta ”osin liikaakin”. Se jätti syvät arvet. Marttinen näkee nykypäivässäkin uhkia.

– Kyllä tämä nykyinen vihapuhe tuo mieleen, että ei pienellä kansalla sellaiseen varaa olisi.



Ilta-Sanomat järjestää keskiviikkona 11.4. kello 13 Tampereen yliopiston juhlasalissa 1918-tilaisuuden. Keskustelemassa Tampereen taisteluista ovat mm. kirjailija Anneli Kanto ja historioitsija Teemu Keskisarja. Tutkija Marjo Liukkonen kertoo yli 200 naisen murhista Hennalan vankileirillä. Suoraa lähetystä tilaisuudesta voit seurata täältä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt