Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoo ”huolensa nuorista miehistä kasvavan”.
Valtiovarainministeri Orpon huoli johtuu siitä, että suomalaiset nuoret miehet ja nuoret naiset eivät enää kohtaa toisiaan, mikä näkyy syntyvyystilastoissa lapsikatona. He eivät kohtaa, koska heidän maailmansa eriytyvät: yhä useampi nuori mies syrjäytyy, yhä useampi nuori nainen menestyy ja katoaa nuorten miesten silmistä yliopistoon.
Suomessa kuollaan nyt enemmän kuin synnytään, mitä ei ole tapahtunut sitten sotavuosien 1918 ja 1940.
”Ongelma on suuri, niin henkilökohtaisella tasolla kuin yhteiskunnankin kannalta”, Orpo kirjoitti Facebook-sivullaan maanantaina aamupäivällä.
Orpo on kiinnittänyt huomiota siihen, että parhaassa perheenperustamisiässä olevien eli 25–34 -vuotiaiden miesten työllisyysaste on 2000-luvulla heikentynyt samaa tahtia kuin syntyvyys Suomessa.
”Syrjäytyminen ja yksin jääminen on tragedia, johon on puututtava entistä päättäväisemmin.
Ajankohtaisen innoituksensa huoleensa Orpo oli saanut Helsingin Sanomien artikkelista, jonka hän linkitti mukaan kirjoitukseensa. Artikkelissa oli haastateltu Orpon johtaman valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäkeä, jonka tuumailuihin Orpokin kirjoituksessaan viittaa.
”Syrjäytyminen ja yksin jääminen on tragedia, johon on puututtava entistä päättäväisemmin”, Orpo vaatii.
Hän suree poikien oppimisvaikeuksia koulussa, minkä vuoksi moni jää ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Tytöt pärjäävät paremmin, ”eivätkä he siksi edes kohtaa”.
Orpo tarkoittaa, että pojat ja tytöt eivät kohtaa toisiaan, minkä seurauksena he eivät harjoita lisääntymistä.
”Tämä näkyy jo syntyvyystilastoissa, kun lapsia syntyy Suomessa vähemmän kuin 150 vuoteen”, Orpo kirjoittaa ja liitti virkkeen loppuun huutomerkin.
Orpo auttaisi poikia viemällä jo aloitetut koulutuksen uudistukset ”huolella maaliin varhaiskasvatuksesta amisreformiin”.
”Pidetään ne mukana, joilla on suurimpia vaikeuksia”, Orpo kannustaa. Samaan aikaan pitäisi ponnistella jo syrjässä olevien ja yksinäisten auttamisessa mukaan yhteiskuntaan, opiskelemaan tai töihin.
”Yksinäisestä, vailla tekemistä ja tulevaisuudenuskoa olevasta nuoresta miehestä ei koskaan ole seurannut mitään hyvää.
Orpo muistuttaa näiden toimenpiteiden koskevan luonnollisesti kaikkia, myös tyttöjä, sillä kaikilla tytöilläkään mene hyvin, mutta pojilla menee lukumääräisesti huonommin.
”Yksinäisestä, vailla tekemistä ja tulevaisuudenuskoa olevasta nuoresta miehestä ei koskaan ole seurannut mitään hyvää”, Orpo varoittaa.
”Ei hänelle itselleen, kuin muillekaan. Heidän moittimiseen meillä ei ole varaa, auttamiseen pitää olla”, Orpo päättää kirjoituksensa, jonka alussa hän viestittää emojilla olevansa mietteliäs paikassa valtiovarainministeriö.
Orpon linkittämässä Helsingin Sanomien artikkelissa kerrottiin, etteivät suomalaiset enää synnytä entisessä määrin, vaan syntyvyys on romahtanut ja seurauksena on ollut ”lapsikato”.
Tämän vuoksi vanhusten määrä suhteessa työikäisiin kasvaa lähivuosina nopeammin kuin useimmissa muissa maissa. Lapsikato on edennyt Suomessa ennusteita nopeammin, joten niin sanotun huoltosuhteen heikkeneminen ei ehkä pysähdykään 2030-luvulla, kuten oli ennustettu.
HS:n artikkeli hätkäyttää tilastotiedolla, jonka mukaan kahtena viime vuonna kuolleita on ollut enemmän kuin syntyneitä. Edellisen kerran näin kävi vuosina 1918 ja 1940, jotka olivat sotavuosia.
Artikkelissa valtiosihteeri Martti Hetemäki hakee selitystä syntyvyyden heikkenemiselle nuorten miesten ja naisten erilaisella menestyksellä elämässä.
Heidän maailmansa eriytyvät: ”Naiset ovat yliopistossa, ja miehet muualla, eiväthän he edes kohtaa”.
Pitäisikö suomalaisten lisääntymisestä olla huolissaan? Kerro mielipiteesi alla kommenteissa!
