UPI:n asiantuntija: Eurooppa varautunut terrorismiin Suomea vahvemmin: ”Meillä vasta opetellaan”

rac

Julkaistu:

Euroopan maat ovat seuranneet iskujen jälkeen kahta erilaista linjaa, kertoo Ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija Olli Ruohomäki.
Olli Ruohomäki on tarkastellut Euroopan terrori-iskujen jälkihoitoa eri Euroopan maissa. Ruohomäki ei voi ottaa suoraan kantaa Turun puukkoiskuun, ennen kuin riippumaton tutkijaryhmä antaa lausuntonsa ennen kesäkuun puoliväliä. Ruohomäki on yksi ryhmän tutkijoista.

Turun puukkoiskun merkittävin yksittäinen kysymys on, näkeekö oikeus rikokset terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä.

Artikkelin videolta voit katsoa, miten Olli Ruohomäki arvioi muualla Euroopassa tapahtuneiden iskujen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Koko lähetyksen ja Turun puukkoiskun pääkäsittelystä tehdyn hetki hetkeltä -seurannan voit katsoa täältä.

Ruohomäki on käynyt läpi, miten Isossa-Britanniassa, Saksassa, Ranskassa ja Pohjoismaissa on reagoitu iskuihin. Hän erottaa kaksi selkeää lähestymistapaa.

– Euroopan suurissa maissa, jotka ovat olleet myös iskujen sydänmaita, lainsäädäntöä lisätty. Maat ovat panostaneet valvontatoimeen. Lisäksi esimerkiksi julkisten rakennusten eteen on kehitelty erilaisia esteitä yliajojen estämiseksi. Tällaista on nähty Suomessakin.

Pohjoismaissa lähestyminen on Ruohomäen mukaan keskittynyt sosiaalipolitiikkaan.

– Pohjoismaihin en lue tässä yhteydessä Suomea, koska meillä vasta opetellaan. Pohjoismaissa on vahva sosiaalipolitiikka edellä -kärki terrorisminvastaiseen toimintaan. Pyritään hyvinvointivaltion ideologian ja toimintamallien kautta puuttumaan terroristiseen toimintaa.

Ruohomäki muistuttaa, että Keski-Euroopassa on jouduttu varautumaan verkostoituneisiin, monimutkaisiin ja suunniteltuihin iskuihin.

– Täytyy muistaa, että Ranska, Saksa ja Belgia ovat maita, joissa on tapahtunut suuria ja kompleksisia iskuja. Siellä vasteet ovat huomattavasti järeämpiä kuin Pohjoismaissa. Meillä ei ole suuria kompleksisia iskuja varsinaisesti näkynyt.