Kotimaa

Turun puukottaja oikeudessa, IS seurasi – Bouanane pääsi ääneen: Puhui karmeista aikeistaan

Julkaistu: , Päivitetty:

Turun iskun oikeuden pääkäsittely alkaa tänään Turussa. IS seuraa oikeudenkäyntiä hetki hetkeltä.
Marokkolainen Abderrahman Bouanane surmasi Turussa alle puolen kilometrin matkalla kaksi ihmistä ja haavoitti kahdeksaa. Oikeuden pääkäsittely alkaa tänään Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Bouananea kuullaan Turun vankilassa.

Bouanane on tunnustanut teot tappoina ja tapon yrityksinä. Syyttäjä vaatii puolestaan rangaistusta kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä.


Päätapahtumat

Surmatun Jehovan todistajan läheiset vaativat 20 000 euroa kärsimyksestä kukin

Kolmen uhrin avustaja: Bouanane halusi tappaa kristityn naisen

Puolustus: Päänkatkomispuheiden merkitys tulee arvioitavaksi

Poikkeukselliset turvajärjestyt: Tulkki toisella puolella salia, avustajakin pitää hajurakoa

Bouanane pääsi ääneen: Halusin katkaista kaksi päätä

Istunto päättyi, oikeudenkäynti jatkuu tiistaina

Oikeuden puheenjohtaja Tapio Katajamäki päätti päivän istunnon kello 15.10. Oikeudenkäynti jatkuu huomenna tiistaina.

IS seuraa oikeudenkäyntiä hetki hetkeltä huomennakin. Tältä päivältä kiitos ja näkemiin.

Todistajasta Vuoden pakolaismies - palkitsemistilaisuus ja todistaminen osuvat samalle ajalle

Oikeudessa kävi ilmi, että yhden todistajan kuulemisen ajankohtaa joudutaan ehkä vielä miettimään.

Käräjätuomari Tapio Katajamäki kertoi istunnossa, että kyseinen todistaja on valittu Vuoden pakolaismieheksi. Palkinnon myöntämistilaisuus osuu samalle ajankohdalle, jolloin mies on kutsuttu todistajaksi.

Surmatun Jehovan todistajan läheiset vaativat 20 000 euroa kärsimyksestä kukin

Päivän päätteeksi kuultiin puheenvuorot ensimmäisenä puukotetun 30-vuotiaan kuolonuhrin omaisten puolesta.

Puheenvuorot liittyivät siihen, että 30-vuotiaan omaiset vaativat henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset ylittäviä kärsimyskorvauksia. Uhrin lesken asianajaja Petra Uusitalo ja vanhempien asianajaja Matti Aaltonen perustelivat vaatimusta muun muassa teon terroristisella luonteella ja massiivisella julkisuudella.

Laineen mukaan esimerkiksi uhrin äiti joutui poistumaan ulkomaille puoleksi vuodeksi, koska ei kestänyt kohdata aihetta täällä.

Leski, isä ja äiti vaativat kukin 20 000 euron kärsimyskorvausta. Lisäksi he vaativat korvauksia hautaus- ja oikeudenkäyntikuluista.

Puolustus vastustaa maksimin ylittäviä vaatimuksia.

- Julkisuus on tosiasia. Suosituksissa se on kuitenkin jo huomioitu, asianajaja Kaarle Gummerus sanoi.

Korjaus 9.4. kello 17.16: Korjattu vaatimuksen perustelijana asianajaja Teppo Laine asianajaja Matti Aaltosella. Laine on kyllä vanhempien avustaja, mutta maanantaina oikeudessa häntä sijaisti Aaltonen.

Korvausvaatimukset on suurelta osin myönnetty, joten asianomistajat luopuivat suuresta osasta niitä koskevaa kirjallista todisteluaan.

Oikeuden puheenjohtaja Tapio Katajamäki kysyi osapuolilta asianomistajien lääkärintodistusten ja muiden terveyttä koskevien asiakirjojen ja tietojen salassapidosta. Lain mukaan terveystiedotkin voivat olla tuomioistuimessa julkisia, jos ne liittyvät olennaisesti käsiteltäviin rikoksiin tai niiden oikeudelliseen arviointiin.

Syyttäjä Hannu Koistisen mukaan ainakin ruumiinavauspöytäkirjat tulee käsitellä salassa. Muutoin hän heitti pallon asianomistajille.

Hassan Zubierin avustaja Ari Huhtamäki oli sitä mieltä, että asiakirjoista on helpompi katsoa, mikä on julkista ja mikä salaista. Sen sijaan henkilöitä kuultaessa erottelu voi olla vaikeaa. Hänen mukaansa esimerkiksi Zubier on aikeissa kertoa vaivoistaan asioita, joita hän ei halua kerrottavan lehdissä.

Surmatun 65-vuotiaan naisen aikuinen tytär vaatii yhteensä noin 30 000 euron korvauksia kärsimyksestä ja kuluista.

Puukotetun 15-vuotiaan tytön vaatimukset kivusta, kärsimyksestä ja pysyvästä haitasta ovat 23 500 euroa. Avustajan Päivi Lehmusvaaran mukaan pysyvä haitta on ulkonäöllinen.

Puolustus pääosin myönsi vaatimukset. Kärsimyskorvauksia puolustus pudottaisi jonkin verran sekä kuolonuhrin tyttären että 15-vuotiaan kohdalla.

Pysyvästi loukkaantunut Hassan Zubier joutui vaihtamaan autoa

Pysyvästi loukkaantuneen Hassan Zubierin korvausvaatimukset ovat oikeudenkäynnin suurimmat: yhteissumma nousee yli 160 000 euron.

Vaatimuksiin kuuluu korvaus auton vaihtamisesta ja erityisvarusteluista koituneista kuluista. Zubierin perhe joutui vaihtamaan autoa, koska hän jäi puukotuksen seurauksena pyörätuoliin. Vaatimus on runsaat 22 000 euroa, mutta summasta on erimielisyyttä puolustuksen kanssa.

Kolmen uhrin avustaja: Bouanane halusi tappaa kristityn naisen

Kolmea puukotuksen uhria edustava oikeustieteen tohtori Ari Huhtamäki kiisti asiaesittelyssään tulkinnan, että Abderrahman Bouananen uhrit olisivat valikoituneet sattumanvaraisesti. Ensimmäinen uhri, surmansa saanut 30-vuotias nainen oli Huhtamäen mukaan tietoinen valinta.

- Hän tiesi, että esitteitä tai lehtiä Kauppatorilla jakoi kaksikin Jehovan todistajaa. Hänen motiivinsa oli islamilaisena terroristina murhata kristitty henkilö.

Huhtamäen mukaan Bouanane luopui ajatuksesta puukottaa sotilasta, koska sotilas voi taistella vastaan. Tunnustuksellinen kristitty nainen oli sopivampi.

Huhtamäki avustaa muun muassa 46-vuotiasta Hassan Zubieria, joka yritti pelastaa ensimmäisen uhrin, joutui itse puukotetuksi ja on sen takia nyt itse yhä pyörätuolissa. Bouanane palasi kaksi kertaa puukottamaan auttajaa.

- Hän palasi uudelleen ja uudelleen, koska auttaja yritti pelastaa ensisijaista kohdetta. Kristitty nainen ei saanut pelastua, siksi auttaja piti tappaa.

Oikeudessa käydään läpi asianomistajien korvausvaatimuksia. Ensimmäisenä käsiteltiin kuolleen 30-vuotiaan naisuhrin lesken vaatimukset.

Vaatimusten yhteissumma on lähes 600 000 euroa. Suurelta osin ne on myönnetty, mutta osassa summista on erimielisyyttä.

Puolustus: Päänkatkomispuheiden merkitys tulee arvioitavaksi

Asiaesittelysssään Kaarle Gummerus totesi, että hänen päämiehensä on tuntenut myötätuntoa islamilaista valtiota (eli Isisiä) kohtaan. Hän on katsonut videoita ja tutustunut järjestön ajatuksiin.

- Mutta mikä on ollut liikkeelle paneva voima, se tullaan oikeudenkäynnin aikana selvittämään.

Tapahtumat lähtivät Gummeruksen mukaan liikkeelle tekoa edeltäneenä yönä. Abderrahman Bouanane oli Gummeruksen mukaan tuolloin "jossain määrin muissa maailmoissa".

- Täyttyvätkö murhan tunnusmerkit vai onko joku ajatus yöllä syntynyt ja siinä samassa mielentilassa on menty aamu ja yö?

Muita huomioon otettavia seikkoja ovat Gummeruksen mukaan teon raakuus ja julmuus, onko "ylitapettu", ja terrorismikysymys.

- Uutena tietona (Bouanane) on täällä kertonut aiotusta enemmästä päähän kohdistuvasta väkivallasta. Sen merkitys tulee arvioitavaksi.

Bouanane sanoi oikeudessa ennen lounastakoa, että hänen alkuperäinen aikeensa oli katkaista ainakin kahden ihmisen pää.

Lisäksi oikeudessa kuullaan Gummeruksen mukaan henkilötodistelua ja Bouananen oma kertomus, oliko tekosarjan loppuosa pakenemista vai hyökkäämistä ihmisten kimppuun.

Ylipäänsä tekosarjassa on Gummeruksen mukaan viitteitä kaoottisesta tapahtumien kulusta, jossa tapahtumat ovat vain vyöryneet eteenpäin.

Asianajaja Kaarle Gummeruksen asiaesittely kesti vain muutaman minuutin.

Poikkeukselliset turvajärjestyt: Tulkki toisella puolella salia, avustajakin pitää hajurakoa

Turun puukotusten oikeudenkäynnin turvajärjestelyt ovat hyvin poikkeukselliset. Esimerkiksi syytetyn Abderrahman Bouananen tulkki istuu kokonaan toisella puolella salia kuin Bouanane.

Tavallisesti tulkit istuvat syytettyjen vieressä. Bouananen kohdalla tulkkaus on järjestetty niin, että tulkilla on kuulokkeet korvillaan ja hän puhuu mikrofoniin. Bouananella puolestaan on oma mikrofoni korvassaan, johon hän saa simultaanitulkkauksen arabiaksi.

Jopa Bouananen oma avustaja, asianajaja Kaarle Gummerus istuu muutaman metrin hajuraon päässä päämiehestään. Heidän välillään on tyhjä pöytä.

Myös avustajat istuvat normaalisti lähituntumassa päämiehiinsä, jotta he voivat tarvittaessa kommunikoida sujuvasti.

Bouananen vieressä seisoo koko ajan kaksi vartijaa, joilla on varustuksenaan muun muassa etälamautin.

Erittäin harvinaista Suomen oloissa on myös se, että syytetty joutuu olemaan oikeudenkäynnissä käsiraudoitettuna. Oikeuden puheenjohtaja päätti istunnon alussa,, että Bouananen kohdalla näin menetellään.

Oikeudenkäynti järjestetään turvallisuussyistä kokonaan Turun vankilassa Saranmäessä.

Puolustusasianajaja Turun puukotuksista: Syytetty kertoo nyt tapahtumista eri tavalla kuin aiemmin.

Bouananen asianajaja Kaarle Gummerus pitää poikkeuksellisena sitä, että tuomioistuinkäsittelyssä muutetaan kertomusta itselle vahingollisempaan suuntaan.

Aiemmin puolustus on kertonut, että tarkoituksena oli vain paeta kolmen ensimmäisen uhrin jälkeen.

–Minun näkemykseni on se, että hän kertoo nyt jollain lailla näkemyksiään eri tavalla kuin aiemmin. Se jää sitten tuomioistuimen harkintaan, että millainen merkitys kertomuksen muuttamiselle annetaan, Gummerus sanoi ruokatauolla.

Gummerus ei vielä osannut sanoa, minkälainen vaikutus Bouananen ulostulolla on puolustukseen.

–Katsotaan nyt mihin se muuttuu. Tällaisesta pakenemisesta hän on minulle puhunut, Gummerus kommentoi yllättävää ulostuloa ja puolustuksen aiempaa versiota.

Gummerus pitää päämiehensä version muuttumista poikkeuksellisena.

–Kyllä nyt varmaan se näkemys siitä, että esitutkinnasta muutetaan kertomusta ikään kuin itselleen vahingolliseen suuntaan aika poikkeuksellista on.

Oikeudenkäynti jatkuu lounastauon jälkeen. Vuorossa on seuraavaksi puolustuksen asiaesittely, jonka pitää asianajaja Kaarle Gummerus.

Bouanane pääsi ääneen: Halusin katkaista kaksi päätä

Syyttäjä lopetti asiasittelynsä. Ennen lounastaukoa oikeuden puheenjohtaja salli Abderrahman Bouananen käyttää lyhyen puheenvuoron.

- Ensimmäisen uhrin kohdalla ajatuksena oli, että tapan kaksi ihmistä ja katkaisen heidän päänsä. Kun murhasin ensimmäisen, en tiennyt enää mitä tehdä. Tarkoitus oli mennä piiloon ja tehdä myöhemmin ne teot. Katkaista kahden tai enemmän päät, Bouanane sanoi tulkin mukaan.

Oikeudenkäynti jatkuu lounaan jälkeen puolustuksen asiaesittelyllä.

"Halusi jatkaa surmaamista"

Puolustus esitti oikeudessa, että kolmen ensimmäisen puukotuksen jälkeen Abderrahman Bouananella ei olisi enää ollut surmaamistarkoitusta, vaan että tämä olisi vain pyrkinyt hätistelemään takaa-ajajia kintereiltään.

Syyttäjä Hannu Koistinen on eri mieltä.

- Väkivallan raakuus kuvastaa sitä, että hän on halunnut jatkaa surmaamista. Takaa-ajajien ansiota on, että uhrimäärä jäi kahteen.

Koistisen mukaan syytetyn oli vielä viime hetkillä tarkoitus hankkia niin monta uhria kuin mahdollista.

- Vielä viimeisen kohdalla oli tarkoitus tappaa, vaikka hän itse on halunnut kuolla poliisin luodista.

"Otti veitsistä isomman"

Tekopäivänä 18. elokuuta 2017 Abderrahman Bouanane meni päivällä käymään ystävänsä luona Kaarinassa. Sieltä hän otti mukaansa kaksi veistä, kihlakunnansyyttäjä Hannu Koistinen kertoi oikeudessa.

Kello 14 aikaan Bouanane meni rukoilemaan läheiseen moskeijaan. Oikeudessa kuullaan myöhemmin todistajaa, joka puhui Bouananen kanssa.

- Käsityksemme on, että moskeijassa hän ei saanut vastakaikua Isis-myönteisille ajatuksilleen, Koistinen sanoi.

Kello 14.58 Bouanane kuvasi videolle manifestinsa Turun tuomiokirkon viereisessä puistossa.

Kun hän saapui Kauppatorille, ensimmäinen uhri oli 30-vuotias nainen, joka oli jakamassa esitteitä Jehovan todistajien pisteellä. Hän viilsi naiselta kurkun auki.

- Hän otti veitsistä isomman ja kohdisti väkivaltaa uhriin. Ei voi olla vertaamatta vammoja Isisin tyypillisiin teloituskuviin tuolta kauempaa etelästä.

Koistisen pohdiskeli, oliko sillä merkitystä, että uhri oli Jehovan todistajien pisteellä. Kaarinassa miehen ystävän kotona näet oli ollut Jehovien esite.

- Voi olla yhteensattumaakin.

Syyttäjä: Bouanane radikalisoitui viimeistään loppukesästä 2017

Syyttäjä Hannu Koistinen kävi oikeudessa pikaisesti läpi Abderrahman Bouananen henkilöhistoriaa. 23-vuotias Bouanane oli tullut Marokosta Eurooppaan ja päätyi Suomeen. Hän haki turvapaikkaa mutta sai kielteisen päätöksen.

- Hänen uskonnollisuudestaan on vähän ristiriitaista tietoa. Toisaalta hän syntyi uskonnolliseen perheeseen, mutta toisaalta oleskelu Suomessa ei mihinkään erityiseen uskonnollisuuteen viittaa.

Koistisen mukaan Bouanane radikalisoitui viimeistään kesäkuussa 2017 päättyneen ramadanin jälkeen.

- Se näkyi Isis-myönteisinä nettihakuina ja puheina. Pikkuhiljaa ajatukset siirtyivät kohti konkreettisen iskun tekemistä Suomessa.

Koistisen mukaan Bouanane otti ehkä mallia aiemmista Isisin iskuista Berliinissä, Tukholmassa ja Lontoossa. Barcelonan 17. elokuuta 2017 tapahtunut terrori-isku saattoi olla se tekijä, joka poisti loputkin pidäkkeet. Tekoaan Bouanane suunnitteli kuitenkin pidempään. Hän oli syyttäjän mukaan jo 16. elokuuta pohtinut iskua Puolustusvoimia kohtaan, kun oli nähnyt armeijan väkeä Pansion S-marketisssa.

"Tekoaika ja -paikka oleellinen"

Kihlakunnansyyttäjä Hannu Koistisen mukaan Turun puukotuksilla pyrittiin horjuttamaan uskoa siihen, että valtio kykenee huolehtimaan kansalaistensa perusturvallisuudesta. Professori Martin Scheininin lausunnossaan esille nostamilla lain käännösvirheillä ei ole Koistisen mielestä tässä mitään merkitystä.

- Luottamus on keskeistä. Se koskee kaikkia valtioita.

Koistisen mukaan Turun isku oli osa terroristijärjestö Isisin maailmanlaajuista kampanjaa, vaikka Turun tekijä toimi tiettävästi yksin.

Teko oli Koistisen mukaan tyypillisesti sellainen, joita Isis kannattajiltaan toivoo ja joihin se kehottaa.

- Tekoaika ja -paikka on oleellinen. Teko toteutetaan juuri viikonlopun alkaessa. En tiedä uskaltaako sanoa suurkaupunki, mutta keskeisen suomalaisen kaupungin ihmisvilinässä.

Tarkoituksena oli syyttäjän mukaan saada mahdollisimman paljon uhreja ja julkisuutta.

Koistisen mukaan syytä on kiinnittää huomiota myös muun muassa syytetyn laatimaan manifestiin ja sosiaalisen median latauksiin, tekotapaan ja määrätietoisuuteen, teon aikana huudettuihin taisteluhuutoihin sekä tekijän omaan suhtautumiseen sekä ennen tekoja, tekojen aikana ja tekojen jälkeen.

Syyttäjä aloitti asiaesittelyn: Teko oli osa Isin terroritekojen sarjaa

Oulun kihlakunnansyyttäjä Hannu Koistinen aloitti syyttäjien asiaesittelyn. Toisena syyttäjänä oikeudessa on mukana Sampsa Hakala valtakunnansyyttäjänvirastosta.

- Väkivallantekoja on tapahtunut Suomessa aiemminkin, totta kai. Se mikä tästä tekee poikkeuksellisen on, ettei ole mitään aitoa henkilökohtaista motiivia, ei mitään henkilökohtaista näitä uhreja vastaan. He eivät mitenkään voineet käytöksellään vaikuttaa siihen, että he joutuivat uhreiksi Koistinen sanoi.

Hänen mukaansa tästä päästään jutun terroristiseen ulottuvuuteen ja perimmäiseen kohteeseen.

- Tarkoitus ei ollut vahingoittaa yksilöitä, vaan aiheuttaa vakavaa vahinkoa Suomen valtion perusrakenteille.

Koistisen mukaan teko oli osa terrorijärjestö Isisin maailmanlaajuisten terroritekojen sarjaa.

Professori Martin Scheininin lausunto koskee tapauksen oikeudellista arviointia. Etenkin kyse on terroristisen tarkoituksen määrittelystä.