Kotimaa

IS-erikoishaastattelu: Juha Sipilä haluaa nähdä, palkitaanko onnistumiset vaaleissa – ”Konkurssin partaalla oltiin”

IS-erikoishaastattelu: Juha Sipilä haluaa nähdä, palkitaanko onnistumiset vaaleissa – ”Konkurssin partaalla oltiin”

Julkaistu:

Kohujen jälkeen pääministeri Juha Sipilän tuska taittui vuodenvaihteessa. Nyt hän odottaa vaaleissa kansalta palkkiota pidetyistä lupauksista.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) saapuu puhelintaan selaten virka-asuntonsa Kesärannan yläkerrasta verannalle ja istuutuu kiiltäväksi puunatun pöydän taakse. Samalta paikalta Sipilä herätteli suomalaisia poikkeuksellisella tv-puheellaan liki kolme vuotta sitten syyskuussa.

Tilanne oli vakava: Suomelta olivat rahat loppumassa. Pääministeri katsoi tarpeelliseksi varoittaa tv-puheella siitä, että kipeitä ratkaisuja oli tulossa.

Niitä on tehty, ja ne ovat olleet kansalaisille vaikeita. Nyt Sipilä katsoo hallituksen onnistuneen tavoitteissaan nostaa Suomi suosta ja odottaa siitä palkkiota ensi kevään eduskuntavaaleissa.

– Sanotaan näin, että menen hyvin avoimin mielin ja mielenkiinnolla vaaleihin. Kun sanotaan, että Suomessa arvostetaan sitä, että saadaan aikaiseksi mitä on luvattu, niin pitääkö se paikkansa vai ei?

Pääministeri sanoo ihmettelevänsä, ellei sanonta pidä paikkaansa. Hän muistuttaa, että ennen vaaleja kansalaisten suurimpia huolenaiheita olivat julkisen talouden tasapainottaminen sekä velkaantumisen ja työttömyyden taittaminen.

– Ennen vaaleja tätä oltiin vailla ja nyt se on tehty. Sillä on itseä, puoluetta ja hallitusta mitattu. Odotan mielenkiinnolla, että onko sitten niin, että Suomessa sitä ei loppujen lopuksi arvostetakaan?


Sipilä viittaa keskustan kannatuslukuihin. Pääministeripuolueen suosio on sahannut 14–17 prosentin tietämissä. Samaan aikaan hallituskumppani kokoomus on pitänyt suurimman puolueen paikan tai kisannut siitä Sdp:n kanssa.

Pääministerin puheesta käy nopeasti ilmi, että hänen polttoaineensa kuluneet kolme vuotta Suomen peräsimessä on ollut tarve saada aikaiseksi. Politiikoille epätyypilliseen tapaan hän on hätkähdyttänyt sanomalla: ”Jos tuloksia ei synny, ukko vaihtoon”.

– Niin se on tämä tulos tai ulos -ajattelu. Tällaista ajattelua minusta politiikassa pitäisi olla enemmän.

Sipilä lainaa Euroopan komission puheenjohtajaa Jean-Claude Junckeria. Tämän hän sanoo toistelleen, ettei politiikassa tehdä niitä päätöksiä, joita pitäisi, koska siten ei tule uudelleenvalituksi. Sipilä on tutkinut muiden hallitusohjelmia. Niihin kirjatut, helposti mitattavatkin tavoitteet ovat jääneet hänestä valjuiksi.

– Ne ovat olleet vähän kuolleita kirjaimia. Mielestäni suurin muutos, jonka olen tuonut, on että määritellään suuret tavoitteet, puhutaan niistä ja annetaan itsemme estradille niillä mitattavaksi.

Sipilän hallitus otti ensimmäisenä Suomessa käyttöön strategisen hallitusohjelman. Kun hallitus esitteli sen talous- ja työllisyystavoitteet, juuri kukaan ei uskonut, että se voisi ne saavuttaa.

– Se on haastavaa, mutta kyllä epäily tavoitteiden saavuttamisesta on antanut myös paljon voimaa tehdä asioita.

Nyt näyttää siltä, että tavoite 72 prosentin työllisyysasteestakin voi toteutua kauden loppuun mennessä. Kysymykseen kenen ansiota Suomen talouskasvu on, on yhtä monta vastausta kuin vastaajaa. Hallituksen kaikki suuret taloustavoitteet ovat kuitenkin maalissa tai hyvällä matkalla sinne. Vain sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on iso, hiertävä kivi kengässä, mutta palataan siihen kohta.

 

Jäädytetäänpä indeksejä tai leikataan koulutuksesta. Eivät ne helppoja päätöksiä ole eikä niitä mielellään tee, jos ei olisi pakko. Ovat ne mietityttäneetkin. Koko ajan miettii, ovatko päätökset tasapainossa.

Annetaan pääministerin ensin kertoa, miltä Suomen kunnostaminen on tuntunut. Projekti on ollut tuskaisa sekä tekijöille että sitä seuranneille. Rapatessa on roiskunut. Joulun jälkeen Sipilän olemukseen on kuitenkin tullut tietynlaista rauhaa. Hän näyttää keränneen itsensä uuteen iskuun poliittisten ja henkilökohtaisten kohujen jälkeen.

– Varmaan minusta on näkynyt ulospäinkin se tuska saada nämä isot asiat läpi. Vuodenvaihteessa tuloksia alkoi tulla, ja se on tietenkin tuntunut hyvältä. Kaikki tehty työ ei ole mennyt hukkaan.

Eniten unettomia öitä pääministeri sanoo viettäneensä leikkauspäätösten alla.

– Jäädytetäänpä indeksejä tai leikataan koulutuksesta. Eivät ne helppoja päätöksiä ole eikä niitä mielellään tee, jos ei olisi pakko. Ovat ne mietityttäneetkin. Koko ajan miettii, ovatko päätökset tasapainossa. Isossa kuvassa ne näyttäisivät olevan.

Tällä viikolla julkaistun tutkimuksen valossa tuloerot ovat kasvaneet hallituspolitiikan seurauksena hyvin lievästi tai eivät lainkaan, jos työllisyysvaikutukset huomioidaan. Aiemmissa tutkimuksissa tuloerot ovat olleet isommat, koska työllisyysvaikutuksia ei ole otettu huomioon.

Tuhannen taalan kysymys on se, kuinka syvä haava äänestäjien sieluun on jäänyt niistä vaikeista ratkaisuista, joista Sipilä varoitti. Sipilä sanoi tv-puheessaan, ettei voisi antaa itselleen anteeksi, jos jättäisi vaikeat ratkaisut tekemättä.


– Uudistuksista on pidetty kiinni, koska se on välttämätön tae siihen, että mikään seuraava hallitus ei joudu sellaisen eteen kuin me. Konkurssin partaalla oltiin.

Kovaa oikeistopolitiikkaa tekevä epäinhimillinen hallitus. Siinä lyhyesti opposition lempilyömäase Sipilän hallitukselle. Sipilästä on suorastaan ihme, että tuloerot ja taloudellinen eriarvoistuminen on pystytty pitämään kurissa samaan aikaan, kun julkista taloutta on jouduttu sopeuttamaan ja hakemaan talouskasvua.

– Kun 90-luvun lopussa oli tällainen samanlainen tilanne, tuloerot repesivät. Nyt ei ole näin tapahtunut.

Suurimmaksi epäonnistumisekseen Sipilä nostaa sen, että mitatessaan hallituksen toimintakykyä isoilla asioilla hän ei ole pystynyt antamaan tarpeeksi aikaa pienemmille asioille.

– Ne eivät välttämättä ole pieniä yksittäisen ihmisen näkökulmasta. Niistä on helppo keskustella ja ne vallitsevat julkista ilmatilaa. Niistä kommunikointiin ei ole pysynyt kiinnittämään huomiota, kun on ollut kädet veressä ja savessa isoissa muutoksissa.

Oma roolinsa Sipilän tuskan laantumisessa ja palasten paikalleen loksahtamisessa on ollut jouluapulaiseksi palkatulla keskustan legendaarisella ex-puoluesihteerillä Timo Laanisella.

– Joo, kyllä Laaninen on ollut hyvä kiireapulainen, Sipilä naureskelee ja myöntää saaneensa sparrausapua.

– Kyllä, kyllä. Hurjan paljon on ollut puhetilaisuuksia ja muita, joissa on tarvittu materiaalia ja hän on siihen hyvin tottunut.

Kuun lopussa Laaninen palasi teologian opintoihinsa. Sipilä aloittaa pääministerikautensa viimeisen vuoden paremmasta asemasta kuin aikoihin. Vielä vuosi sitten moni keskustalainenkaan ei uskonut, että Sipilä voisi nousta kohujen suosta. Nyt hänen valintansa jatkokaudelle Sotkamon puoluekokouksessa kesäkuussa on selviö.

Ei Sipilällä silti upeasti mene: hallitustaival näkyy yhä kentällä tyytymättömyytenä. Lännen Median viimekuisessa kyselyssä kaksi kolmesta keskustan äänestäjästä halusi Sipilän jatkavan puheenjohtajana. Vielä lokakuussa heitä oli vain alle puolet.

Sipilän henkilökohtainen kiirastuli voi näyttää ainakin hetkellisiä laantumisen merkkejä, mutta ei hallituksessa helppoa ole vieläkään. Sipilän kohuja sivusta seurannut kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo käy nyt omaa korpivaellustaan puolueensa sote-kapinallisten kanssa.


Sipilän mukaan on täysin kokoomuksesta kiinni, voiko kapina levitä niin, että riittävän moni hallituspuolueen edustaja äänestää sote-ehdotusta vastaan.

– Petteri Orpo (kok) on minulle vakuuttanut, että he ovat tämän takana ja homma viedään maaliin saakka, ja uskon häneen.

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok) sote-kapina on käynyt viime päivinä kuitenkin vain äänekkäämmäksi ja pitää uudistuksen ongelmat otsikoissa.

– Aika erikoistahan se on. Varmaan siinä tehtävässä muutakin puuhaa on, Sipilä kuittaa Vapaavuoren toiminnan.

Perustuslakivaliokunnan kuulemat asiantuntijat näyttivät valinnanvapaudelle tälle viikolla keltaista, ehkä jopa vihreää valoa. Ensi viikolla oman painavan sanansa sanovat valiokunnassa terveys- ja sosiaalipuolen asiantuntijat. Kokoomukselle hallituskysymykseksi noussut valinnanvapaus voi vielä törmätä myös perustuslakivaliokuntaan.

Sipilä vaikuttaa aiempaa varmemmalta siitä, ettei hallitus kaadu soteen.

– Emme tarvitse b-suunnitelmaa. Tämä viedään nyt läpi ja sillä hyvä, Sipilä sanoo.

Vielä kuun alussa Sipilä sanoi, että b-suunnitelma olisi uudet vaalit. Keskustan omista riveistä kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila yllätti hiljattain sanomalla, ettei vielä ole ratkaissut, miten äänestää hallituksen esityksistä. Sipilän mukaan puolueen eduskuntaryhmä kävi tällä viikolla Kesärannassa ja ”porukka oli hyvin yksimielistä” ja Anttilakin paketin takana.

– Onhan toki uudistuksessa kohtia, joita kansanedustajat ovat arvostelleet matkan varrella. Sitä vartenhan kansanedustajat ovat olemassa, että sanovat mielipiteensä.

Sipilän mukaan eri puolilta kuuluva vastustus kuuluu isojen uudistusten läpiviemiseen, eikä se ole yllättävää.


– Se on selvä, että on se keskustaa syönyt, että tämä asia on ollut kolme vuotta auki. Tämä on hirvittävän suuri uudistus ja uutisissa joka päivä yksi epäkohta kerrallaan. Se täytyy vain kestää loppuun saakka.

Sipilä kehottaa kriitikkoja suuntaamaan energiansa hyödyllisempään toimintaan.

– Uskon, että tästä tulee todella hyvä, kun vaan jää riittävästi aikaa ja käytetään nyt vastustamiseen menevä energia uudistuksen toimeenpanoon.

Entä miettiikö Sipilä koskaan sitä, että jos hän ja Orpo ovatkin väärässä ja kriitikkojen kauhukuvat oikeassa ja sote-uudistus romuttaisi suomalaisen terveydenhuollon peruuttamattomalla tavalla?

– Ei se vaarannu. Ei missään tapauksessa. Jokainen varmasti löytää siitä kritiikin paikkoja, minäkin löydän, mutta uudistus on välttämätön. Tienraivaajan osa on, että kritiikkiä tulee joka puolelta.

Sotesta puhuttaessa Sipilä korjaa itseään ja sanoo, ettei sanaa implemetointi kannata käyttää. Se kuuluu niihin insinöörimäisiin sanoihin, joita Sipilä yrittää karsia. Prosessi-sanan käyttö häneltä on jo kielletty. Se kävi ilmi Yökylässä Maria Veitola -ohjelmassa, jossa pääministeri ja hänen vaimonsa Minna-Maaria nähtiin hiljattain.

– Heh-heh-joo, haluan saada viestini ymmärretyksi ja prosessi on esimerkki sanasta, jota ei ehkä oikein ymmärretä. Prosessi on vain sarja päätöksiä, ehkä toimeenpanosta voisi puhua.

Kakkaroitaan ja kaavioitaan Sipilä saa edelleen käyttää.

– Kyllä, kyllä. Niitä tarvitaan.

 

Välillä on tuntunut, että mitä järkeä tässä on. Mutta olen koko ajan uskonut, että tavoitteet saavutetaan. Niillä itseäni aika ankarastikin mittaan ja se näkyy naamastakin.

Politiikan kulisseissa Sipilä on merkittävästi rennompi jutustelija kuin uutisten tv-kameroiden käydessä. Veitolan ohjelmassa nähtiin juuri sitä verstaassa hääräävää rakentelija-Sipilää, johon keskusta ja Suomi ihastuivat, kun hänet valittiin kuusi vuotta sitten keskustan puheenjohtajaksi.

Sipilä rapsutteli perheen perhoskoiraa, hioi rakentamaansa kajakkia ja tunnusti himoitsevansa salmiakkia. Vaalien lähestyessä sekä Sipilä että Orpo ovat esitelleet vaatehuoltoaan tai silitystaitojaan.

Sipilän pääministerikauden vaikein jakso ajoittui vuodenvaihteeseen 2016–2017. Silloin päällä oli hänen henkilöönsä liittynyt Yle-kohu ja hallituksen isot asiat kesken. Syksyllä Sipilä oli tiiviisti otsikoissa kirjakohussa perussuomalaisten hajoamisesta ja siitä syntyneestä hallituskriisistä.

Onko koskaan ollut olo, että asiat ovat menneet peruuttamattomasti pieleen?

– Välillä on tietenkin tuntunut, että mitä järkeä tässä on. Mutta siihen olen koko ajan uskonut, että tavoitteet saavutetaan. Niillä itseäni aika ankarastikin mittaan, se välillä näkyy naamastakin, Sipilä naurahtaa.

Sipilän hallitus on tullut tunnetuksi siitä, että se näyttää saavan riidan aikaiseksi niin isoista kuin pienistäkin asioista. Jos hallituskumppaneilta kysytään, monet asiat vaikuttavat tulevan heille täysin puskista.

– Ei pidä paikkaansa, Sipilä kiistää.


Sipilästä asian voi kiteyttää seuraavasti. Kun hän, Orpo ja Sampo Terho (sin) kokoontuvat trion kokouksiin, ihmettelevät he keskenään, että riita on kuulemma olemassa. Itse he ovat siitä täysin tietämättömiä. Sipilän mukaan kyse on normaalista työnteosta, jossa sovitellaan yhteen kolmen puolueen näkemyksiä joskus kauemmin ja joskus hitaammin.

– Ei tämä sen kummempaa ole. Kauheasti ihmettelen tätä hallituksessa on iso riita -juttua. Näen niitä otsikoita ja kuulen uutisista, että hetkinen, en ole kuullutkaan tuommoisesta riidasta.

Hallituksen toimia seuraavista tuntuu usein siltä, että Sipilä käy vähän eri bensalla kuin peruspoliitikot. Puolueiden välisiä leimahduksia voisi luetella vinon pinon, mutta otetaan kaksi tuoretta esimerkkiä. Liikenneministeri Anne Bernerin (kesk) sähköpyörille kaavailema 400 euron hankintatuki tuli kokoomukselle, valtiovarainministeri Orpolle ja sinisille täytenä yllätyksenä. Sipilän mukaan ei voinut tulla.

– Kyllä osa johtuu siitä, että ihan kaikkea ei lueta. Esimerkiksi tämä sähköpyöräkysymys on ihan strategiassa mainittu asia. Ihan normaalijärjestyksessä siitä tehdään lausuntokierroksen jälkeen päätökset. Ei tämäkään sen kummempi asia ole.

Erityisen tolaltaan kokoomus meni syksyllä, kun perhevapaauudistuksen kaatuminen näytti yllättäneen sen täydellisesti. Sipilän mukaan ratkaisua etsittiin aidosti.

– Oli yhteinen tavoite, joka kirjattiin paperille ja sitten kun asia oli huolellisesti tutkittu ja käyty läpi ja todettu, että siihen ei päästä, niin sitten ei päästä, Sipilä selventää.

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi viime viikonlopun IS Plusissa saaneensa soittoja molemmilta puolueilta näiden selvitellessä keskinäisiä ristiriitojaan. Rinteen mukaan puheluissa on oltu epävarmoja siitä, voiko riitoja ylipäätään sovittaa.

– Olen minä tänäänkin Rinteelle soittanut. Tapani on pitää yhteyttä, ja esimerkiksi tässä Salisburyn myrkytystapauksessa keskustelin hänen kanssaan, ja monissa muissakin asioissa haluan pitää oppositiotakin informoituna. Ja hyvä niin, että sitä tehdään muidenkin hallituspuolueiden toimesta, Sipilä aloittaa.

 

Kun Suomi on nyt saatu nostettua konkurssin ja kuilun partaalta ylös, niin minua kiinnostaa se seuraava haaste, miten saamme eriarvoistumiskehityksen oikeasti pysähtymään. Koen sen isona haasteena ja tartun siihen mielelläni, jos avaimet annetaan.

On syytä tarkentaa, että Rinne sanoo saaneensa soittoja esimerkiksi lokakuun sote-väännön aikana. Onko pääministerin pöydällä ollut kortti, jolla hän varmistelee, että tynkä-sote maakunnilla saataisiin vähemmistöhallituksella ja opposition tuella maaliin, jos valinnanvapaus ajautuu ongelmiin ja kokoomus lähtee hallituksesta?

Sipilä hymyilee leveästi.

– Semmoisia kortteja ei ole.

Sipilä on miljonääri ja voisi palata koska tahansa takaisin it-firmojen maailmaan. Miksi hän haluaa yhä jatkaa politiikassa? Vastaus kuulostaa siltä, että opposition kritiikki ja keskustan kenttäväen vaateet ovat jättäneet jälkensä Sipilään. Tai sitten asia on ollut insinöörin prosessikaaviossa koko ajan seuraavana asialistalla.

– Kun Suomi on nyt saatu nostettua konkurssin ja kuilun partaalta ylös, niin minua kiinnostaa se seuraava haaste, miten saamme eriarvoistumiskehityksen oikeasti pysähtymään. Koen sen isona haasteena ja tartun siihen mielelläni, jos avaimet annetaan, Sipilä vastaa.

Juuri nyt keskustan vaalivoitto ei kaiken koetun jälkeen näytä todennäköiseltä.

– Se nähdään vuoden päästä. Meikäläinen ei korkealta tipahda, vaikka niin ei kävisikään. Keksin kyllä tekemistä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt