Nettipoliisi joutui vaihtamaan toisiin tehtäviin vihakampanjan seurauksena – jopa puhelinsoitoista tehty pilkkalauluja - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Nettipoliisi joutui vaihtamaan toisiin tehtäviin vihakampanjan seurauksena – jopa puhelinsoitoista tehty pilkkalauluja

Poliiseihin kohdistuva häirintä on yleistynyt.

Netti on tuonut uusia tapoja vaikuttaa poliisin työhön.

30.3.2018 7:20 | Päivitetty 30.3.2018 9:15

Sosiaalinen media on nostanut uudenlaisia ilmiöitä virkamieskoneiston keskiöön. Maalittaminen, eli yksittäisen henkilön poimiminen häirinnän kohteeksi, on yleistynyt esimerkiksi poliisin keskuudessa.

Hiljattain Lounais-Suomen poliisilaitoksella työskentelevä nettipoliisi joutui voimakkaan vihakampanjan kohteeksi ja siirtyi tämän seurauksena osittain muihin tehtäviin. Lounais-Suomen poliisin apulaispoliisipäällikkö Teijo Ristola vahvistaa Ilta-Sanomille, että poliisin työnkuvaa muotoiltiin uudestaan. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Turkulainen.

– Tällaisen toiminnan tarkoitus on häiritä poliisin työtä, ja että virkamiehet eivät tekisi toimiaan, Ristola kommentoi Ilta-Sanomille poliisiin kohdistuvaa häirintää yleisellä tasolla.

Jo ennen someaikaa poliisin toimintaa on kritisoitu ja siihen on yritetty suoraan vaikuttaa. Teijo Ristolan mukaan räikeimmillään häirintä on ilmennyt niin, että on kerrottu olevan tiedossa, mitä koulua poliisin lapsi käy tai on käyty koulussa näyttäytymässä ja keskustelemassa lapsen kanssa.

– Näyttäytymällä on voitu todistaa se, että tiedetään tiettyjä asioita poliisista, Ristola sanoo.

Netti on kuitenkin tuonut uuden työkalun ja uusia tapoja vaikuttaa poliisin työhön.

Helsingin poliisilaitoksen johtokeskuksen johtaja, ylikomisario Jussi Huhtelan mukaan yksittäisiä henkilöitä tai pieniä ryhmittymiä, jotka netissä harjoittavat systemaattista häirintää, on oikeastaan melko vähän. Kyseiset tahot kuitenkin yrittävät saada toiminnan näyttämään isommalta kuin se todellisuudessa on.

Yksittäisen poliisin some-tilillä voidaan esimerkiksi aloittaa roskapostikampanja. Yksi ainut ihminen yrittää eri nimimerkkien tai profiilien avulla luoda mielikuvaa, että häirinnän taustalla olisikin useampi henkilö.

– Halutaan saada asia vaikuttamaan siltä, että vähintään puoli Suomea on kimpussa. Saadaan painetta, kun someen tungetaan viestiä luoden mielikuvaa, että vaikuttajia on paljon. Se ei vaadi paljon taustojen selvittämistä, Huhtala sanoo.

Toiminta saattaa näyttäytyä myös niin, että henkilön ammattitaito tai yksityiselämä yritetään saada netissä näyttämään kyseenalaiselta. Osa häirinnän kohteeksi joutuneista poliiseista on Huhtelan mukaan voinut kokea asian niin, että heidän toivotaan välttävän jonkin työtehtävän suorittamista.

Häirintä ulottuu myös netin ulkopuolelle. Poliisille on voitu soittaa ja puhelu on nauhoitettu. Myöhemmin keskustelu on leikattu haluttuun muotoon. Tai yksittäisestä poliisista on voitu tehdä pilkkalaulu.

– Nämä keskustelut tai pilkkalaulu on myöhemmin julkaistu netissä, Huhtela sanoo.

Huhtela joutui itse some-ryöpytyksen kohteeksi viime vuonna sen jälkeen kun perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho oli nostanut hänen maahanmuuttoaiheisen twiittinsä esiin Facebook-sivullaan.

– Maalituskampanjoita aiheuttaa usein aiheet, jotka puhuttavat yhteiskunnassa ja jotka polarisoivat keskustelua. Jos aiheesta lähtee somessa keskustelemaan, voi joutua vastatoimien kohteeksi heidän suunnaltaan, jotka kokevat olevansa asiasta voimakkaasti eri mieltä, Huhtela sanoo.

Poliisihallituksen viestintäpäällikön Marko Luotonen mukaan ei ole mitenkään yleistä, että yksittäinen poliisi siirtyisi toisiin tehtäviin vihakampanjan vuoksi.

– Emme ole nähneet tätä suurena ongelmana, Luotonen sanoo.

Häiriköintiä kuitenkin tapahtuu, ja motiiveja sille on lukemattomia erilaisia. Häiriköt voivat olla tyytymättömiä viranomaisen toimintaan, vallitsevaan lainsäädäntöön tai arvoihin, joita yhteiskunta edustaa ja joita poliisi työssään toteuttaa.

– Jo pelkästään se, että työskentelee poliisissa voi olla laukaiseva tekijä häiriköinnille, Luotonen sanoo.

Sosiaalinen media on työkaluna poliisin keskuudessa yleistynyt ja sen merkitys on tullut yhä tärkeämmäksi. Läsnäolo sosiaalisessa mediassa on kasvanut ja poliisilla on eri alustoilla jo 150 profiilia, joista noin 100 on henkilöprofiileja.

– Haluamme olla tavoitettavissa ja mukana keskustelemassa asioista myös siinä määrin, että rikoksia ei tapahtuisi. Ennaltaehkäisy ja neuvonta ovat hyvin tärkeä funktio, miksi poliisi on somessa, Luotonen sanoo.

Luotonen huomauttaa, että viranomaistoimintaan häiriköinnillä ei ole suuriakaan vaikutuksia.

Otsikkoa päivitetty 30.3.2018 kello 9.15. Vahvistetusti yksi nettipoliisi on joutunut vaihtamaan toisiin tehtäviin vihakampanjan vuoksi. Alkuperäinen otsikko antoi ymmärtää, että tehtäviä vaihtaneita nettipoliiseja olisi ollut useita.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?