Tällaisilla toimilla Venäjä voi vastata diplomaatin karkottavalle Suomelle - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tällaisilla toimilla Venäjä voi vastata diplomaatin karkottavalle Suomelle

Ilmatilaloukkaukset, itärajan vuotaminen ja lapsikiistat voivat kuulua Venäjän työkalupakkiin.

27.3.2018 6:02 | Päivitetty 27.3.2018 8:12

Suomi on päättänyt karkottaa yhden venäläisdiplomaatin vastatoimena Britanniassa tehtyyn hermomyrkkyiskuun. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan vastatoimet ovat lähellä vastavuoroisuutta, joten suomalaisdiplomaatin karkotus on odotettavissa.

Venäjällä voisi olla useita keinoja, joilla se voisi yrittää vaikuttaa Suomen linjaan. IS kysyi ulkopolitiikan asiantuntijoilta, mitä karkotuksen jälkeen voi tapahtua.

– Venäjä vastaa todennäköisesti karkotuksilla. Niiden määrät noudattavat samaa tasoa kuin venäläisdiplomaatteja karkottaneiden maiden määrät. Se voi olla alkuvaiheessa riittävä signaali, molemmin puolin, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu arvioi.

Hänen asiantuntijuuteensa kuuluvat Suomen ulko-, puolustus- ja turvallisuuspolitiikka, Euroopan turvallisuus, transatlanttiset suhteet ja ulkopolitiikan analyysi.

Entä muut mahdolliset Venäjän toimet? Muistissahan ovat ilmatilaloukkaukset, lapsikiistat ja Suomen yllättänyt pakolaisten tulo käytetyillä autoilla itärajan rajanylityspaikoille?

– Kyllä luulen, että tämän kaltaisia keinoja voi olla Venäjän työkalupakissa. Venäjän ulkopolitiikka ei ole osoittanut maltillistumisen merkkejä, Pesu arvioi.

– Venäjä saattaa esitellä sotilaallista voimaansa Itämerellä, kuten aiemminkin. Venäjä haluaa säilyttää itsellään yllätyksen siihen, mitä ja milloin se tekee, hän sanoo.

Venäjä loukkasi Suomen ilmatilaa elokuussa 2014. Lokakuussa 2016 Venäjän kaksi SU-27-tyyppistä hävittäjää loukkasi Suomen ilmatilaa. Ensimmäinen, noin minuutin mittainen ilmatilaloukkaus havaittiin Suomenlahdella Porvoon eteläpuolella kello 16.43 torstai-iltapäivällä. Tapahtuma kesti noin minuutin. Toinen ilmatilaloukkaus tapahtui samana iltana noin puoli kymmeneltä.

– Joko Venäjä haluaa kertoa, ettei se ole tyytyväinen Suomen viimeaikaisiin toimiin – tai sitten ilmatilaloukkaukset ovat osa pidemmän jänteen strategiaa, Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Tomas Ries arvioi tuolloin.

Venäjä käytti ilmatilaloukkauksiin kahta SU-27-tyyppistä hävittäjää vuonna 2016.­

Suomella oli huoli itärajan vuotamisesta vuonna 2016. Tammikuussa ja helmikuun alussa vuonna 2016 saapui yllättäen keskimäärin 15–25 turvapaikkaa hakevaa vuorokaudessa itärajan yli.

Venäläislasten huoltajuuskiistat Suomessa ovat olleet kestoaihe Venäjän mediassa tämän vuosikymmenen.

Entä voiko Suomen talous kärsiä karkotuksista?

– Jos taloudellisia vastapakotteita tulisi, Venäjän oma talouskin saattaisi kärsisi niistä, joten en pidä niitä todennäköisinä, Pesu sanoo.

Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin vuonna 2014

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen arvioi karkotuksia.

– Karkotuksessa ei ole mielestäni kyse Suomen ulkopoliittisen linjan muutoksesta. Sen jälkeen, kun Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin, Suomi on ollut mukana EU:n yhteisessä linjassa, mutta pitänyt samalla keskusteluyhteyttä rajanaapurin Venäjän kanssa. Suomen päätös karkottaa venäläinen diplomaatti sopii hyvin EU-maiden yhteiseen reaktioon vastatoimena Britanniassa tehtyyn hermomyrkkyiskuun, hän sanoo.

Mitä tästä seuraa Suomelle?

– Tästä seuraa todennäköisesti Venäjän vastatoimena EU- maiden diplomaattien karkotusta Venäjältä, Tiilikainen sanoo.

Mitä tästä seuraa EU:n ja Venäjän väleille?

– Venäjän välit ovat olleet huonot Ukrainan kriisin takia, eikä tämä konflikti muuta tätä asetelmaa, hän kertoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?