Kotimaa

EU-jäsenmaat pohtivat vastatoimia – näin Venäjä voi yrittää vaikuttaa Suomen linjaan

Julkaistu:

EU-maissa harkitaan vastatoimia. Asiantuntija arvioi, että Venäjä voisi koettaa vaikuttaa Suomen linjaan useilla eri keinoilla jo ennen vastatoimia.
Venäjään liitetty hermomyrkkyisku entistä venäläisagenttia vastaan Britannian Salisburyssa on nostanut vastatoimet pohdintaan EU-maissa.

Salisburyn tapahtumat olivat esillä Eurooppa-neuvoston kokouksessa Brysselissä torstaina.

– Hyväksymissämme päätelmissä tuomitaan Salisburyn hyökkäys jyrkästi sekä todetaan EU:n olevan yhtä mieltä Britannian hallituksen arviosta, jonka mukaan on hyvin todennäköistä, että Venäjä on vastuussa iskusta, pääministeri Juha Sipilä (kesk) kirjoitti perjantaina blogikirjoituksessaan.

Sipilä kirjoitti, että ”kokouksessa keskusteltiin myös yksittäisten jäsenvaltioiden tuen osoituksista Britannialle”.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

 

Keinovalikoima on erittäin laaja, normaalista diplomaattisesta konsultoinnista mahdollisuuteen, että Venäjän mediassa nostetaan esiin lapsikiista tai rajan yli alkaa tulla turvapaikanhakijoita.

Ennen kokousta Britannian mediassa oli arvioita, että Britannian pääministeri Theresa May toivoisi EU-maiden karkottavan Britannian tavoin venäläisiä diplomaatteja.

Kannanotossaan EU-maat linjasivat, että ne tekevät johtopäätöksiä Venäjän antamien vastausten perusteella.


Osa EU-maista on ryhtynyt toimeen jo ennen yhteistä päätöstä vastatoimista. Financial Timesin mukaan Ranska, Puola ja Baltian maat harkitsevat venäläisdiplomaattien karkottamista.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk odottaa, että useampi maa tekee maanantaina päätöksiä vastatoimista Venäjälle. Sipilä kertoi Suomen ulkopoliittisen johdon keskustelevan asiasta ensi viikolla.

Sipilä kommentoi ennen torstain kokousta, että vastatoimet vaatisivat vakavan harkinnan ja uudet pakotteet olisivat mahdollisia vasta ”juridisen prosessin jälkeen”.

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin apulaisprofessori Veli-Pekka Tynkkynen arvioi Ilta-Sanomille, että Venäjään kohdistuvat vastatoimet ovat vaikea kysymys Euroopan unionille.

– Me Euroopassa ja muuallakin maailmassa haluamme nojata lakiin, oikeuteen ja demokraattiseen päätöksen tekoon. Tällaiset toimenpiteet ovat myrkkyä yhtenäisyydelle. On pakko käydä arvokeskustelua siitä, miten tällaiseen vastataan.


Tynkkysen mielestä Venäjän toiminta on menestyksekästä lyhyen aikavälin näkökulmasta katsottuna.

– EU on polvillaan vastauksessaan, koska tämä hajottaa. Jotkut maat haluavat mennä eteenpäin ja toiset maat epäröivät, että ei mennä eteenpäin sanktioissa. Käsikirjoitus on sama kuin Krimin haltuunotossa.

Tynkkysen mukaan on mahdollista, että Venäjä alkaa painostaa Suomea, mikäli Venäjään kohdistuvat vastatoimet nousevat harkintaan.

– Totta kai Venäjän seuraavat toimet olisivat sellaiset, että diplomaattisesti yritetään vaikuttaa eri maissa, jotta saataisiin Venäjälle myönteistä kantaa. Sellainen kuuluu normaaliin suurten valtioiden diplomatiaan.


Venäjällä voisi olla useita keinoja, joilla se voisi yrittää vaikuttaa Suomen linjaan.

– Keinovalikoima on erittäin laaja, normaalista diplomaattisesta konsultoinnista mahdollisuuteen, että Venäjän mediassa nostetaan esiin lapsikiista tai rajan yli alkaa tulla turvapaikanhakijoita. Ei voida tietää tekisikö Venäjä jotain, mutta täytyy tiedostaa, että keinovalikoima on Venäjällä erittäin laaja.

Tynkkynen nostaa esiin myös Venäjän mahdollisina vaikutuskeinoina Suomeen energiasektorin ja suomalaisten yritysten aseman Venäjällä.


Tynkkynen arvioi, että Suomen linja vaikuttaa olevan edetä ”pilkulleen legaalisessa prosessissa”, joka vaatisi sataprosenttisen näytön siitä, että Venäjä on teon takana.

– Tällaista ainetta, jolla myrkytettiin ei ole tehty muualla kuin Venäjällä. Vähintäänkin Venäjä on syyllinen siihen, että aine on lähtenyt siitä maasta eteenpäin.

Tynkkysen mukaan Salisburyn tapaus muistuttaa Venäjän viime vuosina vahvistunutta toimintamallia.

– Tehdään puolittain piilotettua toimintaa, jota on hyvin vaikea todistaa, oli se sitten hakkerointia tai informaatiovaikuttamista. Tällaiset Bond-tyyliset manööverit osoittavat, että Venäjä haluaa käyttää kaikkia mahdollisia keinoja oman vaikutusvaltansa lisäämiseksi.

Entinen venäläisagentti Sergei Skripal ja hänen tyttärensä Julija joutuivat hermomyrkkyhyökkäyksen kohteeksi Salisburyssa maaliskuun alussa.

Venäjä on kiistänyt syyllisyytensä Salisburyn tapahtumiin. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on syyttänyt, että Britannia yrittää pakottaa EU-liittolaisia astumaan Venäjän kanssa vastakkaisasettelun tielle.

Vastatoimet harkinnassa

  • Suomen ulkopoliittinen johto arvioi alkavalla viikolla, ryhtyykö se joihinkin toimiin vastalauseena Britanniassa tapahtuneelle hermomyrkkyiskulle.
  • Kukin EU-jäsenmaa määrittelee vastatoimensa itse, ja osa niistä saattaa päättää toimista jo maanantaina.
  • Keskiviikkona presidentti Sauli Niinistö vierailee Brysselissä ja tapaa EU:n johtohenkilöitä keskustellakseen muun muassa Euroopan turvallisuudesta.
  • Venäjän tiedustelupalvelun entinen eversti ja kaksoisagentti Sergei Skripal sekä hänen tyttärensä yritettiin murhata myrkyllä Salisburyssa 4. maaliskuuta.
  • Britannian mukaan maailman parhaat tutkijat Porton Downissa ovat tunnistaneet iskussa käytetyn aineen Novitshok-ryhmän hermomyrkyksi. Venäjän tiedetään Britannian mukaan valmistaneen kyseistä ainetta.
  • Maaliskuun puolivälissä Britannia karkotti 23 venäläisdiplomaattia. Venäjä vastasi samalla mitalla.
  • Nyt EU-maista ainakin Baltian maat, Puola ja Ranska harkitsevat mediatietojen mukaan joidenkin venäläisdiplomaattien karkottamista. Lisäksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump harkitsee karkotuksia Washington Postin mukaan.
STT