12-vuotiaan Matin kertomus on lohduton. Koulussa kukaan ei muistanut Matin nimeä. Poika jäi aivan yksin. Yksinäisyys satutti enemmän kuin fyysinen kipu. Matti kertoi, että valitsisi mieluummin sen, että häntä hakattaisiin kuin sen, ettei kukaan huomaa.
Matin tarinan kertoi yksinäisyyttä lähes 20 vuotta tutkinut kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttila, jota haastattelimme tänään alkavaan juttusarjaamme. Pojan kertomukseen tiivistyvät monen yksinäisen tunnot: kun edes joku huomaisi.
Ilta-Sanomat kertoo tämän viikon aikana, millaista on yksinäisyys Suomessa ja millaisilla keinoilla sitä pitäisi torjua. Ääneen pääsevät useat yksinäiset eri puolilta Suomea – niin lapset, nuoret, työikäiset kuin vanhuksetkin. Poliitikot esittävät omat konstinsa yksinäisyyden ehkäisemiseen. Kerromme lisäksi, miten yksinäisyys vaikuttaa terveyteen ja miten jokainen voi tarjota apuaan yksinäisyyden torjumisessa.
Näkymätön ongelma
Yksinäisyys nousi esille myös eriarvoisuutta pohtineen työryhmän raportissa, joka luovutettiin viime viikolla pääministeri Juha Sipilälle (kesk). Professori Juho Saaren johtaman asiantuntijaryhmän mukaan yksinäisyys on ”eräs tärkeimmistä hyvinvointia ja terveyttä alentavista tekijöistä”.
Yksinäisyys on möykky, jonka varjo leviää laajalle. Ongelma koskettaa kaikkia ikäryhmiä ja sosiaalisia luokkia, vaikka se iskeekin useimmin juuri heikommassa asemassa oleviin.
Saaren työryhmän mukaan yksinäisyys liittyy muun muassa koulupudokkuuteen, päihde- ja mielenterveysongelmiin sekä epäterveellisiin elämäntapoihin. Se voi olla myös sydän- ja verisuonitautien, unettomuuden ja peliriippuvuuden taustalla.
Ongelma on siitä pirullinen, ettei sitä välttämättä tunnista ulkoapäin. Vieressäsi kaupan kassalla ostoksia pakkaava pukumies tai bussipysäkille rattaita työntävä nainen voi olla yksinäinen. Moni on ystävien keskellä yksinäinen, mutta moni yksin elävä ei ole yksinäinen.
Toiset ihmiset todellinen perusturva
Hahmottomuus ja moniulotteisuus tekevät yksinäisyydestä vaikean torjua. Yhteiskunnan rakentamat turvaverkot eivät yksin riitä. Professori Saari muistuttaa aivan oikein, että suomalaisten todellinen perusturva ovat toiset ihmiset.
Juttusarjassamme esitellään suomalaisia, jotka ovat tarttuneet toimeen yksinäisyyden kitkemiseksi. He ovat ryhtyneet ystäviksi yksinäisille. Se on hieno teko, joka voi pelastaa elämän.
Apulaisprofessori Junttilan mukaan suomalaiset häpeävät yksinäisyyttä. Yksinäisyydestä ei puhuta ääneen, sillä se koetaan omaksi viaksi. Tahdonkin kiittää kaikkia rohkeita yksinäisiä, joita haastattelimme juttusarjaamme varten. Toivon todella, että nämä haastattelut poikisivat jotain hyvää.
Yksinäinen, muista, että et ole yksin. Yksinäisyys on yhteinen ongelma.
