Kotimaa

Turun puukotus: Nämä ovat syyttäjän ja puolustuksen keskeiset väitteet

Julkaistu:

Oikeudenkäynti
IS kokosi syyttäjän ja puolustuksen keskeiset väitteet muun suunnitelmallisuudesta, motiivista ja terroristisesta tarkoituksesta.

Syyttäjän keskeiset väitteet

Suunnitelmallisuus: Bouanane oli suunnitellut iskua pidempään, mutta lopullisen päätöksen iskun ajankohdasta hän teki tekoja edeltäneenä yönä.

Motiivi: Yksi vaikuttimista Bouananen päätökselle toteuttaa teot Suomessa on ollut hänen halunsa reagoida Isisin vastaisen liittouman tekemiin pommituksiin Isisin tuolloin hallitsemaan Raqqan kaupunkiin Syyriassa.

Uhrit sattumanvaraisia: Aluksi Bouananen tarkoitus on ollut tappaa Suomen puolustusvoimiin kuuluvia henkilöitä, mutta Bouanane luopui tuosta suunnitelmasta. Tekojen lopulliseksi kohteeksi 18.8.2017 joutuivat Turun keskustassa olleet sattumanvaraisesti valikoituneet henkilöt.

Valitsi julkisen paikan: Bouanane toteutti teot yllättäen ja äärimmäistä väkivaltaa käyttäen tarkoituksenaan aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa. Hän toteutti teot keskeisellä julkisella paikalla ajankohtana, jolloin liikkeellä oli paljon ihmisiä. Bouanane tavoitteli teoilleen ja Isisin ideologialle laajaa julkista näkyvyyttä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hyökkäys Suomea kohtaan: Kysymyksessä on siten ollut hyökkäys paitsi uhreiksi valikoituneita henkilöitä, niin myös Suomen valtion perustoimintoja vastaan. Teot ovat olleet omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen valtiolle.
  • Katso otsikon alla olevalta videolta taustaa Turun puukotuksesta.

Puolustuksen keskeiset väitteet

Myöntää tapot: Abderrahman Bouananen puolustus kiistää syytteet terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista ja murhien yrityksistä, mutta myöntää syyllistyneensä tappoihin ja tapon yrityksiin.

Tämä on keskeistä, sillä murhasta ainoa rangaistus on elinkautinen vankeus, kun taas tapon rangaistushaitari on 8–12 vuotta vankeutta ja useammasta taposta enimmillään 15 vuotta.

Ei vahinkoa valtiolle: Puolustuksen mukaan Bouananen tarkoituksena ei ole ollut teollaan aiheuttaa vakavaa pelkoa Suomen väestön tai muiden Euroopan valtioiden väestöjen keskuudessa. Menettely ei ole ollut sellaista, että se olisi ollut omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen valtiolle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Oma käsitys: Puolustuksen mukaan Bouananen oma käsitys on se, että hänen menettelynsä täyttää terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen murhien ja murhan yritysten tunnusmerkistön. Puolustuksen mukaan käräjäoikeuden kuitenkin tulee arvioida Bouananen omasta käsityksestä riippumatta, voidaanko tekoja pitää terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä.

Pelkovaikutuksesta: Puolustuksen mukaan on selvää, että mikä hyvänsä teräaseella tehty surmatyö yleisellä paikalla aiheuttaa pelkoreaktioita rikosuhrien ja välittömien silminnäkijöiden keskuudessa.

Jotta tuon kaltainen teko olisi tehty terroristisessa tarkoituksessa, ei riitä, että tuollaisia välittömiä pelon tunteita on aiheutunut. Edellytetään, että teon keskeisenä tarkoituksena on ollut pelon aiheuttaminen koko väestön tai tietyn etnisen tai muun väestöryhmän keskuudessa.

Puolustuksen mukaan esitutkinta-aineiston valossa on epäselvää, onko vastaajan tarkoituksena ollut lainkohdassa edellytetyn vakavan pelon aiheuttaminen.