Alina

Kotimaa

Salaiset pöytäkirjat paljastavat – näin Suomen Pankki yritti pelastaa suomalaiset pankkikriisiltä

Julkaistu:

Talouskriisi
Keskuspankin salaiset pöytäkirjat paljastavat kriisipankki Skopin saaneen käytännössä pankkitukea lähes vuosi ennen pankin kaatumista veronmaksajien syliin.
Suomen Pankin kokouspöytäkirjat liitteineen tuovat lisävalaistusta aikakauteen, jolloin Suomi syöksyi 1990-luvun lamaan ja pankkikriisiin. Ilta-Sanomat tutustui salaisiin, nyt julkisiksi tulleisiin asiapapereihin Suomen Pankissa.

Traumaattinen aika nousee vieläkin esiin poliittisessa keskustelussa, viimeksi presidentinvaaleissa tammikuussa. Pankkijärjestelmän haaksirikko, yritysten, yrittäjien ja kansalaisten holtiton velkaantuminen, luottotappiot, kiinteistöjen ja osakkeiden arvojen romahtaminen, koronnousut ja konkurssit sekä takausvelat tuhosivat monen kansalaisen talouden – loppuelämäksi.

Pöytäkirjat, kokousmuistiot, selvitykset ja kriisikokoukset paljastavat karulla tavalla, kuinka Suomen Pankki yritti pitää huojuvaa pankkijärjestelmää pystyssä 1990 ja 1991. Synkkä tilanne nähtiin keskuspankissa jo varhain. 1980-luvun lopun nousukausi ja usko pörssikurssien ja kiinteistöjen arvojen loputtomaan nousuun oli tullut tiensä päähän. Keskenään kilpailevissa pankeissa riskit kyllä ymmärrettiin, mutta niiltä ummistettiin silmät – varsinkin Skopissa. Asiakkaista taisteltiin verisesti, katkeraan loppuun saakka.

Ensimmäinen 80-luvun velkaantumisen ja kasinotalouden iso ruumis oli Skop.


Säästöpankkiryhmän liikepankki Skop ajautui Suomen Pankin haltuun syyskuussa 1991. Skop ehti käyttää täysimääräisesti hyödykseen rahamarkkinoiden vapautumisen 80-luvun lopulla. Löysää rahaa oli tarjolla ulkomailta, ja sitä otettiin ja lainattiin eteenpäin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Skop rynnisti kiinteistömarkkinoille, pörssiin, valtasi konepajayhtiö Tampellan ja sijoitti ulkomaille, muun muassa Yhdysvaltoihin. Pankista sai lainaa lähes mihin tahansa ideoihin ja investointeihin, asuntoihin, kesämökkeihin ja ihan vain jokapäiväiseen kulutukseen. Elettiin talouden kuumia aikoja. Skopin johtajat, pääjohtaja Christopher Wegelius ja sijoitusjohtaja Juhani Riikonen olivat uuden ajan airueita.

Poliitikoille ja virkamiehille yli varojensa eläneen Skopin haltuunotto syyskuussa 1991 tuli yllätyksenä. Tuohon aikaan valtiovarainministeriön keskeisin virkamies, budjettipäällikkö Raimo Sailas kuuli pankin kaatumisesta samana päivänä kadulla Helsingin rautatieaseman lähellä.

– Esko Ollila (Suomen Pankin johtokunnan jäsen) tuli vastaan. Hän kertoi, että Suomen Pankki ottaa Skopin haltuunsa, eläkkeellä oleva Sailas muistelee IS:lle.

 

Tuohon aikaan valtiovarainministeriön keskeisin virkamies, budjettipäällikkö Raimo Sailas kuuli pankin kaatumisesta samana päivänä kadulla.

Uutisen dramaattisuutta korostaa vielä se, että Sailas oli edellisenä iltana syömässä rapuja Wegeliuksen isännöimässä tilaisuudessa.

– Ei puhuttu mitään, mitä seuraavana päivänä tulisi tapahtumaan.

Sailaksen mukaan Skopin tilanne ja pankin haltuunotto ja sen valmistelu pidettiin pienessä piirissä. Ministeriössä ei tiedetty keskuspankin suunnitelmista, ei ainakaan kovin laajalti.


Mitä sitten Suomen Pankissa puuhattiin?

Sen paljastavat salaiset asiakirjat.

Suomen Pankin riskienseurantaosastolla alettiin valmistautua pahimpaan jo keväällä 1990, yli vuosi ennen lopullista romahdusta.

Julkiseksi asiakirjaksi tullut pankin salainen muistio (24.4.1990) kertoo, että keskuspankissa oli jo havahduttu pankkien ulkomaiseen velanottoon: Valuuttamääräisen toiminnan osalta kaikkien suomalaisten kansainvälistä toimintaa harjoittavien pankkien rahoitusrakenne on varsin haavoittuva.

Keskuspankissa pelättiin luottokelpoisuusluokituksen laskua, joka nostaisi korkorasitusta ja aiheuttaisi pankeille häiriöitä rahoituksen saamisessa. Muistiosta ilmenee, että keskuspankin edustajat olivat jo tavanneet Skopin ylimpää johtoa maaliskuussa (2.3.1990). Suomen Pankki vaati Skopilta selvityksiä, miten se aikoo vähentää rahoitusriskiään. Tyydyttävää vastausta pankkijärjestelmää valvova Suomen Pankin johto ei saanut.

 

Suomen Pankin riskienseurantaosastolla alettiin valmistautua pahimpaan jo keväällä 1990.

Huhtikuun alussa 1990 istuttiin uudestaan alas: pankille annettiin vuoden loppuun aikaa laittaa asiansa kuntoon, muuten keskuspankki aloittaa omat toimensa, joista kovin olisi supistaa Skopin sijoitustodistusten määrää Suomen Pankissa. Käytännössä pankki joutuisi hillitsemään lainanantoaan. Pankin piti sopeuttaa velkojensa määrää ja raportoida Suomen Pankille kerran viikossa tilanteen kehittymisestä.

Keskuspankin uhkauksen taustalla oli jo huoli koko pankkijärjestelmästä. Rahoitusmarkkinoiden vakauden takia Skopin pitää pystyä hoitamaan yllättävät rahoitusongelmat kaikissa olosuhteissa. Nyt nämä puskurit olivat hupenemassa uhkaavasti.


Kesän jälkeen tuli kylmä syys vuonna 1990.

Keskuspankin riskienseurantaosasto tarkasteli Skop-konsernin tilannetta muistiossaan (6.9.1990).

Jo heinäkuun lopussa osasto oli päätynyt näkemykseen, että kokonaiskuva Skop-konsernista ja sen osakkuusyhtiöiden sekä Skopin suurimpien osakkeenomistajien (18 säästöpankkia) kannattavuudesta ja taloudellisesta tilasta on synkkä.

Skopin luottotappiot yrityksistä ja sijoitustoiminnasta kasvoivat rajua vauhtia. Häiriöluotot eli lainat joiden korot tai kuoletukset ovat rästissä lisääntyivät hallitsemattomasti. Osasto joutuikin toteamaan, että Skop ei ole päässyt eikä ilmeisesti ole pääsemässäkään kevään tervehdyttämisohjelman tavoitteisiin, varsinkin jos osakkeiden kurssitaso jatkaa laskuaan: Skopin osakkuudet eri yhtiöissä ovat muuttumassa arvottomiksi, sillä jo nyt erityisen moni osakkuusyhtiö on konkurssikypsä.

Skopin tilannetta pidettiin nyt katastrofaalisena, vuosi ennen pankin tipahtamista Suomen Pankin syliin.

Lokakuussa keskuspankissa vahvistettiin Skopin uusi tervehdyttämisohjelma. Skopin ongelmat olivat riistäytymässä käsistä.


Tähän saakka Skopin riskejä oli pystytty hoitamaan kulisseissa.

Kohta se olisi mahdotonta. Helsingin arvopaperipörssi pyysi syyskuussa Pankkitarkastusvirastolta lausuntoa Skopin sijoitusyhtiön Sp-Sijoituksen substanssiarvolaskelmasta. Osakeomistusten epäiltiin olevan ylihinnoiteltuja.

Keskuspankissa ja pankkitarkastusvirastossa tiedettiin jo, että Sp-Sijoituksen substanssiarvo on laskettu 500-550 mmk liian korkeaksi. Nyt sama tieto oli jo pörssissä. Pankkitarkastusvirasto arvioi, että totuuden kertominen aiheuttaa vakavia riskejä sekä osakemarkkinoille että Skopille, jota uhkasi markkinoiden luottamuspula.

 

Pankkitarkastusvirasto arvioi, että totuuden kertominen aiheuttaa vakavia riskejä sekä osakemarkkinoille että Skopille, jota uhkasi markkinoiden luottamuspula.

Keskuspankki alkoi työstää kiireellä vakauttamisohjelmaa, jossa puretaan Sp-Sijoituksen riskit. Yhtenä vaihtoehtona oli esillä, että Suomen Pankki ostaisi Skopin osakesalkut tai pankin omistamat yhtiöt tai niihin sisältyvät riskit jo tässä vaiheessa.

Muistiossa todetaan, aivan oikein, että lähes arvottomat osakeomistukset tulisivat keskuspankille joka tapauksessa, jos Skop kaatuisi. Skopille annettiin määräys, että se ei hanki lisää osakeomistuksia ja pyrkii eroon ulkomaisista arvopapereistaan ja omistuksistaan, ja lisäksi omistajat eli säästöpankit pumppaavat Skopiin lisää rahaa 800 miljoonaa markkaa.

Skop suhtautui vastahankaisesti keskuspankin vaatimuksiin.

Marraskuussa 1990 Skop kuitenkin kertoi, että se vähentää sijoitustoimintaansa. Samaan aikaan Suomen Pankki alkoi olla Skopin kanssa selkä seinää vasten.


Skopin omat tervehdyttämistoimet eivät auttaneet tai niitä ei saatu ajoissa läpi. Pankki horjui ja Suomen Pankissa varauduttiin pahimpaan. Pankissa kuitenkin päädyttiin siihen, että koko pankkijärjestelmän takia Skop tulee pitää pystyssä – hinnalla millä hyvänsä.

Suomen Pankissa tehtiin 27.11.1990 historiallinen päätös: pankkitukihana avattiin, hiljaa ja vaivihkaa. Skopille päätettiin antaa 28.11.1990 – 18.1.1991 välisenä aikana markkinaehtoista vakautuslainaa yhteensä enintään 3 miljardia markkaa. Vakauslaina toteutetaan kolmen kuukauden repo-kauppoina ja sen korko on kolmen kuukauden helibor.

Päätöksen liitteenä olevassa muistiossa (27.11.1990) todetaan, että ehdotetun kaltainen rahoitustuki ei voi jäädä huomaamatta markkinoilta. Sen vuoksi on erikseen päätettävä, miten asiasta informoidaan markkinaosapuolia eli muita pankkeja ja yleisöä. Muis­tiossa todettiin, että pankkien pääjohtajille on syytä pitää puhuttelu yhteisvastuusta Suomen pankkijärjestelmän turvaamiseksi.

Skopin kaatumiseen oli aikaa vajaa vuosi.


Keskuspankki oli muistioiden ja selvitysten perusteella hyvin kartalla Skopista, jopa kylmäävän hyvin. Joulukuun lopussa 1990 keskuspankki oli tukenut erityisrahoituksella Skopia jo 895 miljoonalla markalla eli lähes miljardilla – kuukaudessa.

Tammikuussa 1991 näyteltiin eduskunnassa erikoinen episodi. Kansanedustaja Ingvar S. Melin (rkp) teki kirjallisen kysymyksen valtiovarainministeri Matti Louekoskelle (sd). Hän kysyi, onko hallitus tietoinen siitä, että eräiden pankkiryhmien todellisesta varallisuudesta olisi saatava luotettava selvitys. Kysymyksessä ei mainittu Skopia. Osoite oli kuitenkin selvä.

Hallitus vastasi, että asia on viranomaisten hoidossa. Skopia seurataan tehostetusti.

 

Joulukuun lopussa 1990 keskuspankki oli tukenut erityisrahoituksella Skopia jo 895 miljoonalla markalla eli lähes miljardilla – kuukaudessa.

Poliittinen päätöksentekokoneisto oli pankkien tilanteesta ulkona kuin lumiukko. Suomen Pankki ja koko pankkijärjestelmä elivät omaa elämäänsä ja hallitus ja ministeriö omiaan.

Sailaksen mukaan on paljon mahdollista, että poliitikot eivät tienneet keskuspankin pankkituesta. Sailaksen mielestä erityisrahoituksen voi käytännössä tulkita suoraksi pankkitueksi. Skopin rahallisesta tukemisesta yhteiskunnan varoista ei käyty julkista poliittista keskustelua, ei eduskunnassa eikä missään muuallakaan.

Samalla kun hallitus vastasi Melinin kysymykseen, Suomen Pankki jakoi käytännössä jo pankkitukea pitääkseen pankkijärjestelmää pystyssä.


Erityistukikaan ei näyttänyt pelastavan Skopia, päinvastoin.

Syksyllä 1991 keskuspankin rahoitusmarkkinaosasto teki tilannearvion.

Muistio (10.9.1991) toteaa, että Skop-konsernin tuloskehitys on huomattavasti heikompi kuin on ennakoitu. Liiketappiota kertyy vuonna 1991 vähintään 600 miljoonaa markkaa.

Huolestuttavaa oli, että Skopin vakavaraisuus oli painumassa alle minimin, operatiivinen pankkitoiminta on raskaasti tappiollista ilman luottotappioitakin ja likviditeettikriisi, siis suomeksi rahat loppu -tilanne, on entistä lähempänä.

Jotain tarttis tehdä.


Muistiossa hahmotellaan vaihtoehtoja kriisin hoitamiseksi. Keskuspankin pitää tulla Skopin avuksi tavalla tai toisella.

Muistiossa perustellaankin tulevia toimia muistuttamalla, että Suomen Pankin yhtenä keskeisenä tehtävänä on rahoitusmarkkinoiden vakauden ylläpitäminen. Sen katsottiin tarkoittavan vaikeuksiin ajautuneiden pankkien tukemista, jottei koko rahoitusjärjestelmä kaatuisi.

Suomen Pankki aloitti Skopin haltuunoton valmistelun. Vaihtoehdoksi valittiin pankin pääomittaminen ja riskien purkaminen.

 

Keskuspankin pitää tulla Skopin avuksi tavalla tai toisella.

Keskuspankilla oli käytettävissään useampia malleja: Suomen Pankista tulee Skopin enemmistöomistaja ja riskit siirretään koteloyhtiöön, eräänlaiseen roskapankkiin, Skop siirtyy Suomen Pankin omistukseen kaikkine velkoineen ja riskeineen tai Suomen Pankki rahoittaa säästöpankkeja, jotka puolestaan nostavat Skopin vakavaraisuutta pumppaamalla lisää rahaa.

Muistion loppupäätelmä on puhutteleva ja ennakoi mitä on tulossa: kallis lasku veronmaksajille.

Esitetyistä vaihtoehdoista kaikki ovat huonoja (on vain huonoja vaihtoehtoja). Kysymys on siitä, mikä on vähiten huono. Kaikki vaihtoehdot ovat myös Suomen Pankille (=yhteiskunnalle) kalliita.


Skopin loppuveto oli lyhyt ja raisu.

Pääjohtaja Wegelius sai puhelun keskiviikkona 18. syyskuuta 1991 pankin varainhankintaosastolta. Wegeliukselle kerrottiin, että KOP ei enää osta Skopin sijoitustodistuksia eli pankki ei saisi markkinarahaa.

Markkinat reagoivat, huhut mylläsivät ja Suomen Pankki joutui ottamaan Skopin haltuunsa 19. syyskuuta 1991.

Kaupankäynti Skopin, Skop-rahoituksen ja Skopin rahoittaman Tampellan osakkeilla lopetettiin pörssissä kello 13.58. Skopin taru päättyi. Siitä tuli Suomen Pankin eli käytännössä veronmaksajien pankki.

Kaikki tämä oli kuitenkin vasta alkusoittoa syvälle lamalle ja vuosia kestäneelle pankkikriisille, jonka laskuja maksetaan vieläkin.


Lähteet: Suomen Pankin johtokunnan pöytäkirjat, selvitykset ja liitteet 1990-1991; Heikki Hiilamo: Skop. Lyhyt historia (WSOY); Markku Kuisma, Teemu Keskisarja: Erehtymättömät (WSOY)

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Sivullinen näki kuinka pyöräilijä pyyhälsi pelastuslaitoksen sulkumerkeistä välittämättä tulvivalle tielle – ja hävisi vedenpinnan alle

    2. 2

      Ohikulkija huolestui oudosta liikehdinnästä heikoilla jäillä ja soitti 112:een – kopteripelastajia odotti yllättävä näky

    3. 3

      Poliisi kertoi uusia yksityiskohtia Aviciin kuolemasta – koko perhe saapui Omaniin: ”He ovat todella järkyttyneitä”

    4. 4

      Kirja: Maria Veitolan 5-vuotias poika aiheutti kiusallisen tilanteen HopLopissa – näin julkisuus vaikuttaa perhe-elämään

    5. 5

      Syyt, miksi sinun pitäisi tietää, kuka Avicii oli – ja miksi hän oli nuorille niin tärkeä

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Koulutyttöä puukotettiin 37 kertaa – yksi Ison-Britannian pitkäkestoisimmista murhamysteereistä ratkesi 26 vuoden jälkeen

    2. 2

      TMZ: Avicii vietti aikaa jahdilla vain päivää ennen kuolemaansa – poseerasi kuvassa hyväntuulisena juoma kädessään

    3. 3

      Luksuselämää viettänyt sometähti jätti vuokra-asunnon karmaisevaan kuntoon – törkyinen asunto kuin pommin jäljiltä

    4. 4

      Kommentti: Hjallis Harkimo jatkaa härskiä sumutusta loppuun saakka – tästä kaikesta Jokerien ”myynnissä” on kyse

    5. 5

      Hymy palasi Olli Lindholmin kasvoille rankan vuoden jälkeen – yllättävä harrastus pitää tähden kunnossa: ”Monia varmaan naurattaa...”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Katariina sai selville hirvittävän totuuden omasta pojastaan vasta, kun poika kuoli yllättäen 23-vuotiaana

    2. 2

      Ruotsalainen huippu-DJ Avicii on kuollut 28-vuotiaana

    3. 3

      Tuomas Enbuske nosti esiin mielettömän porsaanreiän suomalaisessa Haluatko miljonääriksi? -visassa – oljenkorsi voikin olla järjettömän hyödyllinen

    4. 4

      Monen kammoksuma muotivillitys saapui myös uikkarityyliin – tätä ei ole totuttu rannalla näkemään

    5. 5

      Asunnottomaksi jäänyt Björn, 54, ”muutti” Ruotsin-laivaan – näin paljon hän maksaa asumisestaan

    6. Näytä lisää