Kotimaa

Suomella edessä ”hikinen urakka” EU-puheenjohtajana – valmistelut vasta alussa

Julkaistu:

Suomen EU-neuvoston puheenjohtajuuden agendalla lienee kiireellisempiäkin asioita kuin Suomi-kuvan kiillottaminen.
Runsaan vuoden kuluttua alkava puolivuotinen EU-neuvoston puheenjohtajuuskausi voisi tarjota Suomelle oivan mahdollisuuden kehittää pohjoisen jäsenvaltion maabrändiä, edistää matkailua ja nostaa keskusteluun juuri niitä teemoja, joissa se haluaa maailmalla profiloitua.

Kuiske kuitenkin kuuluu, että Suomen kauden panokset ovat jäämässä vähäisiksi. Agendalla lienee myös kiireellisempiä asioita kuin Suomi-kuvan kiillottaminen.

Puheenjohtajuuden parlamentaarista valmistelua ollaan runsas vuosi ennen kauden alkua vasta hiljalleen aloittelemassa.

Suomen kansallinen ohjelma tahdotaan luoda kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistyössä, sillä sen lopullinen hyväksyminen jää ensi kevään eduskuntavaalien jälkeiselle uudelle hallitukselle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Oppositio on toistuvasti vaatinut, että parlamentaariselle valmistelulle tulee varata riittävästi aikaa. Nykyisen hallituksen EU-asennetta onkin oppositiossa kuvailtu pidättyväiseksi ja laimeaksi.

Nyt pääministeri Juha Sipilä (kesk) on vihdoin kutsunut keskiviikkona eduskuntapuolueiden edustajia koolle Kesärantaan ensimmäisiin pyöreän pöydän keskusteluihin.

Huomenna iltapäivällä Sipilän on tarkoitus tavata myös Helsingissä vierailevan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk.


Suomen teemana tekoäly?

EU:n 28 jäsenmaata vuorottelevat EU-neuvoston puheenjohtajamaan paikalla puolen vuoden sykleissä.

Puheenjohtajamaa johtaa neuvoston työskentelyä ja vie EU:n lainsäädäntötyötä eteenpäin. Vuorossa olevalla maalla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa kaudellaan esille otettaviin ja käsiteltäviin kysymyksiin.

Puolueilta toivotaan nyt aloitteita ja ehdotuksia, joiden pohjalta Suomen kansallista ohjelmaa aletaan yhdessä laatia.

Virkamiesvalmistelussa esille nousseita Suomen kauden mahdollisia kantavia teemoja ovat olleet sisämarkkinoiden ja kauppapolitiikan kehittäminen, biotalous ja kiertotalous.

Toinen keskeinen aihealue voisi liittyä digitaaliseen kehitykseen ja tekoälyyn. Viime syksynä Suomi esitti EU:lle tekoälystrategiaa ja Suomen aloitteesta Euroopan komissio pohtiikin nyt sitä, miten EU voisi parhaiten edetä tekoälyn hyödyntämisessä.

Malliesimerkin pienen EU-valtion esiintymisestä edukseen tarjoaa Viro, joka pisti ensimmäisellä puheenjohtajakaudellaan viime vuoden lopulla kaikkensa peliin. Maa nosti kautensa kantavaksi teemaksi digitaalisen kehityksen, jonka edelläkävijänä Viro tunnetaankin.

EU-vieraita saapui maan suuriin kaupunkeihin tasaisena virtana koko puolivuotiskauden ajan.

Suomen kauden kokoukset keskittynevät kuitenkin Helsinkiin. Valtioneuvostosta vakuutetaan, että kyse on vakiintuneesta käytännöstä. Ennen kaikkea se on kuitenkin kustannuskysymys. Jokaisen kokouksen siirtäminen pääkaupungin ulkopuolelle maksaa ylimääräiset miljoona euroa.


”Ei mikään turismiharjoitus”

Suomen kaudella EU-neuvosto valmistelee myös viiden vuoden strategisen ohjelman sekä tulevan komission toimikauden painopisteet. Suomen onkin Halosen mukaan tärkeämpää vaikuttaa tällä alueella.

– Ei tämä mikään turismiharjoitus meille ole, meillä on ollut jo kaksi puheenjohtajakautta. Virolla puheenjohtajuuskausi on ensimmäinen, EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen toteaa.

Lisäksi listalla lienee kiireellisempiäkin asioita. Puheenjohtajuus kaatuu Suomen syliin vain pari kuukautta eurovaalien jälkeen, eikä uutta EU-komissiota ole tuolloin vielä nimetty. Komissio aloittaa työnsä vasta vuoden 2019 marraskuussa, eli kesken Suomen kauden.

Halosen mukaan se tarkoittaa vähemmän käsiteltäviä lainsäädäntöasioita.

– Mutta se ei suinkaan tarkoita, että meillä olisi poikkeuksellisen helppo tilanne, Halonen toteaa.

Suomen kaudella pöydällä tulevat olemaan niin rahoituskehysneuvottelujen kiivaimmat vaiheet kuin brexitin eroneuvottelut.

Myös Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämisprosessi lienee täydessä vauhdissa.

Ulkoministeri Timo Soini (sin) toi sunnuntaisessa blogikirjoituksessaan esille myös EU:n päällä leijuvan suurimman uhan, eli unionin sisäisen poliittisen hajaannuksen. Soini ennustaakin blogissaan Suomen kaudesta ”hikistä urakkaa”.

Suomen puolivuotiskausi EU-neuvoston puheenjohtajamaana alkaa heinäkuussa 2019 ja päättyy joulukuussa 2019. Aiemmin Suomi on toiminut EU:n puheenjohtajana vuosina 2006 ja 1999.

Tällä hetkellä EU-puheenjohtajamaana toimii Bulgaria.

Jäsenmaat vuorottelevat

  • EU:n 28 jäsenmaata vuorottelevat EU-neuvoston puheenjohtajamaan paikalla puolen vuoden sykleissä. Tällä hetkellä puheenjohtajana toimii Bulgaria.
  • Puheenjohtajamaa johtaa neuvoston työskentelyä ja vie EU:n lainsäädäntötyötä eteenpäin.
  • Vuorossa olevalla maalla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa kaudellaan esille otettaviin ja käsiteltäviin kysymyksiin.
  • Suomen puolivuotiskausi EU-neuvoston puheenjohtajamaana alkaa heinäkuussa 2019 ja päättyy joulukuussa 2019.
  • Aiemmin Suomi on toiminut EU:n puheenjohtajamaana vuosina 2006 ja 1999.
  • Suomen kauden kansallinen ohjelma julkaistaan kesäkuussa 2019 juuri ennen puheenjohtajuuden alkamista.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt