Suomen Pankin kokouspöytäkirjat liitteineen tuovat lisävalaistusta aikakauteen, jolloin Suomi syöksyi 1990-luvun lamaan ja pankkikriisiin. Ilta-Sanomat tutustui salaisiin, nyt julkisiksi tulleisiin asiapapereihin Suomen Pankissa.
Traumaattinen aika nousee vieläkin esiin poliittisessa keskustelussa, viimeksi presidentinvaaleissa tammikuussa. Pankkijärjestelmän haaksirikko, yritysten, yrittäjien ja kansalaisten holtiton velkaantuminen, luottotappiot, kiinteistöjen ja osakkeiden arvojen romahtaminen, koronnousut ja konkurssit sekä takausvelat tuhosivat monen kansalaisen talouden – loppuelämäksi.
Pöytäkirjat, kokousmuistiot, selvitykset ja kriisikokoukset paljastavat karulla tavalla, kuinka Suomen Pankki yritti pitää huojuvaa pankkijärjestelmää pystyssä 1990 ja 1991. Synkkä tilanne nähtiin keskuspankissa jo varhain. 1980-luvun lopun nousukausi ja usko pörssikurssien ja kiinteistöjen arvojen loputtomaan nousuun oli tullut tiensä päähän. Keskenään kilpailevissa pankeissa riskit kyllä ymmärrettiin, mutta niiltä ummistettiin silmät – varsinkin Skopissa. Asiakkaista taisteltiin verisesti, katkeraan loppuun saakka.
Ensimmäinen 80-luvun velkaantumisen ja kasinotalouden iso ruumis oli Skop.
Säästöpankkiryhmän liikepankki Skop ajautui Suomen Pankin haltuun syyskuussa 1991. Skop ehti käyttää täysimääräisesti hyödykseen rahamarkkinoiden vapautumisen 80-luvun lopulla. Löysää rahaa oli tarjolla ulkomailta, ja sitä otettiin ja lainattiin eteenpäin.
Rolf Kullberg oli Suomen Pankin pääjohtajana, kun pankkituesta päätettiin.
Poliitikoille ja virkamiehille yli varojensa eläneen Skopin haltuunotto syyskuussa 1991 tuli yllätyksenä. Tuohon aikaan valtiovarainministeriön keskeisin virkamies, budjettipäällikkö Raimo Sailas kuuli pankin kaatumisesta samana päivänä kadulla Helsingin rautatieaseman lähellä.
Suomen Pankin riskienseurantaosastolla alettiin valmistautua pahimpaan jo keväällä 1990, yli vuosi ennen lopullista romahdusta, kertoo Julkiseksi asiakirjaksi tullut pankin salainen muistio.
Lukuisten neuvonpitojen jälkeen Suomen Pankissa tehtiin 27.11.1990 historiallinen päätös: pankkitukihana avattiin, hiljaa ja vaivihkaa. Skopille päätettiin antaa 28.11.1990 – 18.1.1991 välisenä aikana markkinaehtoista vakautuslainaa yhteensä enintään 3 miljardia markkaa. Vakauslaina toteutetaan kolmen kuukauden repo-kauppoina ja sen korko on kolmen kuukauden helibor.
Sailaksen mukaan on paljon mahdollista, että poliitikot eivät tienneet keskuspankin pankkituesta.
Suomen Pankki joutui ottamaan Skopin haltuunsa 19. syyskuuta 1991.
Lue jättiraportti Suomen Pankin yrityksistä pelastaa Skop viikonlopun Ilta-Sanomien printtiversion Plus-liitteestä tai digilehdestä.https://www.is.fi/lehti/
