Kotimaa

Hollantilaislääkäri uskoo, että eutanasiaa tapahtuu jo Suomessa: ”Pitäisi ajatella kärsimyksen, ei vain elämän päättämisenä”

Julkaistu:

Rob Jonquieren muistuttaa, että Alankomaissa tutkitaan tällä hetkellä ensimmäistä tapausta sitten lakien voimaanastumisen, jossa eutanasian kriteerien täyttyminen on kyseenalaistettu.
Hollannin eutanasialainsäädännön valmisteluussa mukana ollut lääkäri, kansainvälisen Federation of the Right to Die Societes -yhteisön johtohenkilö Rob Jonquiere uskoo, että eutanasiaa tapahtuu tälläkin hetkellä myös Suomessa.

– Se on olettamukseni, mutta minulla ei ole todisteita. Voin vain sanoa, että me teimme sitä Alankomaissakin ennen lainsäädännön voimaan astumista, Jonquiere kertoo.

 

Voin vain sanoa, että me teimme sitä Alankomaissakin ennen lainsäädännön voimaan astumista.

– Niiden puheiden perusteella, joita olen käynyt kollegoiden kanssa ympäri maailmaa tiedän, että hekin tekevät sitä.

Rob Jonquiere vieraili tänään Helsingissä kertomassa eutanasialainsäädännön toimivuudesta Alankomaiden esimerkin pohjalta ja korjaamassa siihen liittyviä väärinkäsityksiä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Jonquiere kertoo vierailleensa puhumassa aiheesta ulkomailla useasti.

– Minua oli pyydetty puhumaan Saksaan useaan kertaan. Mukana oli kaikenlaisia lääkäreitä, jotka sanoivat, ettei eutanasiaa tapahdu Saksassa. Mutta arvaa, mitä he sanoivat illalla virallisen osuuden jälkeen oluen äärellä: ”Totta kai me teemme sitä, mutta emme voi puhua siitä.”

Juuri sen vuoksi Jonquiere uskoo, että eutanasian laillistaminen olisi myös Suomelle paras vaihtoehto.

– Jos pelkäätte huonoja seuraamuksia, laillistakaa eutanasia aluksi vaikka useiden kriteerien perusteella, hän neuvoo.

Tarkastuskomitea huolehtii kriteerien täyttymisestä

Jonquiere esitteli Helsingissä tutkimusta, jonka mukaan jopa pari prosenttia kuolemista toteutettiin Alankomaissakin eutanasian avulla jo ennen eutanasialainsäädännön voimaanastumista.

Vuoden 2002 laillistamisen jälkeen määrä kuitenkin romahti, minkä Jonquiere uskoo johtuvan siitä, että lääkärit tulivat varovaisemmiksi.

Hollannissa eutanasia luokitellaan edelleen rikokseksi, josta voidaan asettaa syytteeseen, mikäli siihen vaadittavat kriteerit eivät täyty. Lainsäädännön avulla eutanasiaan kyettiinkin laatimaan selvät säännöt.

Sittemmin luku on taas ollut kasvamaan päin samalla, kun ei-vapaaehtoisen eutanasian luvut ovat laskeneet.

Vuonna 2015 yhteensä 2,9 prosenttia kakista kuolemista oli potilaan vapaaehtoisuuteen perustuvia eutanasiakuolemia. Ei-vapaaehtoisella eutanasialla tarkoitetaan tilannetta, jossa eutanasia suoritetaan esimerkiksi tajuttomalle henkilölle, jonka omaa tahtoa ei voida selvittää.

Eutanasian tulee olla lääkärin suorittama, mutta kuoleman täytyy tapahtua potilaan omasta vapaaehtoisesta pyynnöstä. Lääkärin on pidettävä huolta siitä, että päätös on myös huolella harkittu.

– Potilaan kärsimysten tulee olla sietämättömiä. Lopulta asia on lääkärin arvioitavissa. Hänen tulee pyrkiä lievittämään kipuja, mutta jos ei muuta vaihtoehtoa ole, voidaan tilanteen tulkita olevan toivoton.

 

Potilaan kärsimysten tulee olla sietämättömiä. Lopulta asia on lääkärin arvioitavissa.

Lääkärin tulee myös konsultoida asiassa toista lääkäriä, eutanasia tulee suorittaa protokollan mukaisesti ja siitä täytyy raportoida asianmukaisesti.

Raportointi tapahtuu tarkastuskomitealle. Mikäli komitea kokee, ettei eutanasia ole tapahtunut kriteerien mukaisesti, ilmoittaa se asiasta eteenpäin.

Vain yksi tapaus edennyt syyteharkintaan

Tänä vuonna Alankomaissa tutkitaan lainsäädännön voimaanastumisen jälkeen ensimmäistä tapausta, jossa eutanasian kriteerien täyttyminen on kyseenalaistettu. Tapaus ei ole kuitenkaan edennyt vielä syytteeseen asti.

Jonquieren mukaan potilas oli dementikko, joka oli jo kauan sitten kirjallisesti ilmaissut mahdollisesti haluavansa jossain vaiheessa eutanasian.

Hän oli kuitenkin sittemmin dementoitunut vaikeasti, eikä ollut koskaan ilmaissut asiaa suullisesti lääkärille. Lääkäri siis teki päätöksen eutanasiasta keskustelematta suoraan potilaan kanssa.

Jonquiere kuitenkin huomauttaa, että kyseisessä tapauksessa sekä lääkärit, tarkastuskomitea että perheenjäsenet puolsivat eutanasiaa. Koska yksi kriteeri ei kuitenkaan toteutunut, ilmoitti tarkastuskomitea tapauksesta syyttäjävirastolle.

– Kaikkiaan oli hyvä, että tapaus eteni syyttäjälle asti, jotta voidaan tulkita, toimiiko laki todella niin hyvin kuin on tarkoituskin, hän sanoo.

”Eutanasiaa pitäisi ajatella kärsimyksen päättämisenä”

Jonquieren mukaan Alankomaita on turhaan käytetty ympäri maailmaa vaarallisena ja huonona esimerkkinä siitä mitä tapahtuu, kun eutanasia laillistetaan.

Hän käyttikin suuren osan luennostaan asiaan liittyvien väärinkäsitysten korjaamiseen.

Yksi eutanasian laillistamisen vasta-argumentti on myös ollut se, että eutanasia korvaisi Suomessa huonolla tolalla tällä hetkellä olevan saattohoidon kehittämisen.

Jonquieren mukaan palliatiivinen hoito ja eutanasia eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois, vaan ne voivat parhaimmillaan täydentää toisiaan.

– On monia tapoja kuolla hyvin, enkä väitä, että eutanasia on ainoa tapa hyvään kuolemaan.

– Eutanasiaa pitäisi kuitenkin ajatella kärsimyksen päättämisenä, ei pelkästään elämän päättämisenä.