Kotimaa

Köyhyystutkija Maria Ohisalo: Nälkä on todellinen ruokatrendi

Julkaistu:

Kommentti
Ruoanjakelijat on asetettu paikkaamaan hyvinvointivaltion vuotavaa pohjaa, mutta nälkä poistuu vain poliittisella tahdolla, kirjoittaa tutkija Maria Ohisalo, jonka perhe sai diakoniatyöstä apua 90-luvun lamassa.
Usein ajatellaan, että yksinäisyys, nälkä, masentuneisuus tai vaikkapa työttömyys ovat yksin ihmisten henkilökohtaisia tragedioita. Niiden taustalla piilee kuitenkin usein kysymyksiä siitä, kuinka esimerkiksi huono-osaisuus siirtyy sukupolvelta toiselle tai kuinka perusturva laahaa elinkustannusten nousun perässä – asioita, joihin yksilö ei ole suoraan voinut vaikuttaa. Näiden ilmiöiden vaikutukset näkyvät myös yksilöä laajemmin aina kansantalouden tasolla.

Vuoden 2018 Yhteisvastuukeräys piikittää suomalaista hyvinvointivaltiota teemalla #ruokatrendit2018 – yksi valitettava ja erittäin todellinen ”ruokatrendi” hyvinvointivaltio-Suomessakin on nälkä. Siinä missä ympäröivä kulutusyhteiskunta on täynnä jatkuvaa erottautumista elämäntapa- ja tavarahankinnoilla, esimerkiksi leipäjonossa ei ole sijaa yksilöllisille valinnoille – ruoanjakelusta otetaan mukaan se, mitä on tarjolla. Jonottava ihminen on sidottu ruoanjakelijan aikaraameihin, mutta myös vähäiseen päätäntävaltaan, mitä jonossa saa tehdä tai mitä ruokia jonosta saa mukaansa.
  • Yhteisvastuukeräys 2018 alkoi 4. helmikuuta. Ilta-Sanomat julkaisee vuoden teemaan liittyviä juttuja.
Olen leipäjonoaiheisen väitöskirjatyöni kautta päässyt tutustumaan maailmaan, johon moni joutuu pakon sanelemana tutustumaan. Vuosien 2012–2016 aikana tapasin satoja ihmisiä niin suomalaisissa leipäjonoissa kuin erilaisissa ruokapankeissa, ruoanjakeluissa, hävikkiruokakaupoissa kuin yhteisruokailuissakin eri puolilla Eurooppaa.

Yhtäältä ruokaa hakevien kokemukset suomalaisesta sosiaalipolitiikasta ja sen jatkeista, leipäjonoista, mutta toisaalta myös ruokaa jakavien toimijoiden kertomukset kentän niukoista resursseista ja paineista jakaa kasvavalle määrälle avuntarvitsijoita ruokaa, ovat surullisia ajankuvia 2000-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Jonottaminen Helsingin Myllypuron leipäjonossa alkaa osalla ihmisistä jo ennen aamukuutta. Paikalle tullaan, jotta jonosta saa hyvän paikan ja lopulta jakelun alettua saa ruokansa nopeasti. Parhaimmillaan jonosta selviää kahdessa tunnissa. Helsinginkadun Hurstien jonosta selviää hieman nopeammin. Kaksi tuntia on neljäsosa työpäivästä ja matkoineen kaupungin toiselle puolelle jo suurempi osa.

Olemme halunneet väitöskirjahankkeellani ja vasta Itä-Suomen yliopistosta väitelleen Tuomo Laihialan sekä lukuisten muiden tutkijoiden kanssa nostaa esille ruoka-avussa käyvien ihmisten kokemuksia niukkuudesta hyvinvoinnin keskellä. Jokainen 3474:stä tutkimuksiemme vastaajasta on antanut merkittävän panoksensa suomalaiselle yhteiskuntatieteelle.

 

Perheemme sai apua kunnan sosiaalitoimesta ja kirkon diakoniatyöstä. Olen kiitollinen avusta ja mahdollisuuksista, joita hyvinvointivaltio on meille suonut.

Yksittäisistä vaikeista elämäntilanteista tulee yhdessä muiden tilanteiden kanssa yhteiskunnallisia ilmiöitä. Ilmiöiden kautta ihmiset voivat ymmärtää, että kyse ei ole vain yksittäisistä inhimillisistä tragedioista, ja että ihmiset eivät ole yksin niukkuuden kokemuksineen.


Perheemme sai 1990-luvun laman aikana apua kunnan sosiaalitoimesta ja kirkon diakoniatyöstä. Opiskeluaikoina menot ylittivät tulot ja välillä laskettiin senttejä. Läheisiäni on joutunut leipäjonoon. Olen kiitollinen siitä avusta ja niistä mahdollisuuksista, joita hyvinvointivaltio on minulle ja perheelleni suonut.

Nämä kokemukset ovat tuoneet pohtimaan köyhyyden ja eriarvoisuuden kokemuksia laajemmin yhteiskunnassa. Voin kuitenkin vain jossain määrin samaistua tunteeseen, jossa pitkittynyt niukkuus vaikeuttaa elämässä etenemistä ja sulkee mahdollisuuksia edes unelmoida muusta kuin selviytymisestä. Tutkimuksista tiedetään köyhyyden ikään kuin verottavan aivoja, ja aivojen ”laajakaista” supistuu pärjäämisen pohdintaan.

 

En koskaan käydessäni leipäjonossa tai säästy ajatukselta, kuinka hyvinvointivaltio ei ole pystynyt parempaan.

Liian monen suomalaisen arki on jatkuvaa sentin venytystä, yli 400 000 ihmisen tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen. Toisin sanoen heidän tulonsa alittavat minimibudjetin, joka katsotaan kohtuulliseksi tässä yhteiskunnassa.

Tutkija voi työnsä kautta usein lähinnä toivoa, että tutkimustietoa huomioitaisiin poliittisessa päätöksenteossa. Pitkään onkin puhuttu siitä, kuinka leipäjonot eivät ole poliitikkoja kiinnostaneet. Leipäjonot tulivat suomalaisten kuntien katukuvaan 1990-luvun laman myötä, eivätkä poistuneet.

Apu on tuhansille tärkeää, mutta ajattelen, että kun ihmisillä on yhtäältä heikko taloudellinen tilanne, niukkoja sosiaalisia verkostoja ja esimerkiksi väestötasoa heikompi terveys, pitääkö sen lisäksi olla kylmäkin. Vihdoin on alkanut kuulua puheenvuoroja, että ehkä hyvinvointivaltiossa ihmisiä voitaisiin auttaa myös sisätiloissa ja ruokakassia vahvemmalla tuella.

Ei ole kerta eikä ensimmäinen, kun leipäjonoista puhuessani olen tuntenut puhuvani monelle hyvin kaukaisesta teemasta. Sosiaalinen etäisyys on totta suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Etäisyys ei kapene millään muulla kuin tutustumalla erilaisiin elämäntilanteisiin ja ihmisiin, joiden taustat eroavat omista.

Tämän etäisyyden kaventaminen on avain suomalaisen hyvinvointivaltion yhtenäisyydelle. Sitä etäisyyttä pienennetään hiekkalaatikoilta ja kouluista lähtien, joissa eri tulo- ja koulutustasojen vanhempien lapset kohtaavat.

 

Liian monen suomalaisen arki on jatkuvaa sentin venytystä, yli 400 000 ihmisen tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen.

Väitöskirjaprosessi on ollut matka, ei vain syvälle teemaan kirjallisuuden ja tilastojen, vaan myös lukuisten ruohonjuuritason kohtaamisten kautta, joissa on päässyt tutustumaan ruoka-apua hakevien elämäntarinoihin, ruoka-avun toimintaan tilkkutäkkimäisellä kentällä, kentän kehittymiseen, ruoanjakelun eri muotoihin, lukuisiin ruokaa jakaviin järjestöihin ja yksittäisiin vapaaehtoisiin.

En koskaan käydessäni leipäjonossa tai mennessäni sen ohi säästy ajatukselta, kuinka hyvinvointivaltio ei ole pystynyt parempaan. Keinoja ulkona jonottamisen korvaamiseksi on: sisätiloja jakelulle voitaisiin hankkia kuntien ja järjestöjen yhteistyöllä, ihmisille voi myöntää maksusitoumuksia kauppoihin, tai leipäjonojen sijaan voisi perustaa kaikille avoimia hävikkiruokakauppoja, joista pienituloisimmat voisivat hakea ruokansa maksutta itselleen sopivaan aikaan.


Syyt nälässä ja leipäjonojen takana ovat syvällä yhteiskuntamme rakenteissa, monessa politiikan lohkossa asumiseen, sosiaaliturvaan, koulutukseen ja esimerkiksi eläkkeisiin liittyen. Yhtäältä perusturva ei ole pysynyt mukana elinkustannusten nousussa ja toisaalta esimerkiksi asumisen hinta nousee monissa kaupungeissa niin korkeaksi, että niihin kaupunkeihin ei ole varaa muuttaa töihin, vaikka työpaikkoja olisi vapaina.

Jatkuva lisärakentaminen ja -kaavoittaminen, erityisesti kohtuuhintaisten asuntojen, vastaisivat kaupunkeihin suuntautuvaan kasvavaan asuntokysyntään ja laskisivat asumisen hintaa.

Ruoanjakelijat on asetettu paikkaamaan hyvinvointivaltion vuotavaa pohjaa. Paikoin heidät on asetettu mahdottoman tehtävän eteen, sillä nälkä poistuu vain poliittisella tahdolla ja aktiivisella toiminnalla, ei hyväntahtoisuudella ja muutosta odottamalla. Vastuussa leipäjonoista ovat kaikki puolueet.

Toisaalta haluan ajatella, että kaikilla puolueilla on myös mahdollisuus vaikuttaa siihen, että kenenkään hyvinvointi ei hyvinvointivaltiossa joutuisi nojaamaan muiden armeliaisuuteen. Hyvinvoinnin pitää pohjata vahvoihin palveluihin ja perusturvaan, jolla elää, mutta joka myös mahdollistaa siirtymiä takaisin työhön.

Kirjoittaja on YTT ja köyhyystutkija Y-Säätiössä. Hän toimii myös Vihreiden varapuheenjohtajana.

Osallistu Minun oli nälkä -kirjoituskilpailuun!

  • Osallistu Ilta-Sanomien ja Yhteisvastuukeräyksen nälkä-aiheiseen kirjoituskilpailuun.
  • Kirjoita omasta tai lähipiirisi kokemuksista: Miten ruoan puute näyttäytyy arjessasi? Miltä nälkä tuntuu? Millaiset asiat ovat kohdallasi johtaneet tilanteeseen, että ruokaa ei ole riittävästi? Halutessasi voit kirjoittaa suomalaisesta nälästä ja köyhyydestä yleisemmälläkin tasolla.
  • Kirjoita maksimissaan 5 000 merkin (sis. välilyönnit) mittainen teksti ja lähetä se osoitteeseen tarina@yhteisvastuu.fi 11.3. mennessä. Liitä viestiin yhteystietosi ja mahdollinen nimimerkkisi, mikäli et halua nimeäsi julkisuuteen tekstin mahdollisen julkaisun yhteydessä. Kirjoita tekstisi viestin tekstikentään – älä lähetä liitteitä.
  • Kolme parasta kirjoitusta palkitaan; voittaja 500 euron, toinen 300 euron ja kolmas 200 euron arvoisella lahjakortilla elintarvikeliikkeeseen. Ilta-Sanomat julkaisee voittajakirjoitukset kevään aikana. Kilpailussa palkittaville ilmoitetaan asiasta henkilökohtaisesti ennen kirjoitusten julkaisemista.
  • Ilta-Sanomilla ja Yhteisvastuukeräyksellä on oikeus julkaista katkelmia teksteistä nimettöminä vuoden 2018 aikana omissa viestintäkanavissaan ilman erillistä korvausta tai kirjoittajan suostumusta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomessa lomaileva tähtinäyttelijä heitti vaatteet päältään ja pelasti hukkuvan eläimen Kaivopuistossa – ”Minulla oli yksi mahdollisuus sukeltaa”

    2. 2

      Kuin herttuatar Catherine! Meghanin ulkonäkö muuttui radikaalisti heti häiden jälkeen – rento tyyli vaihtui tiukkaan nutturaan

    3. 3

      Vapaana ollut koira puri 8-vuotiasta poikaa jalkaan Espoossa

    4. 4

      Simppeli ja supertehokas liike vahvistaa koko kroppaa – kyytiä saavat niin pakarat kuin keskivartalo

    5. 5

      Asiantuntijat: Pohjois-Korea tuhoaa todisteet ydinkoealueensa räjäyttämällä – ”eräänlainen murhapaikka, jonne päästetään tallomaan”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Morsiamen äidin pöyristyttävä käytös järkytti hääväkeä: ”En ole eläessäni hävennyt niin paljon”

    2. 2

      Junamatkustaja ikuisti Pendolinon ikkunasta kanssamatkustajien järjettömän tempun Tampereella – VR: konduktööri oli vielä erikseen kieltänyt

    3. 3

      Miltä eri rintaliivit näyttävät avonaisen mekon alla? Testasimme nänniteipit ja 7 muuta mallia

    4. 4

      Tästä 16-vuotiaasta tytöstä tulee miljonääri ennen täysi-ikäisyyttä – sai lapsena ääniroolin, joka muutti hänen elämänsä: Elää hiljaiseloa maaseudulla

    5. 5

      Tunnettu hääkuvaaja ihmettelee Meghanin ja Harryn hääpotretin useita teknisiä virheitä: ”Olisi mielenkiintoista kuulla kuvaajan perustelut”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Nanna, 22, otti aurinkoa bikineissä pihalla, kun kuuli naapurin törkeän kommentin: ”Uppos aika syvälle”

    2. 2

      Intiimit keskustelut häähumusta julki: kuningatar ojensi tomerasti prinssi Philipiä – Meghanin ”lipsautus” pöyristyttää somessa

    3. 3

      Nuoripari luuli ostavansa 93 000 euron asunnon – ei ymmärtänyt yhtä kohtaa kauppakirjassa

    4. 4

      Mikael Jungner uskoo ymmärtävänsä, miksi Susanna Koski ohitti työttömän haasteen: ”Kuussa ei mene välttämättä kuin muutama sata euroa”

    5. 5

      Huomenna jyrisee: katso, mihin ukkonen iskee laajimmin

    6. Näytä lisää