Kotimaa

Presidentti Niinistö huolestui ydinasepuheista: ”Se madaltaa minusta kynnystä”

Julkaistu:

Presidentti Sauli Niinistö pitää huolestuttavana, että teoreettiseksi vaihtoehdoksi jo ajattelut ydinaseet tekivät näyttävän paluun Münchenin turvallisuuskokouksessa.
Presidentti Sauli Niinistön mukaan Münchenin turvallisuuskokouksen huomattava ero viime vuoteen on se, kuinka ydinaseet ovat hallinneet keskustelua.

– Ydinaseista aletaan puhua jo normaalipuheenvuoroissa. Se madaltaa minusta kynnystä, siihen mitä on aiemmin tunnettu, että ydinaseet ovat jollain tasolla jo täysin teoreettinen ase. Se on huolestuttavaa, Niinistö sanoi.

Esimerkiksi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja YK:n pääsihteeri Antonio Guterres omistivat omista puheenvuoroistaan merkittävän osa ydinasepelotteen paluulle. Heidän viestinsä oli, että ydinaseisiin liittyvän konfliktin uhka on noussut niin merkittävästi, että siitä vaikeneminen olisi ollut vastuutonta.

Ydinaseiden lisäksi keskustelua on hallinnut Euroopan puolustusyhteistyön tiivistäminen. Niinistön mukaan pelkät rakenteet eivät riitä, vaan Euroopassa tarvitaan nyt laajemminkin aitoa tahtoa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Huutaisin nyt kaikkein eniten eurooppalaisuuden perään. Siinä EU:ssa, johon liityimme, oli erilainen henki. Ajattelimme kaikki olevamme eurooppalaisia yhteisellä asialla. Sellainen henki on kärsinyt inflaatiota. Pelkästään rakenteilla ei mitään synny ellei takana ole tahtoa, Niinistö sanoi.

Presidentinvaalien alla Niinistö halusi virittää keskustelua siitä, miten Euroopassa ymmärretään Lissabonin sopimuksen avunantoon velvoittava turvalauseke. Münchenissä asia ei ollut presidentin keskusteluissa ollut esillä.

– Se liittyy eurooppalaiseen tahtoon. Siihen, minkälainen tahtotila tuon sinänsä kovan kirjauksen sisällä on. Se on edelleenkin kysymysmerkki. Jos se säilyy kysymysmerkkinä, niin totta kai se vaikuttaa myös Suomen asemointiin, Niinistö sanoi.

Venäjä on omien toimiensa vuoksi noussut vahvasti esille julkisuudessa. Niinistön mukaan siitä käytävälle keskustelulle tarvitaan vastapainoksi sitä, että Eurooppa saa äänensä nykyistä paremmin kuuluville. Samaa teemaa piti esillä Saksan ulkoministeri Sigmar Gabriel lauantaiaamun puheenvuorossaan.

– Me (Euroopassa) edustamme vakaata demokraattista perinnettä, Niinistö painotti.

Niinistöltä kysyttiin tiedotustilaisuudessa, onko Venäjä onnistunut jo nousemaan suurvallaksi.

– Venäjä on ainakin tämänhetkisen kansainvälisen keskustelun keskiössä. Eräs niistä, joka on siellä. Syyt on helppo nähdä: Ukraina, Syyria. Kaikki se, missä Venäjä on mukana, on tietyllä tapaa nostanut sitä ainakin uutisoinnin keskiöön samaan tilanteeseen kuin Yhdysvallat ja Kiina.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja H. R. McMaster pitivät Münchenissä tänään omat puheenvuoronsa. Niistä oli vaikea löytää merkkejä maiden välien lientymisestä.

– Äänenpainot ovat aika tiukan puoleisia. Täytyy vain toivoa, että löytyisi edes pieniä yhteisiä ratkaisuja, Niinistö arvioi.

Maiden suhteita kuormittaa entisestään Yhdysvalloissa käynnissä oleva tutkinta Venäjän sekaantumisesta maan presidentinvaaleihin. Tutkintaa johtavan FBI:n erikoissyyttäjä Robert Muellerin toimisto kertoi tänään, että 13 Venäjän kansalaista on asetettu syytteeseen asiaan liittyen. Niinistö ei ollut kokouksen aikana ehtinyt perehtyä asiaan tarkemmin. Käänne ei ole omiaan lämmittämään maiden välisiä suhteita.

– Siinä alkaa tietenkin olla viitteitä siihen, että näyttöäkin alkaa löytyä, Niinistö sanoi.

Hänen mukaansa suhteet voisivat palautua toimiviksi, jos Trump selviää Venäjä-syytöksistä ja jos absoluuttista näyttöä Venäjää vastaan ei löydy.

– Kuinka hyvin niin se on toinen juttu.

Niinistö piti Münchenissä tänään alustuspuheenvuoron arktisen alueen turvallisuutta koskeneessa suljetussa paneelikeskustelussa. Suomi toimii parhaillaan Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana.

Niinistön mukaan osallistujissa oli havaittavissa vahvasti henkeä siihen suuntaan, että Arktisessa neuvostossa kannattaisi jatkaa niin, että sotilaallisen kysymykset pidetään sen ulkopuolella.

– Näytti olevan aika vahvasti sitä henkeä, että näin jatkettaisiin.

Niinistöä itseään oli alkanut ajatteluttaa yhä enemmän arktisen alueen keskeinen asema ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä. Ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät arktisella alueella nopeasti, mikä aiheuttaa myös globaaleja seurauksia.

– Herää kysymys, että kun meitä on vain kahdeksan neuvostossa ja seurausten torjuminen olisi kaikkien intressissä maapallolla, niin neuvostossa täytyy ottaa tarkkaan huomioon, ettei ulkopuolelta tule sellaista painetta, että jaaha te siellä puuhaatte, mutta me kärsimme.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt